Maanantai 16.7.2018

Presidenttiehdokas Huhtasaari Natosta eri mieltä kuin pomonsa Halla-aho

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.12.2017 07:30
Päivitetty: 
19.12.2017 07:34
  • Kuva: Antti Mannermaa / Alma Talent
    Kuva
    "Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtävänä on kaikissa tilanteissa puuttua päivänpolitiikkaan, jos se ei ole Suomen kansan edun mukaista", sanoo Laura Huhtasaari.
|

Perussuomalaisilla on näissä vaaleissa Nato-kielteinen presidenttiehdokas Laura Huhtasaari, mutta asia olisi täsmälleen päinvastoin, jos puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho olisi lähtenyt ehdolle.

Puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja Huhtasaari itsekin olisi pitänyt Halla-ahoa hyvänä ehdokkaana, mutta sanoo sitten, että ”päädyimme laittamaan naisen”. Suhtautuminen puolustusliittoon ei näytä olleen ehdokaspohdintojen ytimessä.

Nyt presidenttiehdokas Huhtasaari avaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ajatteluaan yleisesti ja myös suhteessa puheenjohtaja Halla-ahoon Uuden Suomen, Kauppalehden ja Talouselämän yhteishaastattelussa.

– Meillä on Jussi Halla-ahon kanssa yhteinen syy: Venäjä. Hän kannattaa Nato-jäsenyyttä, koska Venäjä ja minä vastustan Nato-jäsenyyttä, koska Venäjä. Meillä on tässä se yhtymäkohta. Molemmat näemme Venäjän potentiaalisen uhan. Natohan on myös poliittinen liitto, sehän ei ole vain sotilasliitto. Se että Turkki kuuluu Natoon, minusta se luo mielenkiintoisen jännitteen Nato-maiden välille. Minun ensisijainen tavoite on pitää Suomi liittoutumattomana. Jos se ei ole mahdollista, silloin täytyy pohtia asiat uudestaan. Jussikin sanoo, että eihän se tällä hetkellä ole realistista se Natoon liittyminen, Huhtasaari toteaa.

Hän on kuitenkin selvästi innostunut Suomen puolustusyhteistyöstä Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen, Naton kahden keskeisen valtion, kanssa. Molemmat ovat tunnetusti pitäneet huolta puolustuksestaan. Erityisen isot kehut saa EU:sta eroa tekevä saarivaltio.

–Ideahan on se, että meidän pitää tehdä niin kuin Iso-Britannia on tehnyt, on pidettävä oma puolustus kunnossa, koska silloin diplomatiallakin on tehoa. Meidän pitää pitää oma puolustus kunnossa, jotta meitä on helpompi tulla auttamaan, mikäli tilanne näin vaatii. Näen sen paljon tärkeämpänä asiana kuin sen, että me liitytään Natoon. Ei viides artiklakaan anna meille sadan prosentin turvatakuita ja ihan varmasti Venäjä reagoisi, jos me haemme Nato-jäsenyyttä.

Niin tuli mainittua Venäjä, jota Huhtasaari pitää uhkana, vaikka häntä oikeistopopulistisen puolueen edustajana on yritetty sovittaa myös Venäjä-myönteiseen leiriin. Pakko kysyä häneltä pari peruskysymystä Ukrainan tilanteesta.

Krimin niemimaa, kenelle kuuluu?

–Ukrainallehan se de jure kuuluu.

Pitääkö Venäjä yllä Itä-Ukrainan sotaa?

–Pitää. Iso kuvio on, että se haluaa venäläistää sen.

Onko Itä-Ukrainassa venäläisiä joukkoja?

–On, ei varmaan virallisesti, mutta kyllä siellä on.

Tämä on peruseurooppalaista puhetta, kaukana Kremlin toivomasta. Se on myös kaukana Ranskan oikeistopopulistisen Kansallinen rintama -puolueen puheenjohtajan Marine Le Penin näkemyksistä, joiden mukaan Krimin niemimaa kuuluu Venäjälle.

Vaikka vastaus oli melko arvattava, oli pakko kysyä, onko itärajan takaa tarjottu hänen kampanjaansa taloudellista apua, sellaista jota esimerkiksi Ranskassa on ollut oikeistopopulisteille tyrkyllä.

– Minulle ei ole mitään tarjottu todellakaan. Ei mitään tarjottu, eikä ole otettu yhteyttä.

Sekin tuli sitten selväksi, mutta palataan Natoon, jonka ilmeisen jyrkkä vastustaja hän siis on. Presidentinvaaleissa on pyöritelty kansanäänestystä asiaa ratkaisemaan, mitä ehdokas Pekka Haavisto (vihr.) on kuitenkin kavahtanut, koska hän pitää suurena uhkana äänestykseen vaikuttamista idästä.

–En ole mikään Naton jyrkkä vastustaja, mutta en liittyisi tämän hetken tietojen valossa. Ehdottomasti kansanäänestys, se myös sitouttaa ja se on myös Natolle tärkeä viesti, että meidän kansa on sitoutunut siihen. Koska meillä on asevelvollisuus, isien ja äitien pitää saada päättää, sanoo Huhtasaari.

Ei hän siis olekaan niin jyrkkä Naton vastustaja, mutta eurooppalaiselle yhteiselle puolustusvirittelylle hän ei lämpene yhtään, ei niin yhtään. EU:n piirissä tiivistettävää yhteistä puolustusajattelua on pitänyt esillä varsinkin tasavallan presidentti Sauli Niinistö, näiden vaalien ennakkosuosikki.

– Ei pidä kehittää, koska siitä tulisi kaksinkertainen järjestelmä Naton kanssa ja moni ei sitä halua. Monilta EU:n jäsenmailta on ollut virhe ulkoistaa puolustus Natolle, kyllähän oma puolustus on äärimmäisen tärkeä asia, Huhtasaari torjuu ja pitää Niinistön toimintaa kaikkiaan liittovaltiota kohti suuntaavana ”federalismina”.

Perussuuomalaisten ehdokas uhkuu vaali-intoa, vaikka gallupeissa kannatus on ollut 3–4 prosentin maisemissa, ei lähelläkään edes kakkosena olevan Haaviston runsasta kymmentä prosenttia. Energiaa on, ja asiaosaaminenkin vaikuttaa suhteessa muihin ehdokkaisiin perustasoiselta, ei sen ylittävältä, muttei alittavaltakaan.

Taistelupariksi samaan laitaan Huhtasaari on saanut puolueista irrallisen valitsijayhdistyksen ehdokkaan Paavo Väyrysen, jonka tekemisistä Brysselissä hän vinoilee.

–Minun ja Paavon merkittävä ero on se, että Paavo kyllä puhuu oikeita asioita, mutta teot eivät välttämättä kohtaa. Esimerkiksi hän äänesti pakollisessa taakanjakomekanismissa, joka Euroopassa oli, hän äänesti siinä kohti tyhjää, Huhtasaari kuittaa.

Onkin mahdollista, että näiden kahden välille syntyy vaaleissa oma mittelönsä. Se voi syödä kannatusta, mutta voi se vahvistaakin jompaakumpaa, jopa molempia. Heitä yhdistää Eurooppa-kritiikki, maahanmuuttokritiikki ja halu päästä ainakin eurosta eroon, vaikkei se olekaan käytännössä mahdollista, eikä Suomen yritysmaailmassa tuollaisista haaveista kuule puhuttavan.

Niin sanotun tiekartan puutteen myös Huhtasaari toteaa, mutta asialle voisi tehdä jotain.

–Rahaliitosta ei ole karttaa ulos. Meillä ei ole nyt olemassa mahdollisuutta lähteä siitä. Sitä pitää vaatia. Minä presidenttinä vaatisin tiekarttaa ulos eurosta. Täytyy olla mahdollisuus lähteä siitä pois. Kreikkakin on seuraavat 80 vuotta eurovankilassa.

Euro-asia ei kuitenkaan kuulu presidentin oikeuksiin?

–Presidentti on arvojohtaja, jonka tehtävänä on kaikissa tilanteissa puuttua päivänpolitiikkaan, jos se ei ole Suomen kansan edun mukaista.

Presidentti puuttuisi päivänpolitiikkaan? Sen tyyppinen presidentti Laura Huhtasaari haluaisi olla.

Alma Talent haastattelee kaikki presidenttiehdokkaat:

Matti Vanhanen varoittaa Afrikan kansainvaelluksesta: ”Järjestelmämme oli seota miljoonasta”

Presidenttiehdokas Merja Kyllönen: ”Ei koskaan Natoon”

Lue myös: ”Avoin aseellinen konflikti Baltiassa, Viro pyytää Suomelta apua...” – Näin presidenttiehdokkaat vastasivat Ylellä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Hovatov

Perussuomalainen puolueessa kun nykyään hyväksytään erityyppiset mielipiteet, sitä kutsutaan perinteisemmin mielipidevapaudeksi. Ne ketkä eivät tuota mielipidevapautta hyväksyneet, perustivat Sinisen tulevaisuuden. Joten jos Laura on jostakin asiasta eri mieltä kuin Jussi, niin se on aivan normaalia, normaalien ihmisten keskuudessa, siitä on turha yrittää vääntää uutista, tai yrittää lyödä niinsanotusti "kapuloita rattaisiin".

Juha Koponen

..Natossa olemalla Suomi estää konfliktien ja erilaisten painostusten syntymistä. Suomen "mahdollisuus" liittyä Natoon on tilanne johon Venäjän johto haluaa kiinnittää koko ajan huomiota. Tämä "Mahdollisuus " liittyä Natoon on koko ajan ilmassa ja siksi edesauttaaa itämerellä tapahtuvaa Uhittelua. Nato ja Suomi olisi parasta Venäjän suhteillemme, koska asemamme olisi osa läntistä maailmaa ja olisimme todella hyvä keskustelu mahdollisuus itään. NATO ei ole uhka Venäjälle ja jos siellä johto niin määrittelee, ei siihen pidä kiinnittää huomiota....

Antero Kuortti

Mitä tulee NATO-optioon (mahdollisuuteen), niin mielestäni sellaista ei ole.

Todellisessa optiossa option haltija voi vapaasti päättää, toteutetaanko optio ehtojen mukaisesti. Optiosopimuksen haltijalla on siis oikeus, mutta ei velvollisuutta, suorittaa sovittu asia.

Jos Suomessa olisi liittymisen suhteen reilu kannatus (60-80%), niin optio olisi totta.

Suomella sellaista NATO:n suhteen ei ole. Esim. jos Suomen ja Venäjän välille syntyy vakava konfrontaatio, niin NATO sääntöjensä mukaisesti ei ota sellaista maata jäsenekseen.

Jos Suomen ja Venäjän välille syntyy raja- ja alueselkkaus, niin Suomen parlamentilta, hallitukselta, presidentiltä, tiedotusvälineiltä, kepulta, demareilta ja ammattiliitoilta menee miettimiseen 5 vuotta - eikä sittenkään synny lasta eikä skeidaa.

Siinä teille optiota. Lopettakaa sanan käyttö tässä asiayhteydessä, olkaa niin kilttejä. Ja rehellisiä.

Raimo Laine

Lauralla on hyvä ja perusteltu kanta miksi Natoon liittyminen ei ole viisasta.
Liittyminen toisi Naton Venäjän rajallemme ja liittäisi meidät vihollisliittoon.
Koska Nato ei pysty Balttiaa puolustamaan, tulisi se Suomen vastuulle.
Kriisitilanteessa olisi armeijamme Balttiassa ja maamme suojaton.

Mikko Toivonen

Tämä näkyy myös kommentoinnissa yleisellä tasolla. Saman kokonais ideologian ihmiset voivat olla yksittäisissä asioissa ja erityisesti henkilö kysymyksissä ihan eri mieltä vaikka tähtäävät samaan keittoon, mikä kokonaisuutena ihan samalta yksittäisistä eri näkemyksistä huolimatta maistuu

Ilmari Jokinen

Eilen YKn turvallisuusneuvostossa äänestettiin USAn aikeista tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Kaikki 14 maata vastustivat mutta jenkit käytivät veto oikeuttaan asian mitätöimiseksi.
Laura Huhtasaaren kanta asiaan on sama kuin Trumpin. Laura on säälittävä tapaus.

Petri Ruotsalainen

Venäjä on Warsovan liitossa ja miksi ei pieni suomi sitten Natoon liittyisi, kansa ei tiedä sitä määrää kaikesta mikä kuuluu Natoon jne, en kannata tässä tapauksessa kansanäänestystä se jääköön todellakin viisaamille joilla on ammatillista tietoa siitä.
Nyt pelätään Natoa että Venäjä teksi sitä ja tätä, se tekee ilmankin jos sikseen on ja Ukraina on siitä hyvä esimerkki. Toki omat puolustusvoimat ovat tärkeät ja ajanmukaiset mutta näillä määrärahoilla ilman puuttuvaa ohjuspuolustustakin ne ovat aika huonot, mutta välttävät. Natolta saisi tarvittavan varustuksen. Se maksaa mutta itsenäisyyskin maksaa ja monesti jopa henkiä joita ei rahalla siten saada.

Juha Koponen

..NATO on kaikki länsimaat maailmassa. Maapallo ei toimi ilman Natoa . Nato estää suurten konfliktien synnyn ensiksi poliittisella voimalla. Lopulta tulevat sitten amerikkalaiset aseet ja sotilaalinen ja tekninen ehdoton ylivoima...

Ilmari Jokinen

Nato ei ole mikään maailman poliisi, mutta USA on. Bush hyökkäsi väärillä perusteilla Irakiin ja sotki koko lähi idän sotatantereeksi. Parempi olisi ollut antaa Husseinin kukistua omien voimien toimesta. Palatsivallankumouksilla aina on pälliköitä vaihdettu.

Bush ja mukaan cusetettu Britannia ovat syyllisiä jopa thän pakolaistulvaamme Suomeen.

Mark Andersson

On se säälittävää, kun Ukrainan kriisin kohdalla puhutaan vain maaplänttien omistussuhteista ja niistä taistellaan verisesti. Tässä hölmöydessä ovat osallisena niin Venäjä kuin Ukraina, EU ja USA/Natokin.

Alueilla asuvista ihmisistä ei ole mitään väliä, kunhan omistuksen raja on piirretty siihen, mihin itse kukin haluaa.

Muistuttaa vakavasti jopa suomalaispösilöjen rähinöistä rajanvedoista jollain hukkasuolla.

Antero Kuortti
Vastaus kommenttiin #23

Ei ollut olemassakaan Suur-Saksaa. Saksan ja Japanin menestys, niin kauan kuin sitä kesti, johtui vain siitä, että Saksa oli valmistautunut sotaan jo vuosia, ja Japani oli käynyt sotaa jo vuosia heikkoja vastustajia vastaan.

Neuvostoliitto oli jopa antanut Saksan harjoitella aroillaan panssari- ja ilmavoimien käyttöä.

Britannia, Ranska ja USA olivat täysin sotaan valmistautumattomia ja ainakaan USA ei aio enää sortua samaan. Eikä muutama muukaan maa.

Oikeasti Saksa oli savijaloilla marssiva jätti. Mitkään sen resurssit eivät riittäneet pitkään sotaan, kuten eivät Japaninkaan. Suur-Saksa on pelkästään keinotekoinen ja tarkoitusta varten keksitty sanonta ilman kunnon sisältöä.

Kun samot, että Suomi sai turpiin "entistä pahemmin" turvautuesssan Saksaan, niin ilmaiset ymmärtämättömyytesi kuten tunnettu "Punaniska2". Saksan avulla vältettiin romahdus sotarikollisen Neukkulan saappaan alle.

Oikea sydämeltään suomalainen syyttää Neukkulaa kaikesta Suomen vastoinkäymisistä sodassa.

Onko sydämesi suomalainen? Vastaan että ei ole!