Sunnuntai 22.7.2018

Teemu Laajasalon yrityksellä 380 000 €:n velat – Kirkollisvaikuttaja: ”Piispan taloudessa on selvitettäviä asioita”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.12.2017 14:46
  • Kuva: Tiia-Maria Taponen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Helsingin uuden piispan Teemu Laajasalon koulutusyrityksen velat ja laiminlyöty kirjanpito ovat aiheuttaneet ihmetystä. Laajasalon mukaan hän on lakkauttamassa yritystä, mutta hanke on viivästynyt.

Faktakulma

Hiippakuntavaltuusto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien toimielin, jonka tehtävä on ”tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa”. Hiippakuntavaltuusto muun muassa hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman.

Toimittaja-kustantaja Johanna Korhonen on paitsi Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja myös kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan puheenjohtaja. Yleisvaliokunta valmistelee kirkolliskokoukselle kirkon yhteistä toimintaa ja kehittämistä koskevat asiat. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Helsingin tuoreen piispan Teemu Laajasalon yrityksen tilinpäätöksiä on toimitettu kaupparekisteriin vuosia myöhässä. Laajasalon yrityksen satojen tuhansien eurojen velkataakka ja yrityksen epäselvä tilanne huolestuttaa Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhosta, joka vaatii piispalta selvitystä yrityksen taloudesta.

Laajasalon omistamalla TL Opetus Oy:llä on tuoreen tilinpäätöksen mukaan velkaa yhteensä 385 929 euroa, ilmenee Alma Talentin analyytikon Ari Rajalan selvityksestä. Tästä ulkopuolista pankkilainaa on noin 254 000 euroa ja muuta, Laajasalon omaa lainaa yhtiölle noin 131 000 euroa. Laajasalo vahvistaa tilanteen Uudelle Suomelle.

Laajasalo on myynyt yhtiönsä liiketoiminnan, joten pääsykoevalmennusta tarjonneesta yrityksestä on jäljellä lähinnä velat. Yhtiö vaikuttaa kuitenkin maksukyvyttömältä, sillä tilinpäätöshetkellä sen kassassa oli vain 53,26 euroa ja sille on myös rekisteröity yksi maksuhäiriömerkintä. Verottaja hakee yhtiöltä 897 euron saatavaa. Summan ulosotto estyi ilmeisesti maksukyvyttömyyden vuoksi.

Laajasalo on aiemmin kertonut aikovansa ajaa yhtiönsä alas tänä vuonna. Hän kuitenkin viestii nyt Uudelle Suomelle, että alasajo ei toteudu tänä vuonna.

– Toivoin, että maaliin olisi päästy vuodenvaihteessa, jonkin verran asia on venynyt, Laajasalo toteaa.

Yhtiön alas ajaminen saattaakin olla hankalaa, sillä yrityksen velat tulisivat tällöin todennäköisesti perittäviksi Laajasalolta itseltään, analyytikko Rajala arvioi.

Lakkautuksen sijaan TL Opetus Oy toimitti joulukuussa 2017 kaupparekisteriin peräti kolme tilinpäätöstä. Yhtiön vuosien 2015, 2016 ja 2017 tilinpäätökset on allekirjoitettu ja tilintarkastettu vasta 13. joulukuuta 2017. Tilanne on poikkeuksellinen ja tilintarkastaja onkin huomauttanut asiasta tilintarkastuskertomuksissaan.

Myös yhtiön oman pääoman vajoamisesta miinukselle tehtiin lakisääteinen merkintä kaupparekisteriin vasta 19.12.2017, vaikka oman pääoman menetys tapahtui jo tilikaudella 2012/6. Yhtiö teki tuolloin kokoonsa nähden massiivisen 558 800 euron tappion. Merkintä oman pääoman menettämisestä tulisi tehdä viipymättä, ja tilintarkastaja huomauttikin laiminlyönnistä ensimmäisen kerran jo vuonna 2014.

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, tuomiokapitulissa läsnäolo- ja puhevaltuutettu Johanna Korhonen ihmetteli Laajasalon yrityksen tilannetta syksyllä 2017. Hän toivoi Laajasalon teettävän vapaaehtoisesti niin sanotun erityistilintarkastuksen osakeyhtiöönsä ennen kuin astuu piispan virkaansa. Erityistilintarkastuksilla voidaan selvittää muun muassa, onko yrityksen tai yhteisön taloutta hoidettu lainmukaisesti.

Tarkastus on kuitenkin tekemättä.

– Hän [Laajasalo] ei suostunut siihen, Johanna Korhonen sanoo Uudelle Suomelle.

– Ei sitä ole tehty, sillä hän ilmoitti selkeän vastahakoisuutensa erityistilintarkastukseen.

Vastahakoisuus tarkastukseen ja uudet tilinpäätöstiedot eivät ainakaan kevennä Korhosen huolta piispan talousasioista. Korhonen olisi toivonut, että tilanne olisi selvitetty erityistilintarkastuksella ennen kuin Laajasalo astui virkaansa, mutta virassa aloittaminen ei poista vaatimusta avointen kysymysten selvittämisestä.

– Mielestäni valitettavasti edelleen ollaan siinä tilanteessa, että piispan taloudessa on selvitettäviä asioita, ja edelleen olen sitä mieltä, että erityistilintarkastus on tarpeen, Korhonen sanoo.

”Mielestäni valitettavasti edelleen ollaan siinä tilanteessa, että piispan taloudessa on selvitettäviä asioita. Edelleen olen sitä mieltä, että erityistilintarkastus on tarpeen”

Hän valmistelee parhaillaan Laajasalolle kysymyslistaa tämän yritystoimintaan liittyvistä epäselvyyksistä. Yksi hänen kysymyksistään Laajasalolle on, mistä tai keneltä on peräisin TL Opetus Oy:n muihin pitkäaikaisiin velkoihin kirjattu 131 000 laina.

– Tämän summan säästäminen kirkkoherran palkasta näyttää kyseisenä ajankohtana epätodennäköiseltä, sanoo Korhonen, joka huomauttaa rahoittajalla olevan merkitystä sidonnaisuuksien näkökulmasta.

Teemu Laajasalo: En tiennyt että yritys on enää tilintarkastusvelvollinen

Piispa Teemu Laajasalo vastasi perjantaina sähköpostitse hyvin suppeasti Uuden Suomen kysymyksiin aiheesta. Hänen mukaansa yrityksellä ei ole enää liiketoimintaa ja ”se saatetaan nyt siihen tilaan, että yritys voidaan lakkauttaa”. Laajasalon mukaan aikataulutavoitteista on sovittu pankin kanssa, mutta tänä vuonna yrityksen lakkauttaminen ei toteudu.

Tilinpäätösten myöhäistä tarkistuttamista ja toimitusta kaupparekisteriin hän perustelee yrityksen toiminnan supistumisella vuoden 2013 jälkeen.

– Kuten olen aiemmin sanonut, en tiennyt, että yritys on enää tilintarkastusvelvollinen, koska toiminta on ollut niin pienimuotoista. Tämän vuoksi tilintarkastukset ja merkinnät on tehty vasta nyt, Laajasalo kertoo.

Laajasalon mukaan hänen yrityksellään on velkaa pankille mainitut 250 000 euroa ja ”loput minulle”. Tällä hän viittaa 131 000 euron velkasummaan, jota Korhonen ihmetteli.

Muun muassa taloustoimittajana toimineen Johanna Korhosen mielestä vyyhti vaatii selvittämistä monestakin syystä. Ensimmäinen on se, että koko yrityksen olemassaolo tuli hänelle yllätyksenä piispanvaalin jälkeen. Korhosen mukaan Laajasalo ei ollut ilmoittanut TL Opetus -osakeyhtiöstään tuomiokapituliin hakiessaan sivutoimilupaa luennointitöitä varten. Korhosen mielestä yhtiöstä olisi tullut ilmoittaa. Laajasalo oli jättänyt yrityksen mainitsematta myös piispanvaalisivustonsa ansioluettelossa.

Toinen syy on yrityksen velkataakka.

– Piispan korkean palkan idea on se, että henkilö voi tosiaan keskittyä palvelemaan kirkkoa ja seurakuntia kuten pitää. Olen huolissani siitä, että jos piispalla on hyvin paljon velkaa henkilökohtaisella vastuullaan, niin kuin nyt on, niin aiheuttaako tämä hänelle riippuvuuden näistä [yrityksen] asiakkaista, Korhonen sanoo.

Piispojen keskimääräinen palkka on Kirkon työmarkkinalaitoksen mukaan noin 9500 euroa kuussa. Helsingin piispa on ansainnut noin 120 000 euroa vuodessa.

Viranhoito kärsii, jos piispa joutuu panostamaan ison osan ajastaan tai henkisestä energiastaan yritystoimintaansa tai talousongelmien hoitamiseen, Korhonen jatkaa.

– Tämä on huolestuttavaa kirkon näkökulmasta, koska maksamme piispalle isoa palkkaa juuri siksi, että hän voisi keskittyä täysillä seurakuntien ja kirkon jäsenten palvelemiseen eikä asiakkaidensa palvelemiseen.

Teemu Laajasalon mukaan talousasiat eivät anna syytä huoleen piispanviran kannalta.

– Ei tällä ole vaikutusta tehtävieni hoitoon, hän viestii Uudelle Suomelle.

Alma Talentin analyytikko arvioi, että Laajasalon on vaikea ajaa alas yritystään. Yhtiön rahalaitoslainan vakuutena on yrityskiinnitys, ja koska yrityksellä ei ole omaisuutta, ei lainalla käytännössä ole vakuutta. Näin ollen on todennäköistä, että rahoittaja on vaatinut Teemu Laajasalolta lainalle omavelkaisen takauksen, joka alasajon myötä perittäisiin häneltä itseltään.

Johanna Korhonen arvioi samoin.

– Yrityksen velkaa on paljon helpompi lyhentää lyhentämättömällä liikevaihdolla kuin omalla piispan nettopalkalla, Korhonen sanoo.

Korhonen huomauttaa, että julkisissa viroissa tulee muiden kytkösten lisäksi kertoa myös merkittävistä velkasidonnaisuuksista.

– Mielestäni on tärkeää, että piispan oman taloudellisen toiminnan taustat selvitetään, koska piispa on hiippakuntamme ylin laillisuusvalvoja ja ylin eettinen suunnannäyttäjä. Jotta piispan toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät, hänen omaan taloudenpitoonsa liittyvät epäselvät kysymykset olisi syytä selvittää, Korhonen sanoo.

Teemu Laajasalon yrityksen taloustilanteesta kertoi syksyllä 2017 ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.

Faktakulma

Hiippakuntavaltuusto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien toimielin, jonka tehtävä on ”tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa”. Hiippakuntavaltuusto muun muassa hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman.

Toimittaja-kustantaja Johanna Korhonen on paitsi Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja myös kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan puheenjohtaja. Yleisvaliokunta valmistelee kirkolliskokoukselle kirkon yhteistä toimintaa ja kehittämistä koskevat asiat. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Etkö ole vielä ymmärtänyt kuviota. Nyt valittiin Piispa joka on eliitin "talutusnuorassa".

Luuletko että päästää mitään suustaan jota eliitti ei hyväksyisi? Esim. Kirkon pitää piilotella paperittomia ja rahoittaa muslimien moskeijat!

Jorkka Jaatinen

Piispan uskottavuus on kunnossa. Mitään laitonta hän ei ole tehnyt. Viime vuodet eivät ole olleet yritysmaailmassa mitään voitonjuhlaa monelle muullekaan koulutusputiikille.

Olen seurannut laajasalon työtä pappina ensin Mikael Agricolan kirkossa ja sitten Kallion kirkon kirkkoherrana, ja arvostan hänen idearikkauttaan, aktiivisuuttaan ja aktivointikykyjään monenlaisissa yhteisöissä. Lisäksi hän on mainio sillanrakentaja kons.-Lib-riitojen repimässä kirkossa, laajasalon kumpikin puoli kelpuuttaa hommaan.

Kaikille Laajasalo ei kuitenkaan kelpaa, heillä otti pannuun että mies tuli valituksi Helsingin ev-lut-kirkon piispaksi. (Onko tuo paikka Irja Askolan myötä paalutettu vain naisille?) Näitten pääagitaattori ja -tiedottaja on Johanna Korhonen, se on jo näkynyt kirkollisissa medioissa, nyt asia ryömii maallisenkin median otsikoihin.

Lauri Kiiski

Onhan tässä pitkä toimituksen kirjoitus, mutta mikä oli TL Opetus yrityksenä konsanaan jäi kokonan pimentoon ? Miksi ja miten yritys velkaantui ?

Pelkkiä palveluita ( uskonnollisia palveluita ) tarjoavan yrityksen velkaantuminen on omituista.

Pankit tuskin antavat pienille yrityksille rahoitusta ilman todellisia reeaalivakuuksia, vaikka takaajana olisi itse suurimman päällikön ja tuomarin oma allekirjoitus.

Heikki Rosti

Roskapuhetta,papin maallinen velkataakka on vain marginaalista siihen hengelliseen velkataakkaan nähden mitä jokaisella papilla on ja pitää olla.Ylivainion Nikellä kolmen viimeisen elinvuotensa aikana hänellä ei muuta ollutkaan kuin velkaa,sekä maallista, että hengellistä.Siitä huolimatta hän piti 1000 saarnaa viimeisen 1000 elinvuotensa aikana.Kehotan siis piispojamme ,saarnatkaa enemmän,huilataan vasta haudassa,vekselivillet voivat odottaa.

Jussi Tuusa

Käsittääkseni piispa on avoimesti myöntänyt yrityksen velkatilanteen, mikään viranomainen ei ole vaatinut erityistilintarkastusta tai tehnyt tutkintapyyntöä eikä kukaan ole osoittanut lakia rikotuksi. Jos toisin, niin faktoja pöytään!
Kauempaa katsovan näkökulmasta Korhosen aktiivisuus on pelkkää pahantahtoista kaunaa, koska piispan saarnat kuulostavat Korhoselle liian konservatiivisilta ja Laajasalon toiminta Kallion kirkkoherrana ja Helsingin srk-yhtymässä ja Hkin tuomiokapitulissa oli Korhosen näkökulmasta liian myötäsukaista niille viidelle kirkon lähetysjärjestölle, jotka Korhonen lemppaisi ulos. Tietysti piispanvaalin tuloskin harmittaa.

Mikko Toivonen

Tässä on sellainen tilanne, että pienintä piirrettäkään pois jättämättä kaikki Laajasalon taloustapahtumat olivat julkisessa tiedossa jo ennen piispan vaalia.

Nyt on niistä kenenkään turha tulla rypistelemään. Laajasalo hoitaa nuo asiat siten kuin taloudellinen lainsäädäntö edellyttää tai mahdollistaa tai itse pystyy.

Piispana hänellä on täysi-ja yksiselitteinen valtuutus kirkoltaan.

Olen muutenkin sitä mieltä, että tarvitsemme miehiä paljon enemmän "opettajiksi"

Seppo Järvinen

Eiköhän tässä olla tekemässä kärpäsestä härkää. Verottaja ei käsittääkseni ole vaatimassa kuin pienen summan. Tietysti kun kysymyksessä on korkea kirkollinen virka, mustamaalaa minen kyseisellä asialla on enemmän kuin helppoa. Kohta vaaditaan jokaiselta piispalta niin luterilaisella kuin ortodoksisella puolella selvityksiä taloudellisesta asemasta. Periaatteessahan on kysymys vallankäytöstä. Näin aloitetaan mustamaalaaminen. Kenellä meistä syntisäkeistä on vitivalkoiset jauhot pussissa?

Pentti Korhonen

Turha väheksyä näitä Laajasalon rikkeitä, asiat pitää tutkia. Pitäisikö nämä väärinkäytökset painaa villaisella, sehän on ollut kirkon hyvä-uskonveli- systeemin metodi aina. Miksi asioita ei pitäisi selvittää, kertokaapa? Tyypillinan vastaus ja jo edelläkin käytetty on, että kysymys on pahantahtoisten henkilöiden harjoittamasta mustamaalaksesta. Näinhän ei todellakaan ole; ellei Laajasalon taustoja selvitetä, tehdään iso vahinko kirkon uskottavuudelle, joka jo nykyisinkin on varsin heikko. - Epäiltävää on, että nuo taloussotkut ovat kuitenkin vain osatotuus Laajasalosta luotettavana esipaimenena. Eli mitä pikemmin Laajasalo vetäisi johtopäätökset, sitä vähemmällä hän pääsisi ja tekisi kirkolle vähemmän vahinkoa.

Risto Salonen

Jutussa jo mainittiin, että oma pääoma oli miinuksella jo kesäkuussa 2012 päättyneellä tilikaudella.
Aika pitkämielinen pankki, joka 5 vuotta on odottanut rahojaan takaisin.
Ei kovin vakuuttavaa toimintaa piispalta, jos ei kovin vakuuttava ollut edeltäjänsäkään.

Veijo Murtomäki

Piispanvirka on Laajasalolle oljenkorsi, jotta hän voisi selvitä kusimaisesta tilanteestaan. Siinä sitä on lähtökohtaa ison yrityksen = hiippakunnan johtamiseen. Espoon kirkkolehti Essen mukaan (syksy 2017) Laajasalo olisi kertonut seurakuntalaisten makaamisesta eli huorinteoista; asian todenperäisyys jäi tosin hieman auki. Siinä meillä on joka tapauksessa paimenta kyllin.

Risto Nikander

Jotkut vaan ovat hyviä huijareita. Ovatko he psykopaatteja vai narsisteja??? Ei ole ainoa pappi, tosin ehkä ainoa piispa, joka on näin vakuuttava osannut olla.
Toivottavasti ei ole lainannut köyhien viimeisia rahoja..
Miten mahtaa käsitellä kirkon rahoja, kun oman firman raha-asiat on tällä mallilla.

Marja-Liisa Penttinen

Suomen kirkko tänä päivänä,ahneita/röyhkeitä ja suomen kansaa vähätteleviä tyhjän jeesustelijoita! Häpeän tämän päivän kirkkoa,pitäisi yksityistää,ajavat vain muslimia,pyllistävät suomen kansalle! Ps.Erosin kirkosta,monta pappia olen pukenut,mutta en enää näitä esm; Mäkistä,Askolaa suomen tuhoja tulisi pukemaan!

Kari Jokinen

Teemu Laajasalo on rikkonut lakia. Vuonna 2012 tehdyssä tilinpäätöksessä hänen toimitusjohtamansa yrityksen oma pääoma oli menetetty. Toimitusjohtajan ja hallituksen velvollisuus on ilmoittaa asiasta kaupparekisteriin. Tilintarkastaja huomautti asiasta vuonna 2014. Ilmoitusta ei tehty. Tuon ajan jälkeen yritys on tehnyt edelleen tilinpäätöksiä ja ilmoitus pääoman menettämisestä on tehty vasta joulukuussa 2017.

Menettely osoittaa piittaamattomuutta. Talousrikollisuudeksi tuota ei voi sanoa, jos ei käy ilmi, että toimintaa olisi jatkettu ja/tai velkojille ei olisi kerrottu oikeita tietoja asiaintilasta ko pääoman menettämisen jälkeen.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että velkatilanteesta ei ole kerrottu työhakemuksen yhteydessä. Suuri velkamäärä aiheuttaa riippuvuussuhteen velkojiin. (oletan, että Laajasalo on koko velkamäärästä takausvastuussa) Olisi kohtuullista kertoa, keitä nuo velkojat ovat ja millaisia vakuuksia velkojille on varattoman yrityksen yrityskiinnityksen lisäksi asetettu. Jos velkojilla ei ole vakuuksia, työnantajalle tulee riski siitä, että velallinen voi joutua riippuvuussuhteeseen velkojilleen. Piispan tapaisella johtavalla virkamiehellä ei saisi olla tuollaisia velvotteita maallisille toimijoille.
Velka- ja riippuvuussuhteen salaaminen virkaa hakiessa vaikuttaa vilpilliseltä toiminnalta.

Juha Hämäläinen

Yrityksen nettovelka on vain 130.000€, jos ja kun piispa luopuu omasta saatavastaan. Tuo on yritysmaailmassa mitätön summa eikä vaikuta mitenkäön piispanviran hoitoon.

Vaikuttaa siltä, että jotkin asioita ymmärtämättömöt ovat nostaneet turhan metelin. Ongelma on täysin pankin ja suoritustilassa olevan yrityksen välinen.

Jod piispa on syyllistynyt esim konkurssipetokseen niin hän saa siitä aikanaan seuraamukset. Niistä on turha tässä vaiheessa muiden huolestua. Verottaja tai velkoja voi vaatia erityistilintarkastuksen ja siinä yleensä selviää hyvin onko tapahtunut vakavia väärinkäytöksiä ja kenen toimesta.

Piispan kieltäytyminen tuosta vapaaehtoisesta tatkadtuksesta voi johtua siitäkin, että sellainen tarkastus voi maksaa helposti kymppitonneja ja laskulle ei muuta maksajaa kuin piispa itse.

Piispan palkka on pieni. Verojen jälkeen jää viisi tonnia. Sillä ei paljon maksella firman kuluja.

Lauri Kiiski

Pankki ei varmasti anna ko. yritykselle tai piispaksi nousseelle Teemulle mitään lainaa ilman vakuutta, joten asia lienee siltä osin järjestyksessä ilman mitään väärinkäsityksiä tai epäasiallisuuksia. Liiketoimet ovat menneet vain myttyyn ja viime kädessä pankki kirjaa saatavansa velkojen vakuuksien realisoinnein.

Joillakin on edelleen näitä harhaisia mielikuvia, että pankit jakavat rahaa liikemiehille pelkään uskottavuuteen luottaen.

Kari Peltomaa

Hyvä piispa Teemu,
Ota rauhallisesti.
Vaikka en kuulu kirkkoon, erosin edeltäjänne aikana, kun kirkon toiminta "politisoitui"mm. suojasi rikollista (hyvä ettei piilotellut) joka tuomittiinkin.
Armeliaisuus on hyve.
Historiallisesti "läntisellä" uskomuksella on taustalla raakuutta.
Historia on taustaa ja tukea.
Sana armeliaisuus on "jargonismia", jota sanaa hyväksikäyttäen ja perusteluin siihen, tehdään asioita, jotka ovat valtio-opillisesti kyseenalaisia ja sopivat valitustuneet arvohenkilöt aina löytyvät käytöksen oikeellisuuden "todistamiseen".
Kirkko on toisaalta liikelaitos (hyvinkin niin), ollen Suomessa tottunut verotusperusteisiin tuloihin (heikkouskohta).
Kirkko on "armeliaisuuden" kehto?
Onko oikeast kirkko armelias vai joukkolauma?
Kohtaat Teemu nyt sitä "liikelaitoskirkkoa", sopivasti valittua "syyaihetta".
Älä välitä, tiedät omat yrittämisesi ja ainapitää yrittää, se on Suomen tulevaisuus. Sillä ei ole väliä, onnituuko aina, aina yrittämisellä on väliä ja se kun vielä opettaa käytännön "opetuslapsia", yrittäviä ihmisiä.

Ilmari Jokinen

Teemu,
Paljon ilkuit, paljon pilkkasit (televisiossa) ja yhä jatkat pilkkakäsikirjoituksiasi Pelimieheen.
Nyt saat vastavuoroisesti kuraa omista hölmöilyistäsi.
Jumala armahtaa, pankki ei.
Papiston surkeus tulee esiin edeltäjästäsi, Mäkisestä ja itsestäsi. Kumarratte vääräuskoisille ja samalla pyllistätte Luterilaisuudelle ja koko kristinuskolle.
Toisenkin posken saa kääntää vaan ei poskeilua kristityille.

Viimeinen ehtoollisesi lienee jo tulossa. Kirkko tulee erottaa pois Valtiosta kuten on Ruotsissa jo tehty. Saatte silloin tehdä naapurin tapaan Jeesuksesta sukupuolettoman ilmestyksen.

Heikki Kaseva

Kyllä julkisuudessa oli puhetta ja tieto Teemu Laajasalon yhtiön velkatilanteesta. Monella kansalaisella on vastuullaan saman suuruusluokan mökkivelkoja tai asuntolainoja. Taustoja tietämättä asiasta lienee turha keskustella ellei tarkoitus ole juuri kyseistä henkilöä jollain lailla piinata. Nuori mies hoitaa sitoumuksensa ajan kanssa.

Toivo F. Hyvärinen

Todella mielenkiintoista, että Johanna Korhosesta yritetään tehdä tässä syyllistä, kun hän haluaa selvitellä piispaksi valitun Teemu Laajasalon talousepäselvyyksiä.

Mitä sanookaan rikosoikeuden professori: "Voidaan tutkia maksuvälinepetoksena ja virkavelvollisuuden rikkomisena."

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan poliisin olisi syytä harkita Teemu Laajasalon julkisuuteen nousseiden talousepäselvyyksien tutkimista.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801102200660104_u0.shtml

Tässä nyt ei kenenkään kannattaisi olla puolesta eikä vastaan vaan odotella ensin lisäselvityksiä uudelta piispalta. Asia voi vielä siirtyä poliisitutkintaan ja siitä edelleen yleiselle syyttäjälle.

Kirkolla on verotusoikeus ja samalla Kirkko on osa julkishallintoa. Kyllä nyt ilmenneet epäselvyydet pitää tutkia pohjamutia myöden.