Perjantai 20.4.2018

”Tiukentaminen torpedoisi talouskasvua” – Finanssiala älähtää uusista lainakatoista

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.1.2018 09:42
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva

Asuntoluottojen sääntelyä ei pidä kiristää, katsoo Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppia. Hänen mukaansa ehdotetut mallit kiristää lainahanoja, kuten tulosidonnainen lainakatto, vain vaikeuttaisivat nykyisestään työvoiman liikkuvuutta.

–Sääntelyn tiukentaminen torpedoisi talouskasvua, joka vihdoin on saatu nousuun. Kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä pitää helpottaa eikä vaikeuttaa, Kauppi kertoo Finanssialan tiedotteessa.

Kotitalouksien velkaantuminen on herättänyt keskustelua julkisuudessa, ja myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomautti uudenvuodenpuheessaan, että kasvaneen yksityisen kulutuksen taustalla on velkaantuminen. Kauppi kuitenkin korostaa, ettei velkaa tule tarkastella ainoastaan tuloja vasten.

Hän huomauttaa Niinistön tavoin, että velkojen lisäksi rahaa on kanavoitunut eri omaisuuslajeihin.

Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on euroissa mitattuna lähes kolminkertaistunut 2000-luvun alusta. Sen lisäksi on asuntovarallisuutta ja muuta kiinteää omaisuutta. Kauppi muistuttaa, että suuria velkoja on usein niillä, joilla on myös varallisuutta. Vaikka velka suhteessa tuloihin olisikin suuri, voi kotitaloudella silti olla reilusti pelivaraa varallisuuden ansiosta.

–Velkojen lisäksi on otettava huomioon myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrä sekä sen jakautuminen kotitalouksien kesken, Kauppi toteaa.

–Jos asuntorahoitukseen liittyvät riskit jostain syystä kasvaisivat voimakkaasti, nykyinen lainakatto sisältää mahdollisuuden rajoittaa luotonantoa. Uusia lainakattoja ei siis tule ottaa käyttöön, hän jatkaa.

Vaikka asuntolainat eivät Kauppia huoleta, niin kulutusluottojen kasvu arveluttaa. Suomen Pankin tuoreen tilaston mukaan kulutusluottojen kasvuvauhti on selvästi kiihtynyt.

–Positiivinen luottotietorekisteri voisi olla yksi keino ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Maksuhäiriömerkinnät ovat kasvava ongelma, johon luottorekisteri voisi auttaa, Kauppi pohtii.

Kauppi palasi Finanssialan toimitusjohtajan tehtäviin vuoden alussa. Hän jäi äitiysvapaalle vappuna viime vuonna.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Eikö-90 luvun pankkien luotonannosta opittu mitään ?

- Suomen Pankin lisäksi kotitalouksien ylivelkaantumisesta asuntomarkkinoilla on varoittanut myös Euroopan järjestelmäriskikomitea. Se on ollut erityisesti huolissaan siitä pienestä joukosta, jolle suurimmat velat keskittyvät.
IS
Päälle vielä kotitalouksien kulutusluotot.

Markku Nieminen

Niinpä niin, mutta Piia Noorahan tuossa sanoi, että ei syytä huoleen, koska kiinteää varallisuuttakin on kertynyt paljon 2000 luvulla.
Tarkoittanee suomeksi, että ne joille varallisuutta on kertynyt, valmistautukaa maksamaan pankeille taas tukia, kun romahdus uhkaa.

Raimo Laine

Asunnonostajalla saattaa nykysin olla velkaa 90 % hinnasta. Asuntoaan kaukana myyvä voi saada vain pienen osan uuden asunnon hinnasta Ruuhka-Suomesta. Näin tehdään vaarallisen velkaisia ahtaisiin tiloihin.
Tällainen velkaantuminen on erittäin vaarallista myös koko maalle. Jos jossain alkaa mennä huonosti ja hinnat romahtavat, se voi saattaa koko maan suoritustilaan.

Seppo Suppi

Mitään ylivelkaantumisen vaaraa ei ole. Nimittäin se jengi, jolle näitä 90% lainoja jaellaan on etupäässä perijäsukupolvea. Vanhempien varallisuutta ei kenties erikseen mainita lainantakuuna, mutta näin se vain menee. Näin saadaan kivasti metsissä ja villasukissa lojuvat mummomiljardit sidottua talouden rattaisiin.

Juha Hämäläinen

Asia hoituu siten, että henkilökohtainen konkurssi tehdään lailliseksi Suomessa. Tämä tarkoittaa, että henkilön maksukyvyn hävitessä mm sairauden tai työttömyyden takia, hän ei voi jäädä velkaa kenellekään sen jälkeen, kun hänen omaisuutensa on käytetty velkojen maksuun. Tämän jälkeen henkilö voi jatkaa elämäänsä tyhjältä, mutta velattomalta pöydältä, riippumatta siitä paljonko velkoja jäi lyhentämättä.

Tämä pakottaa lainoja myyvät itse rajoittamaan lainojen antamista tai ottamaan takkiinsa asiakkaan muututtua maksukyvyttömäksi.

Näillä ehdoilla ei tarvitse valtion puuttua lainojen määriin.