Perjantai 22.6.2018

Kainuun tilanne nosti esiin huolen huoltovarmuudesta: ”Avaa mahdollisuuksia jopa terroriteolle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.1.2018 19:12
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Loiste Sähköverkko kertoi sunnuntaina, että sähköttömien kotitalouksien määrä on laskemaan päin, eikä uusia vikoja ole juuri tullut. Vielä eilen lauantaina sähköttömiä kotitalouksia oli jopa 4 000.
|

Tykkylumen aiheuttamat laajat sähköverkkojen viat ovat nostaneet pintaan huolen Suomen huoltovarmuudesta.

Loiste Sähköverkko kertoi sunnuntaina, että sähköttömien kotitalouksien määrä on laskemaan päin, eikä uusia vikoja ole juurikaan tullut. Vielä eilen lauantaina sähköttömiä kotitalouksia oli jopa 4 000.

– Häiriöt ovat paljastaneet sekä sähköjärjestelmämme haavoittuvuuden että säädöspuutteet johto- ja koordinointivastuun ottamisessa. Kun kyse on pitkäkestoisesta häiriötilanteesta, päätös johtovastuun ottamisesta ei käy yhtä selvästi kuin onnettomuustilanteessa, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen totesi puheessaan Kajaanissa sunnuntaina.

Vanhanen korosti, että olennainen osatekijä Suomen turvallisuudessa on huoltovarmuus ja omavaraisuus.

– Jos kriisitilanteessa – olivatpa syyt kriisiin luonnon tai ihmisten aiheuttamia – meiltä loppuu ruoka kesken, energiansaanti ehtyy tai yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin päästään käsiksi tietoverkkojen kautta, joudumme täysin toisten armoille.

Hänen mukaansa tilanteen normalisoinnin hitaus herättää kysymyksen, kuinka selviäisimme tahallisesta yhteiskuntaa kohtaan suunnatusta sähköverkkojen lamauttamisesta, jonka vaikutukset olisivat helposti valtavan paljon laajempia kuin lumen aiheuttamat paikalliset katkoset.

– Olisiko meillä laajemmassa sähkökatkotilanteessa – jossa esimerkiksi kolmannes Suomen kodeista olisi pimeänä – riittävästi varavoimakykyä? Vai olisiko syytä alkaa panostamaan järjestelmän hajauttamiseen ja siirrettäviin sähköntuotannon yksiköihin?

Niin ikään Kainuussa vaalikiertueella sunnuntaina ollut vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto sanoo, että huoltovarmuus ja yhteiskuntaan kriisinsietokysy puhuttavat sähkökatkojen vuoksi.

– Kun sähkö ja puhelinyhteydet ovat poikki, sähkölämmitys ja vedensaanti keskeytynyt ja puu kaatunut tien päälle, on kriisi käsillä.

Keskustan kansanedustaja, entinen Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä puolestaan sanoo, ettei ”olisi pahitteeksi” pohtia siviilikriisinhallintaa nykyistä laajemmin.

– Sähkön lisäksi huolta aiheuttaa myös vesihuolto. Suomi on onneksi tuhansien järvien maa ja ihmisillä on omia kaivoja, mutta kunnalliset vesihuoltoyhtiöt ovat poikkeuksetta huonosti suojattuja. Tämä avaa huolestuttavia mahdollisuuksia jopa terroriteolle tai kriisiaikaiselle ulkovaltojen vaikuttamiselle. Veden kautta on nimittäin mahdollista levittää laajasti esimerkiksi taudinaiheuttajia yhteiskuntaan, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kärnä kertoo osallistuneen Enontekiön kunnanjohtajana useampaankin poikkeusolojen valmiusharjoitukseen.

–Valitettavasti täytyy todeta, että en ole näiden harjoitusten perusteella täysin vakuuttunut Suomen siviilikriisinhallintakyvystä. Tähän täytyisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Siviilikriisinhallintakyky on nyt nostettava kunnolla tapetille ja luotava Suomeen järjestelmä, jolla yhteiskunnan toimivuus taataan kaikissa häiriötiloissa. Tilanne on tällä hetkellä kohtuullinen, mutta paljon olisi vielä petrattavaa. Oma erillinen lukunsa ovat vielä puhelin- ja tietoliikenneverkot. Niiden toimivuuden takaaminen se vasta haastavaa onkin.

Ilmastonmuutos voi lisätä lumituhoriskiä Itä- ja Pohjois-Suomessa

Myös Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen, että Kainuun tilanteen pitäisi avata silmät.

–Huoltovarmuus veden ja ruoan, sähkön ja energian tai liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien on Suomessa monin paikoin todella heikko. Maassa pitää pystyä varmistaa sähkölinjojen ylläpito siten, että tärkein eli vakaa sähkönsaanti on turvattu, myös erityisesti maaseudulla, hän toteaa omassa Puheenvuoron blogissaan.

Ilmatieteen laitoksen mukaan edellisen kerran raskas lumi aiheutti vahinkoja joulukuun puolivälissä, kun maan eteläosassa satoi lyhyessä ajassa paikoin 20 senttimetriä lunta. Myös talvella 2014–2015 runsas tykkylumi aiheutti vahinkoja, aluksi maan eteläosassa ja alkuvuodesta 2015 maan keskiosassa. Marraskuussa 2015 raskasta lunta satoi jopa yli 30 senttimetriä Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajaseudulla. Lähiaikojen merkittävin tykkylumitapaus oli Ilmatieteen laitoksen mukaan kuitenkin Pyry-myrsky marraskuussa 2001.

Tykkylumeksi kutsutaan puihin lujasti kiinni tarttunutta lumikertymää, joka on syntynyt lumihiutaleiden lisäksi muusta kiinteässä olomuodossa olevasta vedestä. Tykyn syntymiseksi vaaditaan suuri määrä ilmassa olevaa kosteutta, yleensä sumua ja sumupilveä, joka ulottuu ylempänä maastossa olevaan puustoon. Lisäksi tarvitaan fysikaalinen tarttumismekanismi, joka kiinnittää veden puustoon. 

Tykkylumi aiheuttaa puustotuhoja ja haittaa sähkönjakelua. Pisimmillään tykyn aiheuttamat sähkökatkokset ovat kestäneet useita vuorokausia.

Ilmatieteen laitos arvioi, että ilmastonmuutos voi lisätä lumituhoriskiä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

– Etelä- ja Länsi-Suomessa lumituhojen riski pienenee talvien lauhtuessa, mutta Pohjois-Karjalan, Kainuun, Koillismaan ja Lapin alueilla riski näyttäisi kasvavan. Alueet, joilla lumituhoriski kasvaa, ovat siten samat, joilla lumituhoja esiintyy jo nykyilmastossakin eniten. Näillä alueilla lumituhoriskiin vaikuttaa oleellisesti muuta Suomea kylmempien talvien lisäksi myös jonkin verran korkeampi ja kumpuilevampi maasto.

Ilmastonmuutoksen nostaa esiin myös Matti Vanhanen, joka toteaa, etteivät poikkeusolot tule ainakaan epöätodennäköisemmiksi.

– Turbulentissa maailmantilanteessa kyberkykyjen lisääntyessä myös ihmisten aiheuttamiin häiriöihin kriittisessä infrassa on syytä suhtautua vakavuudella varautuen. Perusteluja paremmalle huoltovarmuudelle riittää.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Mikkola

Juu ymmärretään. Australialainen sijoitusyhtiö kantaa vastuuta kaikkein parhaiten, joten miten olisi? Elenia meni viimeksi ja kohta lisää.

Kauhulla odotamme vesiverkkoon liittyvää kauhistelua, joka tod.näk pahenee entisestään. Päästäisiin nyt niistäkin vastuun perkeleistä.

Jännä miten muualla maailmassa nähdään hyvänä bisneksenä se mikä suomessa on pelkkä taakka.

Mikko Toivonen

Sitä on pakko ihmetellä, että tunnetusti sähköongelma alueilla ei edes hulppean näköisissä taloissa ole minkäänlaista vara aggregaattia. Niitähän saa alkaen 200 euroa pienelle virtatarpeelle ja suuremmalle vähän suuremmalla hinnalla.
Edes johonkin useamman talouden taloryhmään hankittu hiukan tehokkaampi dieselaggregaatti ei paljoa maksa.

Sanoisin että sekä ihmiset itse, että yhteisöt ovat kovin huonosti mihinkään oikeaan häiriötilaan varautuneet eli valtiovallassa pitäisi nyt pystyttää jonkinlainen lin mikä alkaa tällaisia turvallisuuden perusasioita yhteiskunnassa kouluttamaan ja tuottamaan. Nyt ei taida olla tuloksesta päätellen minkäänlaista kansallisen kriisitilan hoidon organisaatiota tai järjellistä henkilökuntaa sellaisessa.

Säälittävän kädetöntä meininkiä kaikilta

Raimo Laakso

Sekin on huolestuttavaa, että vedenottopumppaamoissa, jätevesipumppaamoissa sen paremmin kuin linkkimastoissakaan ei ole rakennettu edes mahdollisuuttakaan siirtyä varavirtaan kriisin sattuessa puhumattakaan itse varavirtalähteestä. Ja tuo kaikki perustellaan kustannussyillä. Sähköverkot toimivat avoimessa verkossa kantaverkkoa lukuunottamatta, jolloin hakkerit saavat jo etänä pimennettyä suuren osaa maata. Tuo kädetön meininki kuvaa täysin tuota varautumista koko ketjun osalta.

Jari Rahkonen

Suurimmaksi osaksi lapsellista horinaa ja tarkoitushakuista ongelmien paisuttelua. Pienten linjojen perkaaminen ja/tai tolppien korottaminen poistaisi sään aiheuttamat ongelmat mutta sitä ei ole haluttu. Koko järjestelmän maan alle piilottaminen on epärealistinen ajatus jolle ei edes ole perusteita. Jos suomen haluaa "polvilleen", niin se onnistuu joka tapauksessa, eikä vaadi edes mitään kovin ihmeellisiä ponnistuksia. Huomattavasti vakavammat tilanteet ovat mahdollisia.

Mikko Toivonen

Maaseutu ja oikeastaan kaupungitkin kykenisivät varsin helposti varautumaan siihen että elämä kohtalaisesti jatkuisi vaikka isot voimalat ja piuhat "syystä tai toisesta" yhtäkkiä kaatuisivat. Sitä ei vaan ole haluttu tehdä ja osoite on ilmislvästi ansiotta jaettavissa oleva raha.