Perjantai 20.4.2018

Väärä ”selitys” 60 000 suomalaisesta levisi – Tässä vastaus ”joulun työllisyysihmeeseen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.12.2017 13:45
  • Kuva: Kuvakaappaus Uuninpankkopoika-blogista
    Kuva
    Väite hallituksen työllisyyskikkailusta omaishoitajilla levisi suositun Uuninpankkopoika-blogin välityksellä.
|

Sosiaalisessa mediassa levisi joulun aikoihin harhaanjohtava tulkinta, jonka mukaan hallitus kaunistelisi työvoimatilastoja laskemalla jopa 60 000 omaishoitajaa mukaan työllistyneiden joukkoon.

Tämän ”yhden selityksen” Suomen työllisyysluvuista tarjoili ”Uuninpankkopoika” Saku Timonen suositussa blogissaan. Hän kirjoitti kriittisesti ”joulun työllisyysihmeestä”.

– Tällä hetkellä arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kas kummaa, taas se sama 60 000, jonka verran työvoima on lisääntynyt. Jos kaikki omaishoitajat eläkeläisiä myöten ruvettiin laskemaan työvoimaan kuuluviksi ja samalla itsensä työllistäviksi, niin siinä olisi selitys, kirjoitti Timonen blogissa, joka levisi villisti sosiaalisessa mediassa.

Aika moni näytti ottaneen bloggaajan arvelun faktana, mistä se on kuitenkin hyvin kaukana. Timosen ”selityksen” virheellisyys selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta vastaavan Pertti Taskisen kommenteista, joita Uusi Suomi häneltä aiheeseen liittyen kysyi.

–Työvoimatutkimuksessa omaishoitajia ei lasketa työvoimaan, elleivät he tee samaan aikaan ansiotyötä, Taskinen sanoo.

Faktaa on, että työllisiä oli vuoden 2017 marraskuussa 2 496 000, mikä oli 83 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, kuten Tilastokeskus tiedotti joulun alla. Lisäksi se kertoi, että työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli marraskuussa 70,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,7 prosenttia.

Ja vielä: Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2017 marraskuussa 1 434 000 henkeä eli 49 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 144 000, mikä oli 21 000 vähemmän kuin vuoden 2016 marraskuussa.

Miten työllisyys on lisääntynyt 83 000:lla, Tilastokeskuksen Taskinen?

–Työttömiä on vähemmän ja työvoiman ulkopuolisista on tullut työllisiä. Työllisiä tuli siis lisää 83 000 ja työttömien määrä väheni 23 000:lla, jolloin päädytään työvoiman lisäykseen 60 000:lla. Työvoima on sama kuin työlliset ja työttömät yhteen laskettuna, yliaktuaari Taskinen sanoo.

Siinä siis samalla tilastoasiantuntija Taskisen vastaus Uuninpankkopojan blogissaan esittämään kysymykseen: ”Taivaastako nämä 60 000 ihmistä putosivat suoraan töihin, kun saman tilaston mukaan väestön määrä väheni 15 000 henkilöllä?”

Mitä tarkoittaa työvoiman ulkopuolella oleminen?

–Sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole olleet työttöminä eivätkä työllisinä. He ovat olleet oman taloutensa hoitajia tai opiskelleet päätoimisesti. On myös esimerkiksi eläkkeellä olleita, jotka ovat päässeet osa-aikaiseen työhön, Taskinen sanoo.

Piilotyöttömänä eli töihin halukkaana mutta ei-aktiivisena hakijana on edelleen 144 000 henkilöä. Tämän kun lisää Tilastokeskuksen tilastoimaan 190 000 työttömän lukemaan, tulee töitä haluavien määräksi Suomessa 334 000, mikä on yhä valtavan korkea luku.

–Piilotyöttömien lukumäärä on vieläkin historiallisesti katsoen korkea, Taskinen toteaa.

Joka tapauksessa positiivisen kehityksen taustalla on Suomen talouden vahva veto, mistä on seurannut lisääntynyt työvoiman kysyntä eri puolilla maata. Samaan aikaan julkisen talouden velkaantumistahti hidastuu oleellisesti, kun verotuloja ropisee lisää kassaan myös kuluneen vuoden aikana työllistyneiltä kansalaisilta.

Lue myös: Työttömyysprosentti jopa 18,8 – Nämä ovat Suomen 5 synkintä työttömyyskuntaa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Meriluoto

Juu, se on lähes yhtä typerää kuin Tilastokeskuksen virallisiin työttömyyslukuihin uskominen.

Nämä Tilastokeskuksen luvuthan eivät perustu mihinkään konkreettiseen, vaan ne on saatu aikaan epämääräisillä puhelinhaastatteluilla ja tuloksia sitten sopivilla "korjauskertoimilla" käsitellen. Lisäksi "työttömän" ja "työssä käyvän" määrittely on jo lähtökohtaisesti aivan nurinkurinen, sillä Tilastokeskus luokittelee "työssä käyväksi" jokaisen, joka on tehnyt viikon aikana yhdenkin tunnin työtä.

Noh, propagandatarkoituksia varten tällainen vääristely on tietenkin aivan ymmärrettävää... Mikään sattuma ei olekaan, että Tilastokeskuksen työttömyyslukemat tuppaavat aina olemaan selvästi kauniimmat kuin Työministeriön ilmoittamat lukemat.

Ville Timari

Aivan. On paljon työttömiä, jotka nostavat täyttä (tai soviteltua) työttömyysrahaa ja tekevät siihen päälle säännöllistä työtä niin, että kuukausittaiset työtulot ovat esim. 100-300€. Näistä ei paljon tuloveroja valtion kassaan kerry, joten on aika kyseenalaista laskea heitä työvoimaksi missään tilastoissa. Jonkin verran vaikutusta lienee myös opintotukiuudistuksella: aiemmin oli jotenkin mahdollista kituuttaa opiskelut läpi tekemättä osa-aikatyötä opintojen ohella. Viime syksy toi tähän merkittävän muutoksen. Nyt opinnot venyy entisestään ja yhä suurempi osa keskeyttää opinnot taloudellisista syistä, mutta tämähän ei päättäjiä kiinnosta kunhan saadaan "luvattu" 72% kasaan keinolla millä hyvänsä. Mielenkiinnolla jään odottamaan Eurostatin työllisyystilastoa vuodelta 2017, joka on ainakin vertailukelpoisempi muiden maiden kanssa.

Marja-Liisa Kalkela

Kuka vielä uskoo hallituksen lukuihin?

Aktiivitoimilla niitä työpaikkoja on tehtailtu koko aika. Palkallisesta työstä ei hallitus ole puhunutkaan.Nuo tehdään veronmaksajien piikkiin.
Jo 30 milj.ilmaista työtuntia yrityksille ja järjestöille.
US
Näin Suomi nousee ja työtä on kaikille.

Markku Huusko

On tietty hyvä olla kriittinen, mutta näissä(kään) Tilastokeskuksen luvuissa ei ole kauheasti epäiltävää. Poliittisesti motivoituneita selityksiä ja arveluita leviää kyllä ympäri somea paljon kulloisellekin lukijakunnalle mieluisina "faktoina".

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #7

Selityksiä löytyy eri näkökulmista. Mihinkähän sitä oikein uskoisi?

Professori: Tässä velkavertailussa Suomi on EU:n paras!
Julkaistu: 11.11.2015
TS/IS
Suomi on seitsemänneksi varakkain maa,
- jos katsotaan, millä maalla on vähiten nettovelkaa suhteessa bkt:hen, professori Roope Uusitalo huomauttaa.
- Edelle menevät öljymaat.

Sakari Timonen

Tilastokeskus tekee omien sanojensa mukaan tutkimuksensa näin:

"Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta."

Lisäksi tunninkin viikossa työtä tekevä lasketaan työlliseksi. Minun mielestäni näin saaduissa luvuissa on paljonkin epäiltävää, vaikkakin tutkimuksen tekotapa on tilastotieteellisesti hyväksyttävä.

Markku Huusko
Vastaus kommenttiin #12

Epäillä aina kaikkea sopii, ei siinä mitään. Tilastokeskuksen luvut kuitenkin ovat ne viralliset luvut, jotka ovat myös kansainvälisesti vertailukelpoisia. Jos hallituksemme (minkä värinen tahansa) jotenkin piilovaikuttaisi tuloksiin tai muuten kikkailisi tilastojen kanssa, olisi se melkoinen skandaali.

TEM kirjoittaa omassa katsauksessaan näin: Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.
http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyottomien-tyonhakijoiden-maar...

Sakari Timonen
Vastaus kommenttiin #17

Tästäpä voidaankin päätellä, että kaikkien maiden kansaivälisesti vertailukelpoisissa tilastoissa on sama virhe: ne eivät vastaa todellisutta. Mutta koska kaikissa on sama virhe, niin sehän ei sitten haittaa. Ikävä kyllä miiden perusteella tehdään työvoimapoliittisia päätöksiä.

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #20

"maiden kansaivälisesti vertailukelpoisissa tilastoissa on sama virhe: ne eivät vastaa todellisutta. "

Tätä tilastojen muokkausta alettiin jo 90-luvun laman aikana ja samalla kun lähes kaikki maat käytännössä piilottelivat työttömiään erilaisten tilstokikkailuiden alle, tilastointitapoja muutettiin, EU-yhtenäistettiinkin, todellinen työttömyys on ollut käytännössä koko ajan suurin piirtein samalla tasolla 90-luvun laman jälkeisistä ajoista asti. Ari Ojapelto luki noita tilastoja 90-luvulta lähtien tarkasti ja kirjoitteli niistä paljonkin, myös tyttömyystilastojen manipuloinnista ja niistä löytyy useitakin kirjoituksia Ojapellon Blogeista. Esimerkkiä 90-luvulta:

"Esimerkiksi Suomessa työttömiä on piilotettu yli 200 000 henkeä yhteiskunnan elätettäviksi muille nimikkeille, kuten: varhaiseläkeläiset, varhennetut varhaiseläkeläiset, työttömyyseläkeläiset, sukupolvenvaihdoseläkeläiset, rintamamies-eläkeläiset, velvoitetyöllistetyt, työttömyystöillä työllistetyt, työttömyyskursseilla olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, osa-aikatyölliset, jne.(9)."

http://ariojapelto.blogspot.fi/2011/08/teknologia-vie-tyopaikat-lopullis...

Tuosta vuodelta 98, jolloin asaiasta nousu jonkinlainen kohu ja kina Prof. Vesa Kanniasen kanssa:

" Euroopan ja USA:n työttömyystilastot eivät ole vertailukelpoisia. Yhdysvaltojen entinen työministeri Robert Reich on todennut, että jos Yhdysvalloissa työttömyys tilastoitaisiin samalla tavalla kuin Euroopassa, niin työttömyysprosentit olisivat sielläkin eurooppalaista tasoa. Yhdysvaltalaisen MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kansantaloustieteen professori Lester C. Thurowin arvioiden mukaan Yhdysvaltojen työttömyys on selvästi Länsi­Eurooppaa pienempi vain tiettyjen tilastojen valossa."

http://ariojapelto.blogspot.fi/2010/10/eivat-ne-kehruujennyt-vaan-se.html

Ihmeellisiä nuo tilastot, jopa kummallisia, kun niistä eri ihmiset saavat kovin eri tuloksia...

Tapio Meriluoto
Vastaus kommenttiin #17

Markku Huusko sortuu nyt suomalaisen toimittajan helmasyntiin eli lähdekritiikin sivuuttamiseen.

Erityisen yleistä tällainen menettely on silloin, kun puhutaan jostain viranomaisen tuottamasta tiedosta. Tällaiseen informaatioon suomalaiset toimittajat suhtautuvat yleensä kuin johonkin Jumalan sanaan, joka pitää uskoa ihan sellaisenaan, ilman minkäänlaista epäröintiä tai kyseenalaistamista.

Niinpä minkäänlaista lähdekritiikkiä ei yleensä edes yritetäkään noudattaa, ja kokonaan jätetään huomioimatta se tosiasia, että viranomaistieto on lähtökohtaisesti aivan yhtä epäluotettavaa kuin mikä tahansa muukin tieto. Onhan viranomaisilla aivan vastaavanlaisia intressejä "muunnellun totuuden" esittämiseen kuin vaikkapa kaupallisilla yrityksillä tai yksityishenkilöillä.

Ei valtion tai kunnan virka tee ihmisestä automaattisesti 100-prosenttisen rehellistä, jolle kaikki valehtelu ja vääristely olisi täysin vierasta ja mahdotonta.

Tapio Angervuori
Vastaus kommenttiin #17

Mistä äkkinäisestä muutoksesta nyt oikein höpistään?
Findikaattorin "Työttömyysaste" -graafi http://findikaattori.fi/fi/34 näyttää erään totuuden: Suomen työttömyys on likipitäen ollut samalla tasolla jo melkin vuodesta 2000 lähtien: lähes 18 vuotta ollaan rämmitty haarukassa 7 -12 %. Muutokset ovat marginaalisia. Toivottavasti tulevaisuudessa taso puolittuu 3 - 6%.:iin

Seppo O. Saarela

Markku hyvä, vaalisalaisuus on hyvä asia. Itse kuitenkin kirjoitan aina eri medioihin omalla nimelläni ja salaamattomilla tiedoilla. Mutta voisitko tehdä poikkeuksen neutraliteettiisi, ja kertoa oman puoluekantasi, koska omat tekstisi alkavat rimaa hipoen lähestyä pääministeripuolueen mielipiteitä?

Markku Huusko
Vastaus kommenttiin #16

Yllä oleva kirjoitus ei ole mielipide. Sen on uutisjuttu, johon on haastateltu tilastoasiantuntijaa, joka kumoaa verkossa levinneen, jo lähtökohtaisesti hieman erikoisen selityksen työllisyyslukujen kehityksestä.

Minkään puolueen jäsen en ole, enkä ole ollut. Useammankin puolueen edustajaa olen eri vaaleissa äänestänyt.

Jarkko Kainulainen

Tämä sipilä hallituksineen vääntelee tämän asian siihen 72%:iin tavalla tai toisella koska sr vaan nyt on tälle hallitukselle ja sipilälle tärkeää saada asia näyttämään siltä totuus on aivan jotakin muuta jonka tajuaa lapsikin mutta näin tämä nyt menee totta tuntikin töissä riittää näillä että olet työssäkäyvä täyttä pelleilyä itse en usko pätkääkään noihin lukuihin enkä tähän mädännäisyyteen mitä tämä hallitus politiikallaan harjoittaa sanankäänteitä ja tilastojen vääristelyä sitä ne kyllä tekee päivät pitkät.

Markku Huusko

Tuo 23 000 näyttäisi olevan miinusmerkkinen, mistä tulee se 60 000, jonka taustaa Saku Timonen kummasteli. Se on tilastomatematiikkaa, joka ei minullekaan heti auennut, mutta uskon kyllä, kun tilastoasiantuntija sanoo. Sen verran ymmärrän, että nuo luvut ja niiden taustat eivät ole mielipiteitä.

Topi Rantakivi

@21. Ei se kuitenkaan lisää uskottavuutta. Numeroilla voidaan leikitellä mutta esitystavat voidaan tehdä uskottaviksi.

Timonen ei esittänyt faktoina vaan toi esille ihmetyksen aiheen ja laittoi esimerkkinä sen omaishoitajat.

Sen tiedän, että yksikin tunti työtä viikossa työtön lasketaan työlliseksi. Tässä on se ongelma, että pitäisi pystyä määrittelemään työllisen määritelmää uusiksi.

Työlliseksi voidaan laskea vain, jos tekee kuukaudessa sen määrän ja sillä palkalla, että tulee pärjäämään ilman tukirahoja. Pitäisikö tässä lanseerata uusi sana: Puolityöllistetty ja rakentaa uusi tilasto sille?

Minä olen yrittänyt etsiä ympäri nettiä tätä kirjaa ja mistään ei löytynyt myytäväksi kuin ainoastaan kirjastojen kautta. Täytyypä hakea sellainen lainaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuinka_tilastoilla_valehdellaan

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #23

" Pitäisikö tässä lanseerata uusi sana"

Tuollainen paljon käytetty käsite kuin "working poor" on jo hieman siihen suuntaan, englanninkielinen sanayhdistelmä löytyy jo suomalaisistakin keskusteluista.

"palkkatyököyhyys (working poor) on jo laajalti hyväksytty ilmiö, eli enää ei edes oleteta, että palkalla välttämättä tullaan toimeen"

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/215888-palkkatyokoyhyys-tuli-suomeen-pa...

Tosin paljon käytetään myös "nälkäpalkalla" sanaa.

http://www.palkkatyolainen.fi/pt2003/pt0305/p030604-a1.html

Pasi Salmi

Pääongelma onkin aina se, että kysymyksen asettelu osoittaa yleensä suunnan vastaukseen eli sen suuruuden ja suunnan. Mutta se ei tarkoita aina poliittista tai muuta suuntautuneisuutta vaan yleistä tarkoituksen hakuisuutta, jolla voi tilanteessa kuin tilanteessa kääntää asioita parhainpäin tai huonoin, jos se on päämääränä. Ihmistieteissä tämä on näppärä tapa osittaa jotain, luonnontieteissä näin ei pääsääntöisesti voi tehdä, jollei sillä ole merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia mm. Natura 2000 tai Vesiputedirektiivi. Tein 15 vuotta erilaisia tilastoja pääosin ympäristö- ja maatalousasioista. Ja kun niitä sitten tarvittiin erinäisiin EU-direktiivien täytäntöönpanoon kansallisella tasolla tai asioiden kehittämiseksi, ongelmana oli puutteellinen tilastointi jo lähtökohtaisesti oli päätetty kerätä sellaista tietoa epätäydellisesti, vaikka olisi ollut mahdollista kerätä yksityiskohtaisempaa tietoa, jota olisi voinut myös muokata tilanteen mukaan esim. luokitteluun erilaisten ryhmien tunnistamiseksi. Kerran oli mukana laskemassa arvoa, jota tarvittiin mitoittamaan ympäristötavoitteita. Lähtöaineisto oli jo kauan sitten laadittu niin, että siitä sain pienin konvervenkein aina tehtyä positiivista edistystä. Alkuperäinen laskentamalli oli täysin väärä, koska tavoitteet piti laskea viivanpituudesta ja verrata sitä pinta-alaan. Laskin kolmenna tavalla ja joista oikein tapa oli verrata tavoiteviivoja toteutunesiin viivoihin eli jos tavoiteviivat peittyivät pinta-alan alle ne todettiin saavutetun. Tästä johtuen sain kolme tilastoa, jotka vaihtelivat 23%, 33 % ja 42 %, kun kysyin mitä käytetään niin käytettiin 42 %, vaikka sen laskennan oletukset olivat matemaattisesti virheellisimmät. Työttömyys- ja työllisyystilastot ovat eräänlaisia asymptootteja eli lähestyvät todellisuus arvoa mutta eivät saavuta sitä koskaan vaan ovat vain likimääräisiä arvoja. Tähän ei ole mitään oikeaa ratkaisua, miten todellinen arvo voidaan laskea, ja siksi siinä on aina pelinpaikka.

Esa Auramäki

Tosiaankin ei nyt kuitenkaan kovin paljoa tarvita työllistymiseen: "Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä." http://www.stat.fi/meta/kas/tyollinen.html#tab2

Pasi Käyhkö

Kun puhutaan tempputyöllistämisestä niin sitähän ovat harrastaneet kaikki hallitukset useita vuosikymmeniä. Kaiken huippuna eräs demariministeri rahtasi työttömiä Etelä-Afrikkaan tutustumaan maan vastaavaan
tilanteeseen. Meillä Suomessa voi tapahtua
ihan mitä vain

Pasi Salmi

Paras tempunyritys taisi olla Ilkka Kanervan työllisyystemppu vuodelta 1994-1995, kun hän keksi, että Suomen puolustusvoimat voisivat ottaa palveluksiina varusmiehiä vuodeksi työllisyystöinä. Oli junaillut juttua ohi kenraalien ja laittanut sen varuskuntiin. Kyllähän laman synkimpinä vuosina monet ilmoittautuivat palkalliseen lisäpalvelukseen, mutta kun rahaa ei ollut niin moni jäi nuolemaan näppejään ja kenraalit kiukuttelivat. Muistan hyvin kun työministerin kirje tuli varuskuntaan ja jonkin pienen summan saivat pääosin esikuntiin eli s-lääneihin ja maanpuolustuspiireihin. Muistaakseni niistä 500 elokuussa 1994 palvelukseen astuneesta 2-3 taisi lopulta saada palkallisen lisäpalveluksen. Yritys oli hyvä ja tilastopuhdistus vain epäonnistui.

Marja-Liisa Kalkela

Tempputyöllistäminen alkoi -94 Ahon-hallituksesta.
Jatkui "Liisan"-listat.
Vanhasen -08-10 Työttömien tukien kiristämisellä ja tukien leikkauksella.
Paltamo-kokeilulla.Kuinka kauan työtön tekee työtä Hurstin leipäkassilla+toimeentulotuella (480e/kk)työtä.
Sipilä jatkanut-15-17
Sovittu EU jo-92 "Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen"!
Kahdet työmarkkinat?
1) Palkalliset työt.
2)Työt sosiaaliturvaa vastaan .
Työttömille ja 1,8 milj."työvoimapulanpoistajille" (Kok,kepu)!
Malli käytössä myös Saksassa Mini-job 7milj.tekee työtä 450e/kk.Sosaaliturvan maksaa yritykset.
Tanskassa myös .Mutta pääosin kummasakin edm.koskee tuo koskee maahanmuuttajia.
Meillä ihan oma Kepu,kok malli jossa on riisuttu kaikkein kireämmäksi työttömien sosiaaliturvaa .Veronmaksajat maksaa meillä työllistämisen yritysten puolesta.

Esa Auramäki

Palkansaajia näyttää olevan selvästi vähemmän kuin työllisiä. Eroa lähes 170 000. Aika mielenkiintoista. 170 000 työllistä ei saa palkkaa, vai? Lieneekö erona se, että palkansaajalla on jonkinlainen työsuhde. Sinänsä positiivista, että palkansaajille myös kokoaikatyö on lisääntynyt. Toki aika paljon osa-aikatyötäkin. http://www.stat.fi/til/tyti/2017/11/tyti_2017_11_2017-12-22_tau_013_fi.html https://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/palkansaaja.html#tab1

Marja-Liisa Kalkela

Ilmaistyötä tekee jo yli 400 000 suomalaista - siltikin "työpaikat karkaavat"!
MOT laski -10 että ilmaistyötä tekee 300 000 .
(Opiskelijat,työharjoittelussa olevat joiden opintoihin kuuluu työharjoittelu,työttömiä)
AL-14

"Ällistyttävän moni suomalainen tekee työtä palkatta: ”Ohhoh”
Uusisuomi.
Lisäksi vielä osa-aika ja pätkätyöt .

Ei ihme ettei palkallisia työpaikkoja saati avoimia työpaikkoja löydy työttömille.

Heikki Dillström

Alkaa olla vissiin uutiset vähissä kun pitää bloggareita seurailla ja "korjailla faktoja", jotka eivät edes ole faktoja, kuten kuka tahansa vähänkin tilastotieteestä ymmärtävä käsittää. Jutussa väitetään, että on kerrottu väärä selitys ihan otsikoa myöten. Jos "toimittaja" oilisi edes vaivautunut lukemaan ko. tekstin, olisi selvinnyt että blogissa oli esitetty yksi selitys näille luvuille, eikä mitään kiveenhakattua totuutta. Mutta kuten niin usein, faktat eivät kiinnosta, tärkeintä on saada raflaava otsikko ja sulka hattuun julkisuudesta, vaikka sitten valehtelemalla. Valitettavasti useiden toimittajien "ammattitaito" riittää nykyään vain uutisten kopiointiin ja "väsäilyyn" eikä niiden tekemiseen oikeasti.

Marja-Liisa Kalkela

Taitaa olla kuten -91 ? Lehdet toisteli mitä hallitus halusi kertoa.
Työttömyyttä ei edes haluttu alentaa eikä se edes sisältynyt hallitusohjelmaan.
Sen sijaan tutkijat huomasivat että nyt tehdään soiaaliturvaan uudistusta joka heikentää tulottomien työttömien ja köyhimpien tukia.
Sitähän on jatkettu siitä asti joka hallituksen aikana.
Lisää tuosta löytyy
Kelan köyhyystutkimus-10

Raili Sergejeff

Uuninpankkopoika Saku Timosen "Ihme on totta" blogista:

"On tietysti imartelevaa, että Uusi Suomi katsoo asiakseen selvittää vastauksen esittämääni kysymykseen. Vähemmän imartelevaa on, että lehti samalla väittää ihan jutun otsikossa minun esittäneen väärän selityksen. En esittänyt. Esitin yhden mahdollisen selityksen ja sanoin nimenomaan, että en väitä sen olevan totta.

Spekuloinnista saa näköjään hyvän otsikon yhtä helposti kuin Tilastokeskus saa työvoiman ulkopuolisesta ihmisestä työllisen."

Väärää informaatiota sisältävällä klikkiotsikollako Uusi Suomi halusi lisää klikkauksia?

Kannattaa lukea se teksti ajatuksella blogista "Joulun työllisyysihme".

Pekka Pasanen

Miten yliaktuaari selittää tämän ristiriitaisuuden?

”–Työvoimatutkimuksessa omaishoitajia ei lasketa työvoimaan, elleivät he tee samaan aikaan ansiotyötä, Taskinen sanoo.”

”Pää- tai sivutoiminen yrittäjyys
TE-toimisto selvittää ensin, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Jos olet, TE-toimisto selvittää, työllistytkö yrittäjänä pää- vai sivutoimisesti. Jos et ole palkansaaja etkä yrittäjä, voit olla omassa työssä työllistyvä. Omassa työssä työllistyviä ovat esimerkiksi omaishoitajat. TE-toimisto selvittää, työllistytkö omassa työssäsi pää- vai sivutoimisesti.”

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyott...