Tiistai 16.10.2018

Erkki Tuomioja närkästyi ”taas yhdelle suurlähettiläälle” – Ronald Reagan mainittu

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.1.2018 11:25
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Konkaripoliitikko Erkki Tuomioja (sd.) toimi Suomen ulkoministerinä vuosina 2000–2007 ja 2011–2015. Arkistokuva.
|

Kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on närkästynyt entisen suurlähettilään Pasi Patokallion Kanava-lehteen laatimasta kirjoituksesta koskien Suomen takavuosien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Patokallio arvostelee Halosen-Tuomiojan-linjaa, jonka yhtenä tuloksena Suomi hyväksyi jalkaväkimiinat kieltäneen Ottawan sopimuksen, johon Suomi liittyi 2012. Halosella viitataan vuosina 2000–2012 presidenttinä toimineeseen Tarja Haloseen.

Useissa asevalvontaneuvotteluissa Suomen edustaneen Patokallion mukaan esimerkiksi ”Ottawan sopimuksen aiheuttamaa notkahdusta Suomen puolustuskyvyssä ei siis ole täysin korvattu vieläkään” ja ”Paluu Ottawan harharetkeltä Suomen asevalvontapolitiikan pitkälle linjalle näkyy jo konkreettisesti: Suomi ei ole liittynyt Oslon sopimukseen eikä aio liittyä ydinaseet kieltävään sopimukseen”.

Patokallion tekstin julkaisi kokonaisuudessaan Suomen Kuvalehti, joka kuuluu Kanavan tavoin Otavamediaan.

–On taas löytynyt yksi entinen suurlähettiläs joka nyt rohkenee kertoa mitenkä Halosen ja Tuomiojan toiminta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ollut turmiollista, pahimpana näyttönämme Suomen liittyminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen, Tuomioja kirjoittaa Facebookissa.

Sitten hän referoi vanhaa ex-suurlähettiläs Ilkka Pastisen kirjaa käsittelevää kirjoitustaan, jonka mukaan ”Pastinen ei myöskään salaa Ronald Reaganin ihailuaan ja mieltymystään häneen ja hänen voimapolitiikkaansa ja hän on syvästi jämähtänyt kylmän sodan maailmaan, mikä kannattaa pitää mielessä silloin kun arvioi hänen ja hänen ystäviensä sinnikästä kampanjointia Suomen viemiseksi sotilasliitto Naton jäseneksi”.

Tuomioja tunnetaan Suomen Nato-jäsenyyttä vastustavana poliitikkona. Hän toimi ulkoministerinä vuosina 2000–2007 ja 2011–2015.

Korjaus klo 11:40: Entisen suurlähettilään nimeksi korjattu Pasi Patokallio

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

"Erkki Tuomioja (sd.) on närkästynyt entisen suurlähettilään Pasi Patokallion Kanava-lehteen laatimasta kirjoituksesta"

Turha siitä on närkästyä kun asiasta sanotaan. Mutta eikös se ole hyvä silloin, kun Pastinen saa sanoa, Tuomioja saa närkästyä ja lukija tehdä johtopäätöksensä Tuomiojan närkästymisestä.

Hannu Rautomäki

Puolustusvoimien entinen komentaja Lauri Sutela piti jalkaväkimiinoista luopumista maanpetturuutena, kun tärkein puolustuksellinen halpa ase poistettiin Suomesta.
Onko tilalle tullut todella korvaavia järjestemiä? Ei.
Luopuiko rajanaapuri Venäjä jalkaväkimiinoista? Ei.

Matti Elo

Suomi on ydinasevaltio jo nyt ja virallisesti heti Natoon liittymisen jälkeen.
Jokaisella valtiolla, jolla on hallussaan ydinvoimala, kykenee valmistamaan likaisen ydinpommin alta aikayksikön. Ohjeet saa netistä tai minulta.

Timo-Pekka Mustakallio

Täytyy muistaa, että Halosen aikaan kylmä sota oli hetkeksi talvilevolla, ennen kuin Länsi kaivoi tuon hyödyllisen keksinnön taas kolostaan - hyödyllisen toki vain aseteollisuudelle ja sotaa kärttäville USA:n pankruttööreille, joiden jäljiltä viimeisetkin sympatiat Jenkkilän poliittista johtoa (pah! "suurvalta" kuuluu olevan enää parisataapäisen oligarkkijoukkion vietävissä... ja sen myös huomaa!) kohtaan ovat ainakin minulta kaikonneet.

"Se tuntui hyvältä idealta... silloin", siis jv-miinoista luopuminen.

tom brunila

Länsi joutui kaivamaan esiin Kylmän sodan aikaiset toimintamallit siinä vaiheessa kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan ja rupesi käyttäytymään uhkailevasti Itämerellä ja puhumaan siitä kuinka esimerkiksi Tanskaan on suunnattu ydinohjuksia!

Tapio Mäkeläinen

Kumarrettiin taas isompiamme ja kansa lääpällään Prinsessa Dianan anti-miinakampanjasta. D ei tiennyt onko Afganistan maa vai juustolaji mutta hyvin puri ropakanta.
Enkku kentsu perusteli etteivät Lapin paimentolaiset astu miinoihin.
Ja me punapetterit ja eduskunta perässä.

Isäni oli lopuksi Lapin sodassa ja sanoi saksalaisten sulutteiden olleen kaameita ansoja. Sen sijaan kun Karjalassa tuli tulitauko 44 oli venäläisillä ja suomalaisilla heti miinakartat esillä.
Huono juttu mutta kansahan päättäjät valitsee. Oli sitten 1320 km rajaa maailman imperialistisinta valtiota kohtaan tai ei.

Erkki Malinen

Näistähän miina ja sotaintoilijoista vois koota komppanian Afkanistaniin. Nämä eläkkeellä olevat suurlähettiläät voi laittaa polkemaan miinoja muut telepaaneja tappamaan. Kysytään sitten vuoden päästä miltä sota maistuu ja miina tuntuu.

Harri Kovala

Käsittääkseni Tuomioja ja demarit olivat enemmänkin DDR:n miehiä. Neuvostoliiton hännystelijät löytyivät SKDL:n vasemmistosiivestä ja Keskustapuolueesta, yksi pääpolitrukeista on tälläkin kertaa presidenttiehdokkaana.