Tiistai 23.10.2018

Hallitus jätti kasvavat leipäjonot ilman jatkorahaa – Järjestö: ”Tarvittaisiin 10 kylmäkuljetusautoa lisää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.12.2017 16:25
  • Kuva: Jarno Juuti / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemen mukaan ruoka-apua toimittava Samaria-järjestö on lähimpänä RKP:ta, jos joku puolue pitää valita, koska yhdistyksen koko hallitus on ruotsinkielinen.
|

Ilman eduskunnan lahjarahaa tänä jouluna jäänyt ruoka-aputoimijajoukko on hankkinut aiemmilla lahjarahoilla muun muassa kylmäkuljetusautoja. Lisää olisi tarvittu, kertoo toimijoiden kattoyhdistys Samarian toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi.

Oppositio on nostanut kovan äläkän siitä, että hallitus ei tänä vuonna enää myöntänyt niin sanottua joululahjarahaa ruoka-aputoimijoille. Väliaikaiseksi tarkoitettua hankerahaa myönnettiin noin miljoona euroa vuoden 2016 ja 2017 talousarvioesityksiin ja sosiaali- ja terveysministeriö jakoi rahat valtionavustuksina järjestöille. Etenkin perussuomalaiset ja siniset ovat äityneet kiistelemään tämän joulun päätöksestä, jonka taustalle on veikkailtu puolueen hajoamista. Ruoka-apurahoja eduskunnassa kun ovat ajaneet nimenomaan perussuomalaiset.

Suurimmat rahat on sekä tänä että viime vuonna jaettu Samaria-yhdistykselle, joka on jakanut ne eteenpäin pienemmille järjestöille. Tänä vuonna jaettiin 790 000 euroa ja viime vuonna 765 000 euroa. Valkoniemi kertoo, että tämän vuoden rahat jaettiin 70 eri toimijalle ja viime vuoden 20 toimijalle, koska hankinnat olivat tuolloin suurempia.

Tämän vuoden raha käytettiin välittömiin ruuansäilytys- ja varastointikustannuksiin, kuten kylmälaitteisiin ja kylmiöihin. Viime vuonna ympäri Suomen hankittiin yhteensä 11 kylmäkuljetusautoa, jotta saatiin turvattua ruoka-aputoiminnan jatkuminen.

Valkoniemen mukaan järjestöt olivat vaarassa menettää kaupoilta saamansa ruoka-avun kylmäketjuongelmien vuoksi. Monet pikkutoimijat hakivat ylijäämäruoat henkilöautoilla takakontissa ja peräkärryillä. Vaarana oli, että kaupat eivät olisi enää voineet laillisesti jatkaa ruoan antamista.

Valkoniemen mukaan tarvetta on saatu paikattua jonkin verran ja hankitut 11 autoa ovat liikkeellä joka päivä. Lisäautoja tarvittaisiin yhä. Hän arvioi, että lisäautoja tarvittaisiin vielä ainakin 10, jotta koko Suomen ja 400 järjestön kylmäketju olisi turvattu.

–[Autovaje] voi vaikuttaa ruuan laatuun joillakin paikkakunnilla tai saatavuuteen. Kuivamuonaahan voi aina jakaa, Valkoniemi sanoo Uudelle Suomelle.

Lisäautot jäävät kuitenkin tällä erää saamatta, sillä Valkoniemen mukaan ruoka-aputoimijoille ei ole joulurahan tilalle mitään vaihtoehtorahaa, jota hakea. Keskustelussa esiin noussut Euroopan unionin ruoka-apuohjelma jakaa nimenomaan valmiita elintarvikkeita, kuivamuonaa, eli tuki ei ole rahamääräistä. Lue lisää: ”Ruoka-apuun jaettu 3,5 miljoonaa euroa” – Paitsi että rahasta ei ole kyse, ministeriö myöntää

Edellisvuosina jaetut hankerahat ovat Valkoniemen menneet puhtaasti hankintoihin, koska juuri muita kuluja ei ole. Palkkoja tukirahoista ei ole maksettu, sillä järjestöt toimivat vapaaehtoisvoimin.

Valkoniemi on kuitenkin kiitollinen kahtena vuotena saadusta rahasta. Hän sanoo, että rahan kertaluontoisuus ymmärretään.

–Loppu on politiikka ja se ei kuulu meille. Toki toivottaisiin, että näinkin valtavat määrät, mitä täällä Suomessa jaetaan elintarvikkeita, ihan jo laadun ja pienten ihmisten vuoksi, joku katsoisi vielä kerran tulevaisuudessakin näitä pieniä jakajia.

Valkoniemi toivoo, että poliitikot löytäisivät ruoka-aputoimijoille pysyvämmän mallin, jonka avulla pienet toimijat voisivat hakea hankerahoja. Hänen mukaansa tällä hetkellä ainoa vaihtoehto on keskitetty keräyslupa tai seurakunnat.

Valkoniemi sanoo ajatelleensa ihan ensimmäisenä Suomen kahtiajakautumista, kun hän kuuli, ettei rahoja tänä vuonna tule. Hän viittaa kasvaneeseen maahantuloon ja siihen, että heikosti toimeentulevien joukossa on epäluuloja maahanmuuttajille annettavia tukia kohtaan.

–Se oli ensimmäinen ajatus, että ”voi ei”, eikö olisi sen verran ollut poliittista silmää, että kannattaisi antaa tämä karkkiraha, jotta ihmiset eivät ihan kokisi vääryyttä, hän sanoo viitaten joululahjarahan lempinimeen.

”Ensimmäinen ajatus oli, että ’voi ei’, eikö ollut sen verran ollut poliittista silmää”

Oliko uutinen kova isku?

–Kyllä se käytännössä oli juuri ajatellen näitä ihmisiä, jotka tarvitsevat sitä apua. Ajattelin, että ei kukaan pidä tuon porukan puolia.

Samariaa on julkisuudessa kutsuttu etenkin kansanedustaja Mika Niikkoa (ps.) lähellä olevaksi toimijaksi. Valkoniemi kiistää tämän täysin. Hänen mukaansa yhdistyksellä ei ole minkäänlaisia kytköksiä perussuomalaisiin.

–Vähän loukkaa tuollainen ajattelu, koska emme ole poliittinen toimija. Jos kuka tahansa olisi esittänyt rahaa tälle kohderyhmälle, olisin nähnyt sen hyvänä. Sillä ei ole meidän näkökulmasta merkitystä, kuka sitä rahaa alun perin ajoi, vaan että apu todella tulee kentälle. Ei se tee meistä millään tavalla perussuomalaisia tai heidän kannattajiaan.

Valkoniemi kertoo, että on aikanaan kiittänyt kaikkia kolmea perussuomalaista, jotka ovat ajaneet ruoka-aputoimijoiden asiaa eduskunnassa, Niikon lisäksi Ville Taviota ja Toimi Kankaanniemeä, jonka hän uskoo tehneet eniten taustatyötä asiaa varten.

Niikko on silti Valkoniemelle tuttu mies politiikkaa edeltäviltä ajoilta, kun hän toimi Sininauhaliiton talouspäällikkönä. Tuolloin Niikko ei ollut vielä politiikassa mukana, vaan toimi jäsenjärjestön toiminnanjohtajana. Hän kysyy, pitäisikö yhdistys muka haudata, kun ihminen vaihtaa työpaikkaa ja lähtee mukaan politiikkaan.

Silti Valkoniemi uskoo, että tämän vuoden päätöksen taustalla on nimenomaan politiikka. Hän huomauttaa, että raha ei aiemminkaan ole tullut suoraan Samarialle, vaan ministeriölle, joka on laittanut rahat julkisesti hakuun.

–Nythän olisi olut tärkein antaa edelleen tällainen signaali kentälle. Kyllä se täytyi olla politiikkaa. Ei voi olla miljoonasta kiinni, kun jaetaan isoja summia sinne tänne.

Valkoniemen mukaan väkimäärä leipäjonoissa kasvaa kaiken aikaa. Samaria on jakanut kahden vuoden aikana lähes 10 miljoonaa kiloa ruokaa. Sen perusteella Valkoniemi arvioi, että kaikkiaan Suomessa ruoka-aputoimijoiden avun varassa on jo 40 000 ihmistä. Hänen mukaansa maahanmuuttajat ovat ilmestyneet leipäjonoihin ja monta muuta ryhmää. Tarve on ”kasvanut huimasti”.

–Kelan toimeentulotukipäätökset ovat hankalampia ja se on tuonut paljon lisää avuntarvitsijoita, hän sanoo viitaten muutokseen, joka siirsi tuenhakemisen kunnilta Kelalle alkuvuodesta.

Ministeriön kanta: Eroon leipäjonoista

Myös sosiaali- ja terveysministeriö on kohun myötä selventänyt valtion roolia ruoka-avun jakamisen tukemisessa. Käytännössä valtio ei erityisesti halua tukea leipäjonotoimintaa eikä ole sitä rahallisesti tehnyt kahtena vuotena annetun joululahjarahan ulkopuolella. Ministeriön mukaan ”hyvinvointivaltion rakentamisen keskeisenä ajatuksena ja saavutuksena on jo vuosikymmenien ajan ollut päästä eroon köyhäinavusta”. Perinteistä köyhäinapua muistuttavat leipäjonot palasivat Suomeen 1990-luvun laman, eurooppalaisen köyhyyspolitiikan ja EU:n elintarviketuen myötä. EU-ruokaa valtio toimittaa järjestöille. 

– Ruoka-apu ei ole osa suomalaista sosiaaliturvaa vaan se perustuu kansalaistoimintaan. Suomalaisen ruoka-avun toteuttamisessa on mukana yli 400 kolmannen sektorin toimijaa, jotka jakavat pääasiassa vähittäis- ja tukkukauppojen ylijäämäruokaa, ministeriö toteaa.

Ministeriö korostaa, että vähävaraisten ja köyhien ihmisten elämäntilanteen parantamiseen tarvitaan muutakin kuin ruoka-apua tai jonkin sosiaaliturvaetuuden korotusta.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Leipäjonotutkija ruoka-apusopasta: Opposition kauhistelema miljoonaleikkaus peittää isomman ongelman

Nyt tuli vastaus: ”Hallitus ei ole leikannut leipäjonoilta mitään”

Leipäjonojen tutkija: Eduskunnan 765 000 euron ruoka-apurahassa eriskummallisia piirteitä

Mika Niikko perustelee 765 000 €:n päätöstä: ”Ilman kylmäkuljetuskalustoa einesten saanti loppuisi talven jälkeen kokonaan usealla toimijalla”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

10 autoa lisää?
Olisiko aika jo vihdoin keskittyä syyhyn miksi on leipäjonoja ja köyhyyttä?
Hallitus leikkaa lisää köyhimmiltä ja tulottomilta työttömiltä.
Ja "lääkkeeksi" siihen tarvitaan kylmäautoja 10?
Voi kiesus.
Koska valtio aikoo hoitaa tehtäväänsä jonka se on siirtänyt kirkon ja järjestöjen vastuulle? Kansan sosiaaliturva takaa jokaiselle elannon kansan omista varoista.
(ei köyhistä hyötyville järjestöille)

Marja-Liisa Kalkela

Jo Faaraoiden ajoista lähtien jotkut hyötyvät köyhistä.
100v sitten oli köyhiä,nälkää ja lapset kerjuulla.
100v sen jälkeen on köyhiä,leipäjonoja ,lapset nälissään.
Ja Suomea johti kummassakin ajassa ketkä?

"Ope"! Mulla on nälkä!
IL
Oliko työttömän perheeltä leikattu toimeentulotuesta (487e/kk)
40%+4,3%.
Hinnat ja Alv samat kuin muillakin kaupoissa.
Ala -asteella oleva lapsi oli kai "työtön" kun lapsilisätkin oli viety jo-94 lähtien köyhiltä.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
tarvitaan muutakin kuin ruoka-apua tai jonkin sosiaaliturvaetuuden korotusta.
Työttömyys-Turvan ja pienipallkaisuuden lisäksi
esim.Kaikki Kelan -etuudet mitä tuloja saavatkin saa 12x vuodessa ,ilman vastiketta . miljonääreistä lähtien.
Nehän leikattiin köyhien toimeentulotuesta pois jo 23 vuotta sitten -94.
Leipäjonot loppuisi ja toimeentulotuesta tulisi se
Toisaikainen tuki,tilapäiseen tuen tarpeeseen. Kuten sen tarkoitus alunperin olikin.
Vai onko köyhä ja työtön enää Suomen kansalainen jolle kuuluu kansan sosiaaliturva kuten muillekin?

Jonne Peto

Tähän sitten n. 2 miljardia euroa MaMujen kuluihin. Summa on hyperpeli ajan funktiona (muslimit lisääntyvät vauhdilla, koko ajan jatkuva maahanmuutto) ja huono työllistyvyys. Eikö tosiaankaan omien kansalaisten auttamiseen heltiä ropoa ..

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #8

Totta. Suurimman osan saa tuloja saavat ansiosidonnaisena etuuksina Kelan budjetista.
Vähiten köyhät . On pienet tulot tai ei tuloja ollenkaan.
Ansiosidonnaisena
5 000e/kk saavalla ja 1500e/kk ,487e/kk saavien etuudet ja tuet on ihan eri luokkaa kaikilla kolmella .
Mistä ne rahat kerätään kansalaisten tarpeisiin ?
Veroilla,Alv,veroluonteisilla maksuilla.Ne maksetaan kansan omista rahoista.
Valtio on Me Suomen kansalaiset.
Kelasta tukia notavilla.

Pasi Anttila

Tää ruuanjako touhu on ihan amatöörimaista kun toimijoita on lukemattomia, jonotus kestää tuntikausia. Suomi on maa jossa kyllä logistiikka osattais hoitaa myös kunnolla. Mikael Junger esitti taannoin että tämä koko "ylijäämä ruoan" jakelu pitäisi hoitaa esim valtion toimesta, järjestelmällisesti ja keskitetysti niin tästä hommasta saataisiin järkevää ja tehokasta ilman noita kilometrien jonotuksia. Toki järjestäjä voisi olla muukin kuin julkinen puoli mutta jotenkin ammattimaiseksi tämä pitäisi tehdä.

Timo Virtanen

Onko Niikolla ja Laukkasella kylmäkuljetusbusinesta ? Ainakin Niikon yhdistysryppäässä toimivat hänen poikansa ja vaalipäällikkönsä. Olisi ollut mahdollisuus anoa normaalia tietä avustusta, eikä odotella näitä joululahjarahoja. Lienee kuitenkin rahojen kontrollointi tarkempaa kuin joululahjarahojen kanssa. Lahjojahan ei kukaan kontrolloi.