Maanantai 18.6.2018

Näkökulma: Maahanmuuttajia lisää Suomeen, kiitos

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.1.2018 11:45
  • Kuva: Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma
    Kuva
    Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.
|

Näinhän sen pitikin mennä.

Taantuma vaihtui nousuksi, työpaikkoja alkoi syntyä, turvapaikanhakijakriisi saatiin hallintaan, uusnatsismi ajettiin nurkkaan ja MV-lehden perustajakin kyllästyi luomukseensa.

Voimme hieman huokaista helpotuksesta, ja päättäjämme voivat keskittyä tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen, kun akuutit uhkat ovat pienempiä.

Ihan vähäisiä nuo haasteet eivät olekaan, kun katsotaan varsinkin sitä, millä eväillä Suomi selviää huoltosuhteensa jyrkästä heikkenemisestä (katso tämän kirjoituksen yhteydessä oleva kuva). Huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon on työssäkäyviä suhteessa muuhun väestöön, kuten lapsiin ja eläkeläisiin. Tunnettua on, että eläkeikäisten määrä kasvaa parhaillaan voimakkaasti.

Yhdeksi ratkaisuksi päättäjät tarjoavat meille pakettia, jonka koukeroinen nimi on ”Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi”. Se käy läpi Suomen tilannetta ja siinä luodataan tulevaisuuteen yleisellä tasolla, jopa niin yleisellä, että lukija välillä turhautuu.  

Ohjelma tiivistyy kolmeen linjaukseen, joissa hallitus toteaa ensin osaavan työvoiman tukevan Suomen kasvua, toiseksi toimivien kotoutuspalvelujen edistävän työvoiman houkuttelua ja kolmanneksi hyvien väestösuhteiden tukevan maahanmuuttajien kiinnittymistä Suomeen.

Ei sisäministeriön julkaisema ohjelma (Löytyy täältä pdf:nä) kuitenkaan jätä kylmäksi, kun sitä tarkemmin katsoo. Kiinnostavin osa löytyy tilastoista ja grafiikasta, joissa kuvataan Suomen väestörakenteen kehitystä.

Tilastokeskuksesta poimituista luvuista ilmenee, että ulkomaalaisten määrä Suomessa on noussut ehkä yllättävänkin tasaisesti vuosina 1990–2016. 

Vuonna 2016 Suomessa asui noin 365 000 ulkomaalaistaustaustaista ihmistä, mikä ei jää kauhean kauaksi Tampereen ja Turun yhteenlasketusta asukasmäärästä. Osuus oli jo vajaa 7 prosenttia suomalaisista, kun esimerkiksi ruotsinkielisiä suomalaisista on alle 6 prosenttia.

Ylivoimaisesti eniten maahanmuuttajia on Suomeen tullut entisen Neuvostoliiton alueelta. Viro on tilastoissa selvä kakkonen. Sitten, kaukana näistä, tulevat Somalia, Irak, entinen Jugoslavia, Kiina, Vietnam ja Thaimaa.

Suomen väestömäärä on viime vuosina kasvanut maahanmuuton ansiosta, sillä Suomessa syntyneiden määrä on jo muutaman vuoden ollut kuolleiden määrää pienempi, raportissa myös muistutetaan, kuten myös siitä, että maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan kantaväestöä nuorempia.

Ja lisäksi: maahanmuuton keinoin taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaminen edellyttää, että maahanmuutto on pysyvää, vuodesta toiseen suurena jatkuvaa ja että maahanmuuttajat työllistyvät hyvin.

Työllistyminen ei ole kuitenkaan kantaväestön tasoa, mihin ovat johtaneet monitahoiset syyt vaillinaisesta kielitaidosta ja humanitaarisista syistä saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamisen puutteista lähtien. Mutta on tarjolla myös lohdullista näkymää, sillä yli kymmenen vuotta maassa asuneiden osalta eroa oli enää viisi prosenttiyksikköä. Lisäksi maahanmuuttajien ansiotason nousu on nopeutunut viime vuosina.

Suomen kestävyysvajetta paikataan nopeimmin työperäisen maahanmuuton kasvulla ja siinä houkuttelevuus on avainasia. Viime vuosi oli tässä mielessä positiivinen, sillä työperäinen maahanmuutto kohosi 11 prosenttia vuodesta 2016 lähemmäs 7 000 henkilöön. Sen taustalla lienee ensisijaisesti talouskasvu.

Kiinnostavaa on, että Suomi saa maabränditutkimuksessa hyviä arvioita Intiasta, Etelä-Koreasta, Egyptistä, Kiinasta, Brasiliasta ja Meksikosta. Eurooppalaisista maista työperusteinen muuttohalukkuus Suomeen oli suurinta Puolassa, Ranskassa ja Italiassa.

Houkuttelevuuden ja asettautumisen parantamiseksi ohjelmassa luetellaan toimenpiteitä verotukseen liittyvästä neuvonnasta kansainvälisiin kouluihin. Englanninkielisten palvelujen lisäämistä pidetään tärkeänä, vaikka enemmän olisi voinut korostaa sitä, että suomen tai ruotsin osaaminen ja siihen panostaminen on maahanmuuttajan juurtumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

On huoltosuhde kohennettavissa toki muillakin konsteilla kuin maahanmuuton avulla. Esimerkiksi taloustieteen professori Matti Viren on tarjoillut täällä Puheenvuorossa mallia, jonka ytimessä on eläkeiän nostaminen 70 vuoteen.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Salomaa

Silloin kun monikultturisti puhuu positiivisia maahanmuuttajista, kaikki maahanmuuttajat voi huoletta niputtaa vaikkapa otsikossa samaan viiteryhmään. Silloin kun kritisoidaan maahanmuuton negatiivisia puolia (älkääkä nyt viitsikö esittää että sellaisia ei ole,) pitää olla tooooodella tarkkana puhuuko työperäisestä maahanmuutosta, elintasopakolaisista, aidoista pakolaisista vaiko EU:n sisältä tulevasta rikollisuudesta, tai monikultturistit vetävät uskomattomia raivokohtauksia.

Tätä on keskustelun taso Suomessa 2018.

Raimo Laine

Paperittomista pakolaisita kunnon töissä on kymmenisen prosenttia.

Voitaisiinhan kehittää kustannuksista pakolaisvero, jota maksaiisvat ne jotka pakolaisia haluavat ja muut ei. Näin saisivat maksajat myös ansaitun hyvän omantunnon ja mielen ja varmaan tuo kiirastulessakin huomioitaisiin.

Jari Rahkonen

Siellä missä suomen talosukasvu syntyy ei todellakaan tarvita mitä tahansa työvoimaa eikä varsinkaan sitä maahanmuuttoa jota viimeaikoina olemme runsain mitoin nähneet. Pakolaispolitiikka ja Huuskonkin harrastama provoilu ei ole tukenut suomen talouskasvua mistään suunnasta vaan päin vastoin huonontanut rutkasti ilmapiiriä ja maksanut maltaita. On vaikea uskoa Huuskon olevan niin yksinkertainen että ei tätä ole oivaltanut. Työperäistä maahanmuuttoa tuskin kukaan laittaa pahakseen ja siellä missä suomalainen huippuosaaminen syntyy ja nimenomaan se, millä suomi saadaan nousuun, on ihan toisenlaisen työvoiman tarve. Tuollainen tahallinen väärin ymmärtäminen on juuri sitä mitä emme tarvitse.

Timo Nenonen

Näin näyttäisi näreet olevan. Mitähän sitten tapahtuu, kun näiden maahanmuuttajien elättämisen maksajat loppuvat?Itse he eivät tule koskaan pystymään elantoaan tienaamaan, eivät koskaan. Kamelikuskeista tai vuohipaimenista ei kysyntää ole eikä tule.

Timo Hietanen

Laatua, ei määrää. Humanitäärinen pakolaissirkus on puhdas taakka eikä
pelasta Suomen huoltosuhdetta. Miksei panosteta Suomen kansalaisten
haluun ja mahdollisuuksiin perustaa perheitä täällä kotomaassa ? Vai
eikö tähän kannustaminen ja rohkaiseminen olekaan enää eurooppalaisten
arvojen kanssa samassa korissa ? Eli muiden maiden kansalisten oikeudet
menevät "omien lapsien" oikeuksien ohitse ?

Marja-Liisa Kalkela

Riittääkö tulevaisuudessa verovarat Takuueläkkeisiin niille jotka ei tule työllistymään tai on jo eläkeiässä? Pienni ongelma jota ei paikatakkaan Aktiivitoimilla Työtä sosiaaliturvaa vastaan. Ei minkään maalaisen työttömän tekemänä.

Marja-Liisa Kalkela

Älä huolestu. Kepu,kok,sinis.on nytkin enemmistö.
Eikä sdp yhtenä puolueena ota mitään koskaan kun
sillä ei ole 101 kansanedustajaa,enemmistöä.
Eikä tule olemaankaan koska porvaripuolueitakin on 7 joiden äänestäjät ei vasureita äänestä.

Petri Hämäläinen

Punavihreiden agenda on selvä: väestönvaihto.

Tärkeät tavoitteet:
- perheinstituution alasajo
- kantasuomalaisten lisääntymisen vähentäminen
- aggressiivinen palkkaverotus
- pakolaismiesten holhoaminen
- tulonsiirrot työtätekemättömälle väestönosalle
- byrokratian paisuttaminen

Jonne Peto

Mikään talouskasvu ei riitä kasvattamaan verotuloja niin paljoa jolla mamut elätetään. Näissä mamuissa ei ole sellaista osaamista mitä maamme tarvitsee. Tänne ei tarvita bongorumpalisteja. Mamut eivät työllisty, joten seuraa elinikäisiä riippuvuuksia veronmaksajien maksamista tulonsiirroista. Saati muu rikollisuus, jota nähdään joka päivä.

Pasi Salmi

Hyvä juttu. Maamme tarvitsee oikeasti uutta verta. Vanha alkaa olla jo väljähtänyttä. Tämän lisäksi seka-avioliitot pakollisiksi niin saadaan lisää geneettistä monimuotoisutta ja vähemmän sisäsiitoisuutta.

Milli Maja

Minusta on ok jos meille tulee työperäistä maahanmuuttoa esim Venäjältä tai Virosta koska heidän kulttuurinsa on lähempänä suomalaisia kuin esim Lähi-Idän maista tulleilla. Hehän ovat pääasiassa kristittyjä. He kotoutuvat ja sopeutuvat ja työllistyvät meille todennäköisesti paremmin kuin muslimit. Miksi ottaisimme tänne näitä huivipäisiä lapsentekokoneita, jotka ovat koko elämänsä sosiaalitukien varassa? Ja heidän miehensä kuljeksimassa ostareilla kyttäämässä nuoria tyttöjä.

Jaakko Karki

Jaakko Karki
5.1.2018 19:09
uusi
Suomen Hallitukselta on järkevää edistää ja rohkaista osaamiseen ja erityistietoihin ja -taitoihin perustuvaa työperäistä maahanmuuttoa, jossa työpaikka on jo sovittu ennen maahanmuuttoa ja tulotaso riittävä kohtuulliseen asumiseen Suomessa työpaikkakunnalla. Tällaisille muuttajille tulee antaa työ- ja oleskeluluvat hyvin nopeasti. Näin tekevät myös monet muut menestyvät valtiot, esimerkkinä mainittakoon USAn Silicon valley.

Joonas Ranta

Pointtina onkin saada työperäistä maahanmuuttoa. Tähän ei pidä sekoittaa pakolaisia jotka ovat negatiivisesti valtion tuloihin ja keskimääräiseen työllisyyteen vaikuttavia niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Lisäksi pakolaiaten mukana tulee kasa uusia taloudellisia ja sosiaalisia haasteita jotka periytyvät sukupolvelta toiselle. Työperäinen maahanmuutto on toki pakolaisuudesta poiketen suomen menestymisen avain. Tätä voi rohkaista esim. verotusta laskemalla ja kansan holhoamislakien poistolla.

Kalevi Salonen

Melkoista huuhaata ja harhautusta on tämä puhe työperäisestä maahanmuutosta.
1) Sen varjolla etenkin Kokoomus hankkii maahan halpatyövoimaa.
2) Kuvitelma, että ulkomaalaiset alkaisivat meitä elättää ei varmasti pidä paikkaansa.
3) On turha kuvitella, että todellisia huippuosaajia voitaisiin tänne houkutella.
4) Jatkuva Huuskon toivoma suuri maahanmuutto todellakin vaihtaisi täällä kansan.
5) Kun kansanvaihto olisi toteutunut, nykyinen talouseliitti olisi todennäköisesti myöskin menettänyt asemansa.

Hannu Mononen

Jos halutaan työperäistä maahanmuuttoa, rekrytoitakoon Suomeen ainoastaan henkilöitä, jotka ovat jo asiakirjojen perusteella alustavasti täyttäneet lisätyövoimaa tarvitsevan suomalaisen työnantajan ammatilliset valintakriteerit.

Jos taas halutaan olla humanitaarisia, otettakoon maahan pelkästään loppuikänsä tiivistä lääkinnällistä tukea tarvitsevia, pysyvästi itsenäiseen toimintaan kykenemättömiä 100 % invalideja: kuurosokeita, neliraajahalvaantuneita, syvästi kehitysvammaisia, hengityskone- tai dialyysihoitoa tarvitsevia, liikuntakyvyttömiä, skitsofrenian vaikeista muodoista kärsiviä. Otetaan heitä kerralla niin paljon, että kaikkien huono omatunto alkaa helpottaa ja määrärahat ja kantokyky tulevat varmasti loppuun käytetyiksi parhaalla mahdollisella hoidolla.

Tällä menettelyllä vältetään turvallisuusriskit, uskonnollisen fanatismin ongelmat ja syytökset väärien ihmisten paapomisesta, eikä julkistalouteen jää tarpeettomasti käyttämättömiä määrärahoja; sädekehätkin siinä samalla kirkastuvat.

Kaikki "röyhkeimmät ensin" -periaatteella spontaanisti ilman papereita saapuvat voidaankin sitten käännyttää pois rajoilta ja kertoa heille, että kiitos vain, mutta meillä on jo.

Timo Hietanen

Nykymenolla keskellä Kauniaistakin on Suurmoskeija. Ja Suomen parhaimpien
kebab-syöttölöiden listauksen ohella valitsemme sivistyneesti jo itse Suomen
parhaimmat kivityskuopat. Tiernapoikia ei enää ole ja joulu kielletään uskonnon vastaisena. Sukupuolia ei enää ole lainkaan ja kafferikiitäjän näkemisestä seuraa
julkinen raippatuomio Suurtorilla - rasistisena tekona. Kehitys kehittyy.

Harri Pehrsson

Kommentti artikekkelissa mainitusta talouden noususta: Kyllä siitä "noususta" lankeaa tavattoman suuri osa pääkaupunkiseudun rakennusprojekteille, joissa julkisella velkarahalla (tai takauksella) rakennetaan asuntoja maahantunkeutuneille laumoille.

Orvo Marjamäki

Täyttä huuhaata Huuskolta. Ei näinä vuosikymmeninä tule mamut työllistymään niin, että
heidän verotulonsa kattavat heidän kustannuksensa . Kyllä kantasuomalaiset joutuvat vielä pitkään elättämään heitä. Siivoojan töitä ja muita vastaavia olisi pilvin pimein, mutta kun ei ole haluja, niitä töitä tekevät Baltiasta ja venäjältä tulevat sekä kantasuomalaiset. Mamut ovat mieluiten Kelalla töissä tai sitten tulkkeina tai muuna vastaavana muille mamuille. Siitä maksaa palkan valtio tai kunnat.
Tämä nk. aktiivimalli ei tule koskemaan mamuja vaan kyllä se on räätälöity kantasuomalaisille. Mamut eivät tule koskaan tippumaan avustuksien saannissa niin alas kuin kantasuomalainen. Kun lasketaan kaikki avustukset mukaan mamut saavat aina reilusti yli tonnin kuussa. Kun katsotaan Huuskon tekemää käppyrää niin siitä selviää että meillä on selvästi yli 300000 mamua puhtaasti tukien varassa.

Aki Terentjeff

Maahanmuuttajia halutaan tekemään metsätöitä kunnille, siivoamaan edullisesti, ja tekemään kaikki sellainen työ joka ei Suomalaisella teetettynä kannata.
Valtio poistaa kansan ostovoimaa kovalla kädella myös ennakkoon kerätyillä veroilla jossa raha ei ehdi kiertää ja palautua normaaleina veroina valtion kassaan ja tuottaa hyvinvointia. Se on kovin sosialistista toimintaa ja näivettää maan taloutta päivä päivältä. Kysymys kuuluu. miten "sumppuun" maa pitää ajaa kun koko homma tulee "silmille" ? Eliitti ei yksin pidä millään tätä maata pystyssä.

Veijo Paasonen

Nostetaan palkkoja kilpailukykyiseksi ja elinkuluja pienemmiksi, niin Suomi saa työntekijöitä muista Eu maista. Tällä hetkellä virolaiset palaavat maahansa, koska siellä rakennuksilla ja muilla työmailla saa parempaa palkkaa kuin Suomessa.

Jotain pitäisi tehdä.

Ei taida päätoimittajan ja lukijakunnan mielipiteet kohdata tässä ylitsepursuavan positiivisessa kirjoituksessa. Populismin määrä on lisääntymässä Euroopassa muiden lehtien mukaan. Oletko lukenut Ruotsin maahanmuuttokriisin uutisia? Kyseessä on humanitäärinen ei työperäinen maahanmuutto varsinkin vuodesta 2015 alkaen.

Markku Lehto

Työperäisen maahanmuuton positiivisia vaikutuksia voidaan tehostaa sillä, että Suomessa panostetaan maahanmuuttajien, kuten toki myös kantasuomalaisten, koulutukseen ja ammattitaidon luomiseen.

Koulutuksen tehostamisen resursseja saadaan varmaankin kun hieman siirretään yritystukien resurssien , n. 4 000 miljoonaa / vuosi, painopistettä sellaiseen toimintaan, joka voidaan nähdä aitona investointina tulevaisuuteen. Eli vähennetään perinteisiä tukiaisautomaatteja ja satsataan sellaiseen mikä aidosti luo edellytyksiä suomalaisen talouselämän kehittämiselle.

Suora yritystuki on kuin kannettua vettä kaivossa. Vai mitä Juhana Vartiainen sanoisi asiaan ?