Maanantai 22.10.2018

Tutkijan huomio aktiivimallikeskustelusta: ”Peilaa vasemmiston ja oikeiston peruseroa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
31.12.2017 18:54
  • Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi
    Kuva
    Professori Kimmo Grönlundin mielestä yhteiskunnan tulee luoda tasavertaiset mahdollisuudet, mutta yksilöllä viime käden vastuu.
|

Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund sanoo, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimallista käynnissä oleva kiivas keskustelu peilaa vasemmiston ja oikeiston peruseroa.

– Aktiivimallikeskustelu peilaa vasemmiston ja oikeiston peruseroa. Kenen on vastuu työllistymisestä: yhteiskunnan vai yksilön? Eli onko ihminen objekti vai subjekti, hän kommentoi Twitterissä.

Kommentti on herättänyt vilkkaan keskustelun. Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen toteaa, että vastuu on oikeastaan molemmilla.

– Yhteiskunnan on luotava edellytyksiä työllistymiselle, ja yksilön(kansalaisen) on haettava töitä, hän tiivistää.

Grönlund sanoo olevansa samaa mieltä.

– Yhteiskunnan tulee luoda tasavertaiset mahdollisuudet, mutta yksilöllä viime käden vastuu.

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö on eri mieltä. Hänen mukaansa aktiivimallissa oikeisto käyttää rankaisua.

–Oikeisto tässä käyttää rankaisua tavalla jota yksilö ei voi omalla toiminnallaan välttää. Joten pikemminkin kertoo ihmiskuvasta: uskooko positiivisiin kannustimiin ja ihmisten nostamiseen työhön vai raippaan "aktivointina" ja itsekkyyteen?

Hyvinvointialojen ammatiliiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine puolestaan on sitä mieltä, että vastuuta ei voi paeta yksilö eikä yhteiskunta.Hänen mukaansa jo nyt on olemassa vahva sanktiojärjestelmä, jos työtön ei ota tarjottua työtä vastaan.

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara arvioi aikaisemmin sunnuntaina, että hallitus toimisi viisaasti, jos peruuttaisi aktiivimallin ja ryhtyisi vanhan lain pohjalta aktivoimaan työttömiä ja osoittamaan heille työpaikkoja. Hän huomautti kuitenkin samalla, että suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on todella passivoima, jos sitä vertaa Ruotsiin tai Tanskaan.

–Joku kysyi, mitä järkeä tässä patistelussa on nyt, kun työttömien määrä vähenee itsestään. Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan, hän kommentoi.

Lue lisää:

Konkaripoliitikko työttömien patistelusta: ”Juuri nyt siinä on järkeä, jos koskaan”

Keskustalainen ryöpyttää aktiivimallia puolustanutta: ”Tässä ministeri erehtyy”

Kokoomusministeri puolustaa aktiivimallia: ”Ennalta luovuttamisen henki on järkyttävää”

Kysymyksiä ”orwellimaista” aktiivimallia puolustaneelle ministerille: ”Miten käy perheelle?”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Jos palkallista työtä on tarjolla tuskin monikaan siitä kieltäytyisi ja vaihtaisi säännölliset tulot työttömyyskorvauksiin ja Hallituksen/Kelan kyykytettäväksi.

Se että se kyykytys on tehty työttömille jo -94 lähtien leikkaamalla kansan sosiaaliturvasta heiltä etuuksia ja sosiaaliturvan saamiseksi tehdään ehtoja
rikkoo perustuslain ,yhdenvertaisuuslakia.
Työtön irtisanottu on yhä Suomen kansalainen ja lakien pitäisi koskea kaikkia yhdenvertaisesti.Myös kansan sosiaaliturvassa.
Työnantaja sanoo irti ja lomauttaa ,ei työtön .

Irma Asikainen

"Jos palkallista työtä on tarjolla tuskin monikaan siitä kieltäytyisi ja vaihtaisi säännölliset tulot työttömyyskorvauksiin ja Hallituksen/Kelan kyykytettäväksi."
Riippuu ihan työstä. Jos työstä käteen jäävällä palkalla tuskin tulee toimeen tai siitä saatava palkka jää jopa alle sosiaaliturvan takaaman "tulon", näkee monikin mielekkäämmäksi jäädä "hyppäämään kolmiloikkaa", semminkin, kun toimeentulotuella elävälle on sentään edes tereydenhuoltokusstanukset ja tällaiset pakolliset menot turvattu. Onhan siinä omat haittansa, mutta silti monet tekevät niin.

Ilmari Jokinen

Halosen hokemaa ihanaa globalisaatiota saamme nyt maistaa . Työpaikat annettiin mennä Kiinaan ja työttömiä elätettiin velkaa kasvattamalla. EUn ongelma. Tullimuureilla olisi EU saanut rahoitettua työttömyyskustannuksia sekä jarruttamaan uloslähtöä. Orjatyö oli se kiihoke yrityksille.
Suojatulleja käyttää U S A hanakasti. EUssa Saksalle se on myrkkyä.

Irma Asikainen

Eivätköhän ne mieluummin olleet ne kohtuuttomat työvoimakustannukset ja joustamattomuus työmarkkinoilla ne, jotka veivät ne työpaikat. Ei ole enää aikoihin ollut järkevää maksaa tuottamattomasta työstä ja siltä ei voinu/-nut välttyä, kun irtisanomissuoja ja kaikki työnantajaa koskevat velvoitteet akoivat syödä kannattavuutta kohtuuttomasti. Kyllä meillä työntekjäpuolella olisi syytä myös katsoa peiliin. Miksi Globalisaatio olisi huono asia? Miksi meidän pitäisi jumittua tänne keinotekoisten muurien suojaan, kun voisimme sitä vastoin miettiä, miten voisimme sada työn teetämisen taas kannattavaksi ja kilpailukykymme sellaiseen kuntoon, että sisimme myös viennin vetäämään. Nyt sitäkin jarruttavat kohtuuttomat tuotantokustanukset. Enkä puhu nyt orjatyöstä, vaan työelämän järkeistämisestä vaikkapa niin, että tuottamattoman työmiehen voisi heittää pellolle, ilman, että siitä joutuu maksamaan maltaita. Siinä on myös yksi syy nykyiseen pätkätöiden teettämiseen, kun ei yksinkertaisesti uskalleta palkata väkeä vakituiseen työsuhteesee, kun pitään pelätä, jos se vaikka osittatukin täysin tuottamttomaksi jarrumieheksi, niin miten hemmetissä siitä pääset nykylainsäädännön puitteissa eroon, muuten kuin isolla tukulla rahaa. Ja keneltä tämä kaikki on pois? Se on siltä solidaariselta työkaverilta, joka suojeleen näitä jarrumiehiä liittojen sateenvarjon alla. "Tietetään, tietetään", liitot ovat saaneet männävuosina paljon aikaan työläisen hyväksi, mutta "ahneella on aina paskanen loppu" ja nyt se alkaa kostautua siinä, että työpaikat lakkoillaan ulos Suomesta.

Jukka Laine

Työnantajia olisi rangaistava siitö että he eivät ota työttömiä töihin, varsinkin jos saavat yritystukia.

Olen ehdottanut päättäjille lakia, jonka mukaan pitkäaikaistyötön on otettava hakemaansa paikkaan, JOS täyttää esitetyt vaatimukset. Ikätoivomuksiahan ei avoimissa työpaikoissa saa esittää. Ketään ei kiinnosta tällainen lakiesitys.

Pasi Anttila

Aikamoista sosialismia. Kyllä yrityksellä pitää olla oikeus itse valita työntekijänsä.
Kyllä avoimessa markkinataloudessa on niin että ne työpaikat syntyy jos niille on kysyntää. Ei niitä hallitus eikä eduskunta luo, korkeintaan luovat edellytyksiä ja oikeanlaisia ilmapiiriä tälle työllistämiselle.

Ilmari Jokinen

Kyllä se sinun suutarisi löisi lapun luukulle mikäli ostovoimaduunari ei kenkiään sinulle toisi.
Tuo kansalaisten vähättely ja pajojen korostaminen on jo suorastaan naurettavaa. Kotimarkkinoilla palkansaaja on se joka yrittäjiä ruokkii.

Irma Asikainen

Eikö työnantajalla ensisijaisesti ole vapaus valita, kenet hän haluaa palkata? Usein tällaisen pitkäaikaistyöttömän työhistoriassa on jotain, mikä panee miettimään, josko tätä ihmistä todella se työn tekeminen itsessään jaksaa kiinnostaa. Olen näet edelleen sitä mieltä, että monenkohdalla työttömyys on kuitenkin omasta tahdosta kiinni. Aiemmin ei ehkä niinkään ollut, mutta nyt pitäisi jokaisen olla jo sen verran valveutunut, että lähtee kouluttautumaan ja hakeutuu uusille urille, jollei työtä entisiltä apajilta löydy. Eli, jos pistkäaikaistyötön on vaan keskittynyt "olenaan työtön", eikä ole sinä aikana tehnyt asian eteen mitään, niin ketäkiinnostaa palkata "tällainen työjarru" töihin?

Marja-Liisa Kalkela

Kun ex-palkansaaja,veronmaksaja maksaa työssä ollessaan joka tilistä veroa n.30%+Alv 24% +työttömyysvakuutusmaksua ,niin mihin hänen työttömyysturvarahat ja verot häviää kun hän joutuu työttömäksi?
Työttömyys-Turva vaihtuu ilmaistyötä vastaan saaduksi sosiaaliturvaksi.

Omaraha
IS 4.2.2010
Työikäiset ovat nettomaksajia !
-Jukka Pekkarisen Finanssipolitiikan suunta 2010 –raportin mukaan 25–65-vuotiaat ovat nettomaksajia
- eli he rahoittavat julkiset palvelut ja etuudet.
-Pääosa näistä on palkansaajia,
-jotka eivät tarvitse niin paljon yhteiskunnan palveluita.

Joten eikö nuo ole maksanut osaltaan oman sosiaaliturvansa ilman ehtoja,jota ei muidenkaan Kela-etuuksissa ole, kun joutuvat työttömäksi.
Kansan sosiaaliturvaan on tehty tietoisesti kahdet eri säännöt .

Kaisa Krannila

Kääriäinen: "Yhteiskunnan on luotava edellytyksiä työllistymiselle, ja yksilön(kansalaisen) on haettava töitä."

Joo, mutta kun ei se aktiivimallin mukaan riitä yksilön(kansalaisen) panokseksi, että hän hakee töitä. Hänen on myös työllistyttävä. Se vasta on sitä yksilön panosta että työllistyy, ja joka ei tätä panosta anna, sillä pitää antaa miinusmerkkinen kannustepalkkio. Menikö tämä Kääriäiseltä jotenkin ohi?

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
– Aktiivimallikeskustelu peilaa vasemmiston ja oikeiston peruseroa.

Kysymys porvarihallitukselle ja RKP
Sovelletaanko Aktiivi-mallia kaikkiin työttömiin yhdenvertaisesti?
Ex-kansanedustajiin?
Yrittäjä työttömiin jotka myös saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa?
Vai onko Aktiivi-malli vain palkansaajille jotka on joutunut työttömäksi?

(Porvaripuolueillahan on tapana se ettei saavutetuista eduista luovuta)

Pasi Anttila

Tiettävästi yksikään ex-kansanedustaja ei ole työkkärin kirjoissa hakemassa työtä mutta jos on, tietysti heitä koskee samat säännöt. Ja jos tarkoitat ennen -11 valittuja edustajia tai exedustajia niin suomessa ei voi laatia taannehtivaa lakia jolla viittamaasi ongelmaa voitais ratkoa.

Tohon suluissa olevaan lauseeseen sanoisin että kyllä vasemmistokin pitää kynsinhampain kiinni saavutetuista eduista, ovat nyt vaan hiukan heikommilla kun pirvarit ja joutuvat nielemään näitä heikennyksiä.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #18

lainaus:
suomessa ei voi laatia taannehtivaa lakia jolla viittamaasi ongelmaa voitais ratkoa.
Näppärsti se vain käy työttömien ja eläkeläisten kohdalla? Vain Kiky ja pakkolait ja palkansaajienkin edut oli entisiä etuja.
Perustuslakikaan ei ole estänyt sitä.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #34

Totta. "Arkatiamäjellä" perustuslakia muutellaan sen mukaan miten se kulloiseenkiin hallituksen puuhasteluun on sopivin.

Kansan sosiaaliturvakin sai lisäyksen "työperäinen" ja Toisaikainen" Toimeentulotuki on toisaikainen ja ainoa tuki ollut jo 23 vuotta-94 lähtien työttömälle kun on pudonnut ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle.
Työttömyysturvakin muuttui työperäiseksi .Mutta vain työttömille ei muille toimeentulotukea saaville.
Sillä toisaikais verukkeella voidaankin vähentää muita etuuksia.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #34

Petri, asia on juuri päinvastoin. Ihmettelin kirjoittamaasi ja tarkastin asian.
Taannehtivaa lakia ei nykyään tunneta oikeusvaltiossa. Mutta sitä on käytetty joissain ihmisoikeusrikkomuksissa maailmalla. Suomessa viimeksi heti sotien jälkeen, jostain syystä?

Irma Asikainen

"Aktiivimallikeskustelu peilaa vasemmiston ja oikeiston peruseroa."
Sehän on ihan yksinkertainen:Työnantaja yrittää pitää kiinni rahoistaan ja duunari yrittää haallia niistä niin suuren osan kuin suinkin. Duunaria tässä hommassa pöngittää Ay-liike ja yarittäjää taas omat järjestönsä, joiden valtaa ei kukaan pysty horjuttamaan. Olenkin joskus kysynyt, kumpi tätä maatajohtaa, hallitus vai järjestöt?

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #59

Kumpiko?
-91 lähtien Globaali markkinatalous
ja EU -92 ."Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen" EU-maissa.
-07 USA konsulttifirma MacKinsey joka teki hallitusohjelmiin uudistusehdotukset:
SOTE,koulu-uudistukseen,Työttömyyturva-uudistusta,sosiaaliturvaan uudistuksia.
Ei kansan vaan elinkeinoelämän "parhaaksi"!
"Kellä on rahat ja työpaikat,sen lauluja laulat "!

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #67

Taaskaan en löydä mitään pointtia tuosta kommentistasi, mutta kun otit esille tämän globalisaaation, globaalin markkinatalouden, niin sehän on vaan pahuksen hyvä asia. Tännekö meidän pitäsi poteroitua kuin Venäläiset konsanaan ja pistää yhteydet ulkomaailmaan poikki. Silläkö tämä maa paranisi? Ei veikkonen sentään. Kohta oltais täällä omissa liemissämme ja taantuisimme sinne viime vuosituhannelle, jolloin otetttiin vaan velkaa, jos valtionkassasta rupesivat rahat loppumaan ja pöngitettiin ylisuureksi pöhöttynyttä sosiaalisektoria, paperi teollisuus tuotti ja duunari lypsi sen kuiviin ja kaikin tavoin elettiin täällä omassa lintukodossamme näkemättä reunan yli uhkaavaa hyökyaaltoa. Ei hyvä ihminen, ei se niin mene, kyllä meidän on pakko pienenä maana pysyä kelkassa mukana ja se vaan edellyttää sitä, että tämä pelkäämäsi globalisaatio, eli kehittynyt, kansainvälinen yhteistyö laajenee ja kukoistaa. Väyryselle ja hänen kumppaneilleen ja ehkä kommareille voi riittää yteistyö Venäjän kanssa, mutta kansa laajemmin käsitettynä kaipaa kyllä heräämistä ja kehityksen kelkkaan hyppäämistä.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #67

En ymmätänyt, tyhmä kun olen, miten SoTe-uudistuksen on tarkoitus hyödyttää elinkeinoelämää? Yksityinen sektori tosin laajenee varmasti, koska se pystyy tuottamaan palvelut paljontehokkaammin kuin tämä byrokratiaansa sotkeutuva jullkinen sektori, mutta jos psen palvelutaso säilyy edes puoletkin yhtä hyvänäkuin tähän asti (ka luulenpa, että kilpailu pitää siistä huolen), niin suottaapi olla, että ehtii joskus lääkäriinkin, ennen kuin on tauti ohi tai sitten tappanut. Kyllä se siis kansalaisia tulee hyödyttämään, jollei joku nyt pelkästä solidaarisuudesta halua pöngittää julkista sektoria.
Yhtä lailla tyhmänä kysyn, miten kolu-uudistus tai työttömyysturva elinkeinoelämää hyödyttävät. Päin vastoin, sehän työllistää rekrytointia hitosti,kun pitää ottaa huomioon ja haastatella haluttomia työnhakijoita, joille tärkeintä on saada lappu, että on käynyt haastattelussa ja on varmasti tullut torjutuksi. Ja kou-uudistuskaan ei tuo mitään etua, vaan päin vastoin kuihduttaa entisestään kansamme oppimistasoa,mikä jo nykyisellään alkaa olla huolestuttavalla tasolla, mikä entisestään lisää kyvyttömiä työntekjöitä.
Yritetään nyt ymmärtää, että maailma muuttuu ja arvostukset muuttuva, joteneiköhän kannattaisi laskea vihdoin irti tuosta viime vuosituhanne puolenvälin hapatuksesta ja alkaa miettiä,miten tämä yhteikunta voisi olla taas HYVÄ YHTEIKUNTA ELÄÄ - KAIKILLE VÄESTÖRYHMILLE, EIKÄ AINOSATAAN TIETYLLEKANSANOSALLE.

Ilmari Jokinen

Tutkijalla on ilmeisestikin ruottinkielisenä jäännyt epäselväksi sana....hyvinvointivaltio.

Yhteiskunta pitää mukana pahnan pohjinmaisetkin....capichi?
RKPlle tämä on aivan vieras ajatus. Ruotsalaiskuntiin ei päästetty karjalan evakkoja.

Pekka Salminen

Kaksikielisiin kuntiin tai ainakin yhteen päästettiin Karjalan evakkoja. Isoäitini, joka oli kotoisin Viipurin maalaiskunnasta sai Lohjalta (Lojo ruotsiksi) pienen tilan vieläpä kartanosta, jonka omistajat olivat ruotsinkielisiä. He tosin osasivat puhua murteellista suomea tarvittaessa. Siitä huolimatta olin kuitenkin serkkuni kanssa jatkuvasti riidoissa kartanonomistaja-agronomin kanssa.

Marja-Liisa Kalkela

Kun maksaa vakuutusyhtiölle sairasvakuutusta tai kotivakuutusta,niin eikö ole silloin maksanut varmuudeksi jo jos edm.tapahtuu?

23.02.2015 klo 11:15
KL
Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu kaikille!

Monelta saattoi jäädä huomaamatta julkinen keskustelu siitä, että kaikki palkansaajat saisivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
Kyse on epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä muita palkansaajia kohtaan.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksajina ovat
-työnantajat 40 prosentilla ja
-valtio yli 50 prosentilla.
-Kaikki palkansaajat osallistuvat myös ansiosidonnaisen maksuun: työnantaja pidättää sen palkasta ja tilittää eteenpäin.

Miksi palkansaaja maksaa sitä? Työttömyyden varallekko jotta elanto olisi turvattu kun säännölliset tulot loppuu jos joutuu työttömäksi ?

Pekka Hovatov

TYÖTTÖMIEN AKTIVOINTILAKI (=LUE KYYKYTYSLAKI) RIKKOO SUOMEN PERUSTUSLAIN 2 LUVUN 6§ JA 9§

Miettikää ihmiset hyvät. Pakolaisilla ja muilla on oikeus valita asuinpaikkansa Suomesta. Työtön voidaan uuden lain mukaan kuitenkin pakottaa muuttamaan pois valitsemastaan asuinpaikasta, kiristämällä häntä taloudellisesti. Ihmettelen sitä, ettei peruslakivaliokunta ole ottanut asiaan kantaa, koska se on perustuslain vastaista. Jokaisella suomalaisella on oikeus valita itse asuinpaikkansa. Mielestäni uusi nyt vuodenvaihteessa voimaan tuleva työttömien aktiivimalli , oikeammin "työttömien kyykytyslaki" rikkoo törkeästi ainakin kahta Suomen perustuslain kohtaa.

Perusoikeudet 2 Luku 9 § Liikkumisvapaus

Perusoikeudet 2 Luku 6 § Yhdenvertaisuus

Suomen perustuslaki, perusoikeudet 2 Luku 9 § Liikkumisvapaus

-"Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa."

Suomen perustuslaki, perusoikeudet 2 Luku 6 § Yhdenvertaisuus

-"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."

-"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Pakolaisia ja muita ulkomaalaisia ei pakoteta kiristämällä taloudellisesti muuttamaan eri puolille Suomea, mutta työtön suomalainen voidaan pakottaa, kiristämällä häntä taloudellisesti muuttamaan toiselle puolelle Suomea.

Jokainen voi käydä tarkistamassa halutessaan mainitsemani lainkohdat tuolta:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Tämä on hyvä esimerkki miksi ei pidä äänestää Kokoomuksen "koko kansan ehdokasta" Sauli Niinistöä tai Keskustan ehdokasta Matti Vanhasta seuraavaksi Suomen presidentiksi.

Sauli Niinistö hyväksyi allekirjoituksellaan työttömien kyykytyslain!!!!

Toisinkin olisi hän voinut toimia.

Jari-Jukka Annala

Perustuslakivaliokunta otti asiaan kantaa ja ilmaisi lakiesityksen sisältävän kohtia, jotka ovat ristiriidassa esityksen kanssa. Siitä huolimatta laki ajettiin tylysti läpi.

Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että perustuslakivaliokunnan sana ei paina mitään. Ollaan siis siinä tilanteessa, jossa maahan tarvitaan erillinen perustuslakituomioistuin ratkomaan asiat. Lähes kaikissa demokraattisissa valtioissa sellainen on ollut jo pitkään ja Suomen on syytä seurata perässä.

Marja-Liisa Kalkela

Paljonko työttömät on menettänyt Kelan etuuksia 23vuoden ajalla -94-17
kun -94 tehtiin toimeentulotukeen leikkaukset (Kepu,kok,rkp,krst)
Pelkästään lapsilisistä 150milj/vuodessax 23v= ,
laski Sav.sanomat -11

Ansiosidonnaiselta pudonneilta jotka saa toimeentulotukea .

-Saamasi sosiaalietuudet vähennetään yleensä suoraan työttömyysetuudesta.
KELA-17
Kyse on useamasta miljardista. Siksi on leipäjonot yhä -93-17.

Marja-Liisa Kalkela

Poliittisissa arvovalinnoissa on tosiaa eroja vasemmiston ja porvarien välillä.

Uusi Suomi
Luotu: 28.1.2011
Uusisuomi
KOTIMAA
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ottaa Itä- ja Länsi-Savo -lehtien haastattelussa kantaa viimeaikaiseen keskusteluun kaikkein köyhimpien perheiden lapsilisäongelmasta.
Toimeentulotukea saavat perheet eivät käytännössä saa noin 100 euron lapsilisää, koska se vähennetään kokonaisuudessaan perheen toimeentulotuesta.
(-94 lähtien)

– En muuttaisi kuitenkaan järjestelmää tältä osin.
Katainen säilyttäisi hyvätuloisten lapsilisät ennallaan.
– Periaatteessa ajatus hyvätuloisten lapsilisien leikkauksesta kuulostaa hyvältä, mutta sillä ei paljon säästöjä kerättäisi, hän perustelee.

Köyhät ei tarvitse Universaalista joka lapsen oikeutta lapsilisää, lapsen elantoon koska saa Toimeentulotukea .

Tuomas Sikander

Aivan oikein, Grönlund on tapansa mukaan jälleen hakoteillä.
Kyseessähän on länsimaisesti orientoituneen ihmisen ja röyhkeän itäeurooppalaisen tsaristin välinen ero.
Lappilais-pohjanmaalaiseen lestadiolaisnuikuttajaan verrattuna mustin tanskalainen porvarikin on kuin sosiaalidemokraatti.
._.

Taisto Pihlajamaa

Muutin aikanaan leipää saadakseni mökistä Pohjanmaalta etelään TVH:n parakin nurkkaan. Tuntipalkka oli 125 markkaa. Tämä oli vuonna 1957. Sillä reissulla olen, vieläkin tässä elellen. Siihen aikaan kunnallisveroäyriä 14 pidettiin kauhistuttavan suurena. Sittemmin veroja on koko ajan hilattu ylös. Nykyisestä eläkkeestänikin ottavat takaisin.

Alan olla siinä iässä, että toivottavasti en tule näkemään tämän "hyvinvoinnin" romahtamista. Se tulee tapahtumaan. Elättäjien ja elätettävien suhde pelkän Elon tai Ojalan laskuopinkin mukaan alkaa olla riittävästi vinksallaan.

Pasi Anttila

Kyllä taidat senkin päivän nähdä. Suomi on nyt suhdannehuipussa, velkaa reilu 110 mrd €, julkinen talous pahasti alijäämäinen, velkaa otetaan miltei 4 mrd € työttömiä tiettävästi noin 400 000, huoltosuhde heikkenee kokoajan, työllisyysaste niukinnaukin 70 (ruotsissa miltei 80), sote täysin levällään ja siitä ei säästöjä synny, yli 75v tulee 25 000-30 000 lisää joka vuosi hoitomenot senkun kasvaa, jostakin pitäis löytää reilu 12 mrd € hävittäjiin ja sotalaivoihin, kansa erityy toisistaan ym. ym. Joten ei hyvältä näytä. Tähän kun lisää sen että julkisella puolella on liikaa työntekijöitä, työpaikkoja katoaa tehostamisen ja digitalisaation takia niin meillä on vielä odotettavissa työmarkkinoille kunnon "halpuutus" kampanja.

Marja-Liisa Kalkela

Maailman seitsemänneksi varakkain !
10.11.2015
Kun ne maailman maat, joista IMF:n tietokannassa on dataa, pistetään järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, velkaisin on odotetusti Kreikka.
-Varakkainkaan ei yllätä, vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:een - tai pikemminkin siis eniten nettovarallisuutta - on Norjalla.
-Mutta arvatkaapa, mikä maa on listalla seitsemäntenä,
heti Saudi-Arabian ja Omanin jälkeen.
(ettei olisi Suomi 7)
IMF:n Fiscal Monitorin lokakuussa 2015 päivitettyyn tietokantaan.

Ja Kiky oli juuri sovittu ja leikkaukset alkoi ja jatkuu yhä?

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #27

Osaat sitten varmaan kertoa millasina saamisina suomen saatavat on, onko miten likvidiä, varmoja saatavia.

Ja kirjoitiko kommenttisi miksi? Tarkoitatko että suomen tilanne on mielstäsi hyvä? Voimmeko jatkaa velkaantumista ja muutenkin samalla linjalla. Eikö teitä huoleta huoltosuhde, julkisen sektorin rahotustilanne, ikkääntymisen aiheuttamat menot ym.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #35

No kun tämä pajatso aloitettiin lykättiin velalla
1,6 Mrd IMF ja ERVV 6 mrd.-10
Sen jälkeen on mennyt
- II-tukipaketti 56 Mrd +EVM 14,2 Mrd. -11
-III-tukipaketti 86Mrd-15

Vanhanen: Näin Suomi tekee rahaa !
STT - Uusi Suomi
Luotu: 26.3.2010
Matti Vanhanen saapui eilen Brysseliin.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan suomalaisten veronmaksajien ei ole syytä olla huolissaan rahan lainaamisesta Kreikalle,
-sillä Suomi tekisi lainajärjestelyllä tuntuvaa voittoa.

Koska aletaan tienata?

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #38

Totta.Ja se palkansaajien työeläkerahasto turvaa AA luottoluokituksen.
Joten me eläkepommit yhä pidämme maata pystyssä.
Jos n.milj.eläkeläistä ei maksaisi veroja,kuluttaisi eikä ostaisi palveluita+ALV 14%-24% yhä useampi PK-yritys ja palkansaaja olisi työtön.
Eikä moni muukaan saisi Kelasta etuuksia.
Me maksamme myös veroluonteisia maksuja joita on nostettu etenkin tämän hallituksen toimesta. "Maksamme" myös indeksikorotusten jäädyttämisellä eläkkeistä .
Mihin eläkeläisten maksamat rahat uppoaa kun niitä ei edes vanhuspalvelun käsipareissa näy?

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #46

Näin Suomi päätti: Huonot työehdot ja matalat palkat.
1.3.2011
TS
- Tänään väitelleen tutkijan mukaan suomalaisia on ohjattu sosiaaliturvapolitiikan avulla hyväksymään työehtoja, joita he eivät muuten hyväksyisi.
-Suomessa ja muissa pohjoismaissa on kavennettu järjestelmällisesti toimeentulotuen ja työttömyyskorvausten saantiehtoja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

-Samalla Suomeen on Kanasen mukaan luotu myös pohjoismaiden tiukin toimeentuloturvalainsäädäntö.
Alkoi-94 Kepu,kok,rkp,krst-porvarit
jatku-07-11 ja -15-19 porvaripuolueet.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #46

Suomenetan:yli miljoona eläkeläistä maksaa yhtä paljon kuin työssä käyväkin veroja ja eri veroluonteisia maksuja pienistäkin eläkkeistä.

Eläkerahaston varat turvaa Suomen luottoluokituksen .(muissa valtioissa ei eläkerahoja lasketa valtion rahoiksi.) Ne on palkansaajien eläkerahoja ei valtion.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #62

Näin on. Siitä ei ääneen puhuta. Luin tuon muuten US Iiro Viinasen kertomana muistaakseni-11 tai-12.
"Suomi ei ansaitse AAA-luokitusta" .
Niitä läkerahojahan kepu on aina havitellut. että Kepu kaappasi eläkkeet valtion velkoihin -50-60 luvun taitteessa (rahat oli kansaneläkelaitoksessa Kelassa silloin)
Sini-puna päätti siirtää eläkerahat työeläkelaitoksille pois kepun näpeistä.
EK 50% ja SAK 50% .
Ja ne rahat tulevat riittämään palkansaajien eläkkeisiin.
(jokainen sukupolvi hankkii itse omaa työeläkettä palkkatyössä.)
Mutta verovaroista maksettavat eläkkeet kyllä loppuu kun verotuloja ei tule niihin .
Takuueläke,kansaneläke,luopumiseläke,sopeutumiseläke,yrittäjien eläkkeet. .

Tapio Mäkeläinen

Voisi tosiaan olla monille syytä lukea kirja Lapiolinjalla.
Siirtotyömaat eivät suinkaan sijainneet kairoilla vaan pääosin etelässä.
Se oli sen ajan politiikkaa. Kirjan kuvat kertovat paljon. Tarvon motarin työmaalla oli hevosmiehiä 60- luvun alussa.
Jotenkin tämä keskustelu on kummallista; ay, tutkijat ja poliitikot julkisuudessa, työttömät ja muut palstoilla mutta varsinaiset työnantajat tuppisuina. Ovatko työnantajat valmiita esim aktiivimalliin. Olin niissä hommissa pitkään enkä ymmärrä miten käytäntö toimisi.

Marja-Liisa Kalkela

Riittääkö 3,5 mrd kun laskee "maitotuet ja navettojenmaalaustuet" päälle?
Veronmaksajien rahoja on helppoa jaella jopa Kreikan III- tukipakettiin 86 mrd-15
Hallitus ei kajonnut yritystukiin – Sipilä: Ei mahdollista löytää leikattavaa!
Julkaistu: 26.4.2017
IS
Hallitus säästi puoliväliriihessä kaikki yritystuet leikkauksilta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus tarkasteli vain suoria yritystukia, mutta hänen mukaansa sieltä ei ollut mahdollista löytää leikattavaa.
– Esimerkiksi tuulivoimatuki on sidottu koko hallituskaudeksi ja osa tuista on vastinrahan takana, Sipilä sanoi.
Suurin osa yritystuista on erilaisia verotukia.

Mikko Raatikainen

Mitäs jos säädettäisi tuota yritystukea uudestaan.
Vähän eri lähteistä riipppuen puhutaan 3-4 miljardista.
Maahanmuuton hinta on lähteistä riippuen n.700 - 1000 miljoonaa.

Mutta näihin ei kosketa kuin korkeinttaan kosmeettisesti, että voidaan sanoa niitäkin leikatun.
No, mutta hei....voisihan joku sanoa että noihinhan se meidän velka meneekin, eikä työttömien paapomiseen.
Se vaan riippuu onko siniset vai punaiset lasit päässä, että kuka sitä velkaa syö.

Juha Kuikka

Kysymys ei ole vasemmiston ja oikeiston erosta, vaan tietystä pragmaattisuudesta,

Kun totuus on se, että elämme verovaroin kustannetussa sosiaalimaailmassa ja palkansaajan kyky huolehtia lähimmäisistään on tuhottu verotuksen myötä, niin on oikeutettua olettaa, että yhteiskunnan tarjoamat edut lankeavat niille, jotka ovat joutuneet nykysysteemin uhreiksi.

Marja-Liisa Kalkela

Liian antelias sosiaaliturva tuloja saaville

Omaraha
IS 4.2.2010
Työikäiset ovat nettomaksajia !
-Jukka Pekkarisen Finanssipolitiikan suunta 2010 –raportin mukaan
- Ilmainen yliopisto, jonka päälle saa opintotuet, on aikamoinen etu, huomauttaa Kiander.
Koulutuspalveluiden lisäksi suurituloiset käyttävät Kianderin mukaan köyhiä enemmän myös terveyspalveluja.
Ja saa myös kaikki Kelan -etuudet mihin on kulloinkin oikeutettu tulojen päälle.
Köyhin vain välttämättömän tuen elantoon joka perustuu lakiin .
Asunto,sähkö kk elantoon . Sivistysvaltiossa ei ketään pitäisi jättää kuolemaan nälkään eikä nukkumaan kadulla pahvin päällä.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #49

Kyllä ne on tulossa maksulliseksi. Nythän on jo ulkomaalaisille opiskelijoille sitä kaavailtu.Onko jo voimassa?
Usan konsulttifirma ehdottaa muistiossaan myös maksulliseksi hitaasti valmistuville opiskelijoille-10.
Työttömyyskorvauksilla ei paljon opiskella. Pankin velkavangiksi ei moni ryhdy pätkätöillä ja 9e/pv töillä näillä työllisyysnäkymillä.
Tulee olemaan harvojen herkkua opiskeleminen.
"Työmuurahaisia" tarvitaan vähemmälläkin koulutuksella.

Pasi Anttila

suomi vrt. venezuela....ei suomessa kukaan nälkään kuole. Turhaa teatraalisuutta. Jos kuolevia haluat nähdä mene afrikkaan, jemeniin ym.

Tuo kaikki mistä puhut on tärkeetä mutta realiteetit pitää ottaa huomioon. Suomi ei ole niin rikas kuin luulet. Suomi ja julkinen talous on rapakunnossa, menot nousee kohisten, velka lisääntyy, työttömyys ei laske, huoltosuhde heikkenee, hoitomenot kasvaa, asumistukimenot kasvaa, työttömyystukimenot kasvaa. Ne hiton asehankinnat pitää rahottaa, tiestön korjausvelka miljardeja, julkiset rakennukset homeongelmissa....pitääkö jatkaa

Veli-matti Paavilainen

Ja höpö, höpö. Harva olisi valmis vaihtamaan työpaikan kelan luukkuun. Ja jos matalapalkka-alan yritys ei löydä työntekiöitä, voi se ehkä vähän katsoa peiliin itsekkin. Vaikka ihmisellä on pienet tulot, ei se mitään saastaa ole ja pelkkä kuluerä josta pitää vähän nipistää.

Jari Kaisla

Työtähän ei nykyisin saa hakemalla kuin vain harvat ja valitut. Yleensä sellaiset joilla jo on ennestään töitä ja vaihtavat työpaikkaa. Työnantajia ei kiinnosta onko hakijalla miten kova tahto tehdä töitä vaan täytyy olla täydellinen CV juuri heitä varten, sekä miellyttävä naama & olemus jne. 99%:ia työnhakijoista ei vain ole työnantajan mieleen vaikka miten olisi halua tehdä töitä. Tästä syntyy se valtava epäkohta joka myös johtaa useimman kohdalla passiivisuuteen ja luovuttamiseen.

Jukka-Pekka Ylitalo

Itse työtömänä olen ja minusta tuntuu, että olen ollut riittävän aktiivinen ja hakenut minun tieto taidoille sopivia töitä. Suurimmaksi ongelmaksi ei osoittaudu se etteikö työn hakija ole aktiivinen vaan se ettei työnantajalle kelpaa mikään. Olen käynyt useammassakin haastattelusaa, jossa sanotaan että yhteydenotto tulee muutamassa viikossa suuntaan tai toiseen (kielteinen myönteinen). Vastaus tuntuu olevan se, että pari viikkoa myöhemmin luen, että kyseinen/kyseiset paikat on uudellen haussa. tälle olisi pistettävä loppu. Kerta tai kaks on ok mutta, jos samaan paikkaan haetaan jatkuvasti työntekijää, niin kyllä se aktiivisuutta syö. Vähän suuremmat velvollisuudet työnantajille työnhakijoita kohtaan. Niistä hakijoista, jotka hakee on valittava. Mitä välitys firmoihin tulee niin työnantajathan niille maksaa, että turha odottaa, että ne ottas hakijaa vakavasti.

Marja-Liisa Kalkela

Karua arkea mistä päättäjät on pihalla kuin lumiukot!

Kauppatieteiden maisteri luuttuaa lattioita Turussa - tuskainen kommentti työnhausta: ”Joskus tekee mieli luovuttaa”
Maanantai 1.1.2018 IL
-Kieltämättä turhauttaa, kun ei pääse hyödyntämään pitkälle vietyä koulutustaan. Hakemuksia olen lähettänyt melkein joka päivä. Joskus tekee mieli luovuttaa,
- kun ei saa hakemuksiinsa minkäänlaista palautetta.

JK.Ja syy lienee työttömissä?
- En tiedä, onko vika työnantajissa vai koulutusjärjestelmässä.

Pasi Anttila

Jospa se vika ei ole missään. Työnantaja palkkaa jos sattuu hakija jonkia he haluavat. Kauppatieteiden maistereita lienee sitten liikaa jos ei saa työtä. Monet hakeutuu eurooppaan tai jopa p-amerikkaan, kyllä tuollasella koulutuksella varmasti työtä saa, jos ei suomesta niin jostain muualta. Toki kyllähän ihmisen persoonakin vaikuttaa ei vain koulutus.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #66

Totta.Aika on toinen nyt kuin silloin kun isoikäpolvi aloitti työnteon.
En ollut päivääkään työttömänä. Välillä 3 työpaikkaa yht aikaa. Kertaakaan en itse hakenut työpaikkaa .Minut "kosittiin" uuteen paikkaan ja palkkavaatimukseni hyväksyttiin aina. Jopa työnantaja itse muutaman kerran nosti palkkaani ilman että itse olisin pyytänyt korotusta.
Silloin oli työ arvossaan ja siitä maksettiin myös. Kädentaidoilla oli kova kysyntä.
Myös isot yritykset koulutti työntekijöitä omaan tarpeeseensa ja siitä maksettiin palkkaa 80% ammattitaitoisen palkasta. Vanhat jermut siirsi taitonsa ja kikkansa nuoremmille polville.
Sen jälkeen moni hyväksi havaittu työmenetelmä käytännössä vietiin hautaan .Hukattua taitoa .

Erkki Malinen

Tämä on vain alkusoittoa köyhien kurmuuttamisessa , kunhan nämä maakunnat ja valinnanvapaudet totetuu menot kasvaa jonkunhan ne on maksettava. Tämä hallitus on masumiehiksi laittanu vähäosaiset, kun pitäis keventää yhteiskunnan rakenteita. Eli niitä kovapallkaisia virkamiehiä pitäis vähentää, niitähän vain lisätään.

Veli-matti Paavilainen

Mikäköän piru siinä on että tilapäisten töiden vastaanottamista ei voida helpottaa. Työttömän pitää miettiä tarkkaa kannattaako se rahallisesti ja jos vähän kannaatkin, maksaako vaivan kaiken "pyrokratian" jälkeen ja kaupan päälle joutuu odottelemaan seuraavia korvauksia ym. Eikä se yrittäjällekään ole tehty se työllistäminen helpoksi eikä halvaksi. Sitten vaan keksitään kaiken helvetin "aktiivimalleja", josta ei iloa kellekään. Helvetillistä piperrystä!

Juha Niemelä

Olen täysin vakuuttunut siitä, että vähintään yhdeksän kymmenestä työttömästä haluaisi tehdä mielekästä työtä kunnon palkalla ennemmin kuin olla työttömänä. Mutta sehän ei käy. Työttömät pitää saada tekemään paskahommia ilmaiseksi, että nöyrtyvät. Porvarit nauttivat heikompien kyykyttämisestä.

Irma Asikainen

Nyt en tiedä, josko olen ihan hakoteillä, mutta käsittääkseni Suomessa on määritelty tietty perusturva, mikä ihmiselle on taattava, olkoo hän sitten työtön, eläkkeellä tms.
Jos olen väärässä, niín te varmaan kerrotte sen, mutta tästä tullaan nyt varsinaiseen kysymykseen, eli eikö toimeentulotuki korvaa työttömälle sen, jos hänen työttömyysturvastaan leikataan osa ja hänen perusturvansa jäisi näin ollen pienemmäksi kuin tämä lain määrittelemä perusturvan taso? Jos taas työttömyystsurva on niin suuri, että perustoimeentulo ei alita lakisääteistä, niin silloinhan tämä vasta alkaa tuntua rangaistuksena ja on mielestäni aivan oikeutettu. Ja vielä yksi kysymys, eikö tällaisen vähän aikaa tyttömänä olleen (vielä ansiosidonnaisella) ole helpomikin työllistyä, kuin pitkäaikaistyöttömän, jolla ansioiden alennus merkitsisi tt:n hakemista? Onko tässä nyt taas tehty kärpäsestä härkänen ja saatu asia näyttämään suuremmalta kuin se itseasiassa onkaan?

Pekka Hovatov

Te jotka taistelette hallituksen aktiivimallin kanssa muistakaa töitä hakiessanne nämä nykyisen hallituksen luomat työpaikat:

Monikulttuurisuusasiantuntija, Maahanmuuttokoordinaattori, Tulkkipalvelukoordinaattori, Asioimistulkki, Kulttuuriluotsi, Vertaisosaaja, Maahanmuuttajien erityisryhmän linjavastaava, Päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattori, Sopeuttamistyöntekijä, Kotoutussihteeri, Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelija, Monikulttuurisenopetuksen suunnittelija, Suomen askeleet -linjan opettaja, Lyhytkurssivastaava, Aikuisperuskoulun linjavastaava, Alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin vastaava ohjaaja, Monikulttuurisuusaktivisti, Aktivistimaahanmuuttajakouluttaja, Monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaava, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja, Sosiokulttuurinen tasapainottaja, Pakolaisneuvonantaja, Vähemmistöoikeuksien valvoja, Avustusanomusten esitäyttäjä, Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtiva virkamies, Maahanmuuttajapalveluiden päällikkö, Maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja, Monikulttuurikonsultti, Romanityöryhmä, Kerjäläistyöryhmä, Maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtiva työryhmä, Maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsultti, Maahanmuuttoyksikön psykologi, Maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaaja, Maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijä, Maahanmuuttajalasten varhaiskasvattaja, Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastaja, Siirtolaisinstituutin johtaja, Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja, Maahanmuuttajaneuvoston puheenjohtaja, Naapuruussovittelija, Kotouttamisohjaaja, Avustamistulkki, Aputulkki, Romaniasioidenhoitaja, Kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntija, Maahanmuuttoasioiden johtaja, Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuusvastuualueen johtaja, Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö, Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi, Kehitysmaatutkimuksen professori, lehtori, tuntiopettaja ja tutkija, Maailmanpolitiikan professori, lehtori, tuntiopettaja ja tutkija, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija, Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö, Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti, Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektin johtaja, Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija, Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja, Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies, Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava, Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija, Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistövastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja, Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja, Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja, Sisäasiainministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä, Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija, Romanien päiväkeskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen -projektin johtokunta, Monikulttuuripedagogi, Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija, Maahanmuuttopolitiikan tutkija, Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri, Sisäasiainministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja, Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja, Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja, Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja, Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kehityspoliittinen asiantuntija, Monikulttuurinen osaaja, Suomen Somalia-verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja, Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja, Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija, Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja, Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija, Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä, Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö, Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, Konsultoiva uskonnon ja somalin kielen opettaja, Somaliperheiden ja koulun välisen yhteistyön tutkija, Monikulttuurisen asumisen aluevastaava, Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen -hankkeen johtaja, Romanilasten oppivelvollisuutta selvittävä työryhmä, Kiertävä maahanmuuttajaneuvoja, Maahanmuuttajat-konsulttiryhmä, Maahanmuuttajatyön koordinaattori, Maahanmuuttajien yritysneuvoja, Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä, Maahanmuuttaja-aikuisten oppimisen ohjauksen suunnittelijaopettaja, Maahanmuuttajaopettaja, Maahanmuuttajaopetuksen erityisosaamis- ja ohjausryhmä, Maahanmuuttajatyttötyön ohjaaja, Maahanmuuttajien toiminnallisen opetuksen ja ohjauksen projektikoordinaattori, Maahanmuuttajien järjestökonsultti, Maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttajuuden psykologisen prosessin tutkija, Romanit työelämään -hankkeen johtaja, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja, Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, Sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston kotouttamisyksikön projektikoordinaattori, Maahanmuuttajataustainen kulttuurimentori, Pakolaistyön ohjaaja, Kulttuuritulkki, Maahanmuuttajakouluttajien resurssirenkaan puheenjohtaja, Kieliavustaja, Maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman johtaja, Maahanmuuttajien vastaanottohenkilö, Syrjinnän ehkäisyyn keskittyvän ryhmän johtaja, Maahanmuuttajien preppausluokan opettaja, Asioimistulkkikeskuksen johtaja, Maahanmuuttotyöryhmän johtaja, Monikulttuurisuusyhdistyksen tiedottaja, Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskusten johtaja, ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö, Maahanmuuttoviraston alaikäisyksiköiden johtaja, Pakolaistyönohjaaja, Omakielineuvoja, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston tutkija, Maahanmuuttajakoulutuksen koordinaattori, Monikulttuuristen yhdistysten liiton puheenjohtaja, Monikulttuurisen liikuntaliitto puheenjohtaja, Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan johtaja, Maahanmuuttokonsultti, Integraatiopoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Monikulttuuristen perheiden liiton puheenjohtaja, Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteen hoitaja, Maahanmuuttajien valmistavan ryhmän johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunnan hyvän tahdon lähettiläs, Maahanmuuttajakonsultti, Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluiden johtaja, Maahanmuuttajatoimittaja, Maahanmuuttoviraston neuvottelukunnan puheenjohtaja, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja, Turvapaikkahakemusten käsittelyä tutkiva työryhmä, Kotoutumis- ja maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä, Haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen edistämishankkeen projektipäällikkö, Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen johtaja, Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantajärjestelmän johtaja, Pakolaisten vuorovaikutussuhteiden tutkija, Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaja, Kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden asiantuntijaverkosto, Monikulttuurisuuden erityisasiantuntija, Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen projektipäällikkö, Maahanmuuttokriittisen/rasistisen keskustelun rakennetta pohtiva asiantuntijafoorumi, Maahanmuuttajien kielikoulutuksen kehittämishankkeiden projektipäällikkö, Maahanmuuttoasioiden kehittämispäällikkö, Alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttaja-asiamies, Maahanmuuttajaneuvonta ja -opastusjärjestelmän kehittämisen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien kotitalousneuvoja, Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa -hankkeen projektipäällikkö, Monikulttuurisen tyttötyön johtaja, Maahanmuuttajaväestön aktiivinen työllistyminen -hankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjausverkoston johtaja, Aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen arviointi- ja koulutushankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishankeen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien kotoutumisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajien ohjaus- ja työnhakupalvelujen projektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjauskeskusohjelman projektipäällikkö, Maahanmuuttajien palveluohjauksen kumppanuusprojektin päällikkö, Maahanmuuttajanuorten ohjaushankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttajat työvoimaksi -projektin päällikkö, Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskuksen päällikkö, Vaikuttavuutta kotouttamiseen monialaisena yhteistyönä -hankkeen projektipäällikkö, Suomen kielen opetukseen ohjaamisen kehittämisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajien tukiasumisyksikön ohjaaja, Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaaliohjaaja, Monikulttuurisen mediatoimituksen johtaja, Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien ehkäisyprojektin johtaja, Monikulttuurisen hiv-työprojektin johtaja, Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumisen ohjaaja, Maahanmuuttajanuorten tukiasumistoiminnan tutkija, Elämänhallinnan ja voimavaraistamisen kehittämisprojektin maahanmuuttajalapsille ja -nuorille johtaja, Ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumista edistävän projektin johtaja, Maahanmuuttajien turvaverkkotoiminnan ohjaaja, Monikulttuurisen sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja, Maahanmuuttajamiesten tukiprojektin päällikkö, Maahanmuuttajataustaisten lasten sijais- ja tukiperhetoiminnan tutkija, Maahanmuuttajajärjestöjen toiminnan kehittäjä, Maahanmuuttajanuorten ongelmapelaamista ehkäisevän projektin päällikkö, Maahanmuuttajien vertaistukitoiminnan ohjaaja, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen hankkeen johtaja, Monikulttuurisuuskouluttajaverkoston kouluttaja, Monikulttuurisuus nuorisotyön voimavarana -projektin projektityöntekijä, Monikulttuurisen voimavarakeskuksen johtaja, Pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöjen voimavaraistamisprojektin päällikkö, Maahanmuuttoyhdyshenkilö, Maahanmuuttajien asumisneuvonnan kehittämisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajatyön kehittämisprojektin johtaja, Maahanmuuttajien konfliktien ehkäisy- ja sovittelutyön neuvoja, Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisyn tutkija, Ulkomaalaistaustaisten rikoksen uhrien tukityönprojektin johtaja, Monikulttuurisuusläänintaiteilija, Monikulttuurisen resurssi- ja osaamiskeskuksen johtaja, Maahanmuuttajaperhetyön ja avohuollon kehittämisen tutkija, Maahanmuuttajavanhusten tukipysäkki -projektin vastaava, Maahanmuuttajanuorten huumeiden käytön ennaltaehkäisyn tutkija, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston järjestökoordinaattori, Maahanmuuttajien kuntoutusluotsi, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran puheenjohtaja, Kotikielenavustaja, Maahanmuuttajien perhesidehaastattelija, Maahanmuuttajien hakemustallentaja, Monikulttuurisuusasioiden päällikkö, Maahanmuuttajanuorten pelaaminen hallintaan -projektin projektikoordinaattori, Monikulttuuritulkki, Maahanmuuttoyhdyshenkilöverkoston ylitarkastaja, Maahanmuuttohallinnon johtaja, Monikulttuurikouluttaja, Maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmä ylijohtaja, Kulttuurivälittäjä, Maahanmuutto-osaston suunnittelija, Maahanmuuttajien asuntoalueille kotouttamista selvittävä yleissuunnitteluarkkitehti, Pakolaisneuvonnan juristi, Evankelisluterilaisen kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri, Monikulttuurisen toiminnan koordinaattori, Varhaiskasvatuspalvelujen monikulttuuriosaaja, Maahanmuutosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, Positiivisen diskriminaation johtaja, Monikulttuurisuusasiain päällikkö, Maahanmuuttajien seutuohjaaja, Rasismin vastaisen työn asiantuntija, Maahanmuuttopolitiikkaa tutkiva kulttuurintutkija, Maahanmuutto-osaston osastopäällikkö, Kotoutumisvalmentaja, Maahanmuuttoneuvottelukunnan puheenjohtaja, Taiteen keskustoimikunnan monikulttuurisuusjaoston puheenjohtaja, Konsultoiva psykiatrinen maahanmuuttajatyöryhmä, Pelastakaa Lapset ry:n rasismin vastaisen työn asiantuntija, Kehitysmaatutkimuksen opintoasiainsuunnittelija, Maahanmuuttajien omakielisen neuvontapalvelun koordinaattori, Omakielinen kotoutumisvalmentaja, Rasismintutkija, Maahanmuuttajien syrjintä- ja rasistisia kokemuksia kartoittava työryhmä, Rasismin vastainen työryhmä, Positiivinen erityiskohtelu paluumuuttoprosessissa työryhmä, Pakolaisneuvonnan paperittomat-hankkeen koordinaattori, Maahanmuuttajanuorten koulutuskysymyksiä pohtiva työryhmä...

Taisto Pihlajamaa

Oikein hyvä lista keinotyöläisistä! Noin ninku alkuun. Jos intoa jollakin on, jatkaa voisi vaikka kuinka pitkään.

50..60 luvuilla työläiset raatoivat lastensa koulutuksen maksamiseen, jotta heille olisi luvassa helpompaa. Silloin muuten koulutus rahoitettiin markkinaehtoisella pankkilainalla. No, lapset koulutettiin ja yhteiskunta aloitti keinotyöläisten rekrytoinnin, jotta ne edes jotenkin olisi saatu pois huutamasta.

Kaikenlaista tapahtui. Surullisinta ehkä se, että tämä uusi virkamiespolvi ryhtyi keksimään aina vain uusia määräyksiä ihmisten omatoimisuuden rajoittamiselle. Sitä jatkuu, eikä loppua näy.

Pitkään olen toivonut, että jokaisen uuden säännön tullen kaksi vanhaa pitäisi purkaa. Eipä tule tapahtumaan. Sen sijaan jokainen uusi organisaatio on edelleen tehokas perustelemaan tarpeitaan kasvattaa itseään. Lopulta ne työllistyvät näköjään tehokkaasti ilman, että ulkopuolelta tulisi yhtään paperia sisään, eikä yhtään tulisi ulos. Merkitsemmekö kehityksen pluspuolelle, että ikiliikkujat on viimein keksitty.

Hannu Karppinen

Tässä viime päivät kirjoitettu kommenttia, kuinka tässä lepäiltäisiin.

Hakeutukaa työttömäksi, niin pääsette lepäilemään.

Mutta onko tuo nyt sitten herkkua. Suomen ongelma ainainen työttömyys.

Pitäähän erilaiset tarpeeksi työkokemusta, osan pihalla työstä.
Et kelpaa ollenkaan.

http://www.talouselama.fi/minavaitan/vartiainen+on+vaarassa/a2166754

http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/osaajapula+ei+ole+tyontekij...

Näitä ei enää ollut Talouselämän netissä.

Talouselämässä 2/2015 kirjoitettiin otsikolla “Työntekijäpula iski kasvuyrityksiin”. Jutussa muun muassa Kioskedin toimitusjohtaja Micke Paqvalén avautui syyttämällä tilanteesta työnhakijoita ja kysyi: “Miksi työ ei kelpaa?”.

Aina kun puhutaan työntekijäpulasta, alkaa joku syyttää työttömiä. Tämäkin artikkeli paljasti kuitenkin tarkkaan luettuna, että kyse ei ollut työntekijäpulasta, vaan siitä että työnhakijat eivät kelpaa yrityksille. Kauniimmin sanottuna osaajapulasta.

Osaajista – niistä henkilöistä, jotka osaavat jo valmiiksi tehdä sitä, mitä jokin yritys tarvitsee – on aina pula. Synkimmissäkin taloustilanteissa on aina joillakin aloilla pula osaajista.

Valittajien pitäisi kuitenkin katsoa ensin peiliin, ennen kuin he mollaavat työnhakijoita. Kioskedin toimitusjohtaja totesi: ”...paikka oli haussa yli kaksi kuukautta ja saimme vain kymmenen hakemusta, joista vain viisi Suomesta”. Lopulta hän palkkasi erään romanialaisen. Suomalaisia työntekijöitä olisi siis ollut tarjolla. Ei ollut kyse työntekijäpulasta.
Työnantajien syytä katsoa peiliin

Työnantajien on syytä miettiä, mitä he voivat itse tehdä osaajapulan vähentämiseksi. On naiivia vaatia, että valtio täsmäkouluttaa ihmisiä juuri niihin työtehtäviin, joita yrityksessä on. Valtion koulutuspolitiikka on kylläkin surkean jälkiohjautuvaa, mutta sen että ihminen on saanut alan koulutuksen, pitäisi riittää.

Yrityksen menestyksenhän luo juuri se, että yrityksessä osataan tehdä jotain paremmin kuin toisissa yrityksissä. Mikäli näitä huippuosaajia olisi joka puolella, yritys ei olisi pärjännyt tähän mennessä niin hyvin kuin se on pärjännyt. Hyvä yritys ymmärtää, että sen on tärkeintä palkata ihmisiä, jotka pystyvät kehittymään oikeaan suuntaan.
Yhteiskunnalle negatiivinen kierre

Käsitykseni mukaan suomalaiset yritykset ovat paljon nihkeämpiä palkkaamaan ”riittävää” työkokemusta vailla olevia ihmisiä kuin muunmaalaiset yritykset. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle negatiivinen kierre, joka estää ihmisiä koskaan saamasta riittävää työkokemusta.

Työnsaanti ei ole helppoa. Tämän vuoksi työntekijät työn saatuaan eivät halua lähteä pois edes kolmen tai viiden vuoden päästä. Tästäkin syystä muutaman vuoden työkokemuksen omaavia työnhakijoita on työmarkkinoilla hyvin vähän.

Osaajaksi voi kasvaa vain yrityksessä, ei koulunpenkillä. Jos haluat huippuosaajan, kouluta hänet itse ja luo työpaikalle niin hyvän työilmapiiri ja henkilökuntabonusjärjestelmä, että hän ei halua jättää yritystäsi edes suuremman kuukausipalkan takia.

Tuleva työvoimapula on ollut talouspolitiikan keskeinen uhkakuva
1990-luvulta lähtien.

Huolen taustalla ovat väestöennusteet, jotka ovat ennakoineet työikäisen
väestön supistumista. Väestön ikääntymisen on pelätty johtavan
työvoimapulaan, taloudellisen kasvun pysähtymiseen ja julkisen talouden
kriisiin. Ennusteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
Sen sijaan korkea työttömyys ja vajaatyöllisyys ovat jatkuneet jo yli 20
vuotta.

Tilanne oli kääntymässä paremmaksi vuonna 2008, mutta silloin alkoi
globaali finanssikriisi, jonka seurauksista kärsimme yhä. Samalla
ihmettelemme, miksi tilanne on parempi Saksassa ja Ruotsissa.
Historian valossa nykytilanteessa ei ole mitään outoa. Suomessa on
vallinnut yli sadan vuoden ajan lähes jatkuva työttömyys tai vajaatyöllisyys.
Tilanteemme on ollut pysyvästi heikompi kuin muissa Pohjoismaissa.
Pula kunnollisista työpaikoista on ollut Suomen samoin kuin monen
muunkin periferisen maan pysyvä ongelma.
Vajaatyöllisyys on Suomessa liittynyt rakennemuutokseen ja
maailmantalouden lamakausiin. Maaseudun liikaväestö purkautui
muuttoliikkeenä: 1800-luvun lopulla Amerikkaan, 1960-luvulla Ruotsiin.
Työttömyyttä ovat aiheuttaneet myös globaalit lamakaudet 1930- ja
1970-luvuilla sekä finanssikriisit 1990-luvulla ja uudelleen vuoden 2008
jälkeen.

Täystyöllisyydestä Suomessa ehdittiin nauttia hetken aikaa 1980-luvulla.
Myös sota ja jälleenrakennus takasivat täystyöllisyyden 1940- ja
1950-luvuilla, kun valtiovalta sääteli taloutta voimakkaasti.
Suomen taloushistoria on ollut jatkuvaa ja usein epäonnista kamppailua
työttömyyttä vastaan. Hetkittäisiä onnistumisia ovat seuranneet uudet
kriisit.

Tässä Suomi muistuttaa muita Euroopan periferioita kuten Irlantia,
Espanjaa ja Etelä-Italiaa.

Talouden modernisaatio ja rakennemuutos tulivat meille myöhemmin kuin
muualle Länsi-Eurooppaan. Suomen sisällä on ollut pitkään suuret
alueelliset tuotanto- ja työllisyyserot. Työllisyys on ollut hyvällä tasolla
Etelä-Suomen kasvukeskuksissa, Itä- ja Pohjois-Suomessa työllisyysaste on
ollut muiden Euroopan syrjäseutujen tapaan matala.

Huoli tulevasta työvoimapulasta liittyy käsitykseen, jonka mukaan jatkossa
työpanoksella olisi ratkaiseva vaikutus talouskasvuun ja julkiseen
talouteen: mistä löytyvät hoitajat ja kuka maksaa verot?
Ikääntymisongelmaa ei voi Euroopassa sysätä syrjään. Suomi ei kuitenkaan
2030-luvulla, eikä työikäisen väestön määrä romahda. Monessa Euroopan
maassa demografinen näkymä on matalan syntyvyyden vuoksi paljon
huonompi.

Toistaiseksi ennusteet ovat aliarvioineet Suomen väestönkasvun. Joidenkin
ennusteiden mukaan työvoiman piti alkaa supistua jo 10 vuotta sitten. Näin
ei ole kuitenkaan käynyt. Tärkein syy tähän on ollut ennakoitua suurempi
maahanmuutto.

Työvoimapulan uhkakuvasta huolestuneet uskovat, että työvoiman
tarjonnasta tulee lähivuosina talouden kasvua jarruttava rajoite.
Heikentyvän työllisyyden seurauksena talouden kasvu hyytyy, julkinen
talous ajautuu kriisiin ja lopulta sosiaaliturvaa pitää heikentää ja julkisia
menoja hillitä. Ikääntyvän väestön maassa työllisyysasteen ei uskota
paranevan, ellei muuteta työnteon kannustimia, jotka muodostuvat verojen
ja sosiaaliturvan kautta.

Tällaisen ajattelun taustalla ovat klassisen taloustieteen teorialähtöiset
oletukset ja suositukset, joita Vatt:n Juhana Vartiainen on ansiokkaasti
viime aikoina edustanut. Niiden mukaan työmarkkinat ovat
lähtökohtaisesti tasapainossa. Työtä uskotaan olevan kaikille halukkaille.
Työntekoa rajoittaa lähinnä työhaluttomuus ja laiskuuden mahdollistava
sosiaaliturva.

Tällainen malli on epäuskottava, jos sitä tarkastelee suomalaista
taloushistoriaa vasten.

Suomalaiset työmarkkinat ovat vain harvoin olleet tasapainossa.
Työvoiman tarjonta ei näytä automaattisesti luoneen työvoimalle kysyntää
eli työpaikkoja – ei ainakaan nopeasti.

Täystyöllisyyden esteenä ovat Suomessa olleet jyrkät suhdannevaihtelut,
ajoittaiset kilpailukykyongelmat ja epäedullinen elinkeino- ja aluerakenne.
Kyseessä on tyypillinen periferiaongelma. Pääoma ja työpaikat pyrkivät
hakeutumaan lähemmäksi keskuksia ja suuria markkinoita.
Suomi on syrjäinen ja alueellisesti hajanainen maa, jossa on vähän
varallisuutta ja pula kotimaisista omistajista. Monilla alueilla on
yksipuolinen tuotantorakenne, joka tekee työmarkkinat alttiiksi häiriöille.
Toisaalta historia osoittaa, että jos työvoimalle on kysyntää, tarjonta
joustaa myös ylöspäin. Hyvinä aikoina ihmiset siirtyvät opinnoista ja
hoitovapailta työmarkkinoille, huonoina aikoina he palaavat työvoiman
ulkopuolelle. Myös maahanmuutto tasapainottaa työmarkkinoita entistä
tehokkaammin.

Kokemuksen perusteella voi arvioida, että Suomeen ei tule työvoimapulaa.
1940-luvulla syntyneet suuret ikäluokat ovat jo siirtyneet eläkkeelle. Tämä
pelätty muutos ei aiheuttanut työvoimapulaa. Työllisten määrä voi jopa
kasvaa edelleen siitä huolimatta, että työikäisten kantasuomalaisten määrä
alkaa supistua. Maahanmuutto kasvattaa jatkossakin työvoimapotentiaalia,
ja käyttämätöntä työvoimareserviä on kotimaassakin runsaasti.
Aluerakenteen keskittyminen ja koulutustason nousu alentavat
rakenteellista työttömyyttä ja parantavat työllisyysnäkymiä.
Tulevaisuuden haasteena ei siksi ole työvoimapula, vaan pula hyvistä,
korkeaa arvonlisäystä tuottavista työpaikoista.
Jatkossakin ratkaisevaa on se, mihin pääoma ja yritykset sijoittuvat.
Tämän kysymyksen ratkaisee suomalaisen yritysympäristön kilpailukyky ja

Pekka Hovatov

"Kokoomuksen äänenkannattaja julkaisi mustamaalausjutun aktiivimalli-kansalaisaloitteen tehneestä miehestä: Poliittinen pohjanoteeraus”
Iltalehden otsikko 2.1.2018
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801012200638873_pi.shtml

Juttu kertoo, mitä on Kokoomuslainen arvopohja ja arvomaailma, jota puolueen Puheenjohtaja Petteri Orpo ja istuva presidentti Sauli Niinistö peräänkuuluttivat keväällä 2017 Perussuomalaisten uudelta puoluejiohtajalta Jussi Halla-aholta. Onneksi Jussilta ja perussuomalaisilta ei löytynyt tälläistä arvomaailmaa kuin kokoomuksella todisteiden mukaan on. Haluaisitko sinä että arvosi perustuisvat valehtelulle, varastamiselle ja muiden ihmisten orjuuttamiselle???

Tyypillistä kokoomuslaisuutta. Nyt voi vaikuttaa äänestämällä, presidentin vaaleissa, seuraavaksi maakuntavaaleissa ja 2019 eduskuntavaaleissa. Pitäkää nämä Sinisten, Keskustan ja Kokoomuksen tekemiset muistissaan niin osaa äänestää oikein.
Sauli Niinistö on Kokoomuslainen ehdokas, vaikka yrittää sumuttaa äänestäjiä ja esiintyy "KOKO KANSAN PRESIDENTTINÄ" Niinistö kumartaa rahaa ja samanaikaisesti pyllistää Suomen kansalle, tästä hyvänä esimerkkinä Suomen perustuslain vastainen "työttömien kyykytyslaki", jonka voimaantulon Sauli Niinistö hyväksyi viimeisenä työnään vuonna 2017, toisinkin hän olisi voinut tehdä. MUISTAKAA TÄMÄ KUN MENETTE VAALIUURNILLE.
jos haluat presidentiksi henkilön, joka ajaa kaikkien suomalaisten etua, äänestä Nro:5. Laura Huhtasaari

Jairi Palonen

2007 Kokooomuksen Jyrki Kataisen tasaarvo-Tupo ratkaisu kääntyi itseään vastaan, ei mikään viisas raha alkanut tätä rahoittamaan, pääomat piiloutu ulottomattomiin-veroparatiisiin.
Nyt jo säästöt ja leikkaukset ovat olleet rajuja, jotka pääasiassa on kohdistunut yhteiskunnan heikompiosaisiin, sekä matalapalkka aloihin. Koska kukaan ei halua luopua "saavutetuista eduista" Valtion osuudet ovat rajusti tippuneet kunnilta, joka on johtanut velkaantumiseen.
Työttömän aktiivimalli- koko hallituksen sekä Mykkäsen ajatus on kieroutunut, että työttömien työllistyminen olisi se pää pointti tässä.

Yrittäjien menestyminen se tässä pääasia pitää olla, suomalaisen tuotteen kehittely ja markkinointi etunenässä pitää mennä. Eikä viedä valmiita suomessa kehitettyjä ja maksettuja malleja ulkomaille. Kyllä yritykset sitten kaivavat työttömät töihin, kun tarve vaatii.
Tuo aktiivimalli on hallituksen ja koko Tupo järjestelmän synninpäästö itselleen, eli jotain on tehty ja itse asia vyörytetään työttömän harteille