Tiistai 18.9.2018

Presidentti Tarja Halonen tuki Tuula Haataisen ja Merja Kyllösen kampanjaa – Demarivaikuttaja ärähti some-kriitikolle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.1.2018 20:54
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Presidentti Tarja Halonen on pysytellyt tähän saakka pitkälti sivussa presidentinvaalikampanjoinnista. Arkistokuva.
|

Presidentti Tarja Halonen antoi näkyvästi tukea Tuula Haataisen (sd.) ja Merja Kyllösen (vas.) presidentinvaalikampanjoille sunnuntaina. Somessa tukea on myös kyseenalaistettu. Demarivaikuttaja Kaarin Taipale puolustaa Halosta.

Halonen osallistui yhdessä Haataisen ja Kyllösen kanssa sunnuntaina Naiset, valta ja unelmat -seminaariin KokoTeatterissa Helsingissä. Kolmikko esiintyi keskustelupaneelissa, jonka juonsi SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm. Facebookissa tilaisuuden järjestäjiksi on ilmoitettu Tuula Haatainen ja Merja Kyllönen, jonka avustaja toimi teatterin yhteyshenkilönä.

Halonen iloitsi tapahtumasta Twitterissä:

– Kannustettiinpa Tuula Haataisen ja Merja Kyllösen vaalikampanjaa Koko-teatterissa. Teatteri täynnä ja jono ulkopuolella. Into korkealla!

Hän kannusti Haataista ja Kyllöstä myös itse tilaisuudessa.

– Tsemppiä matkaan, mimmit! Halonen muun muassa sanoi.

Somessa eräs kriitikko ihmettelee Halosen twiittiä ja kysyy, ”eikö myös ex-presidentin pitäisi pysytellä puoluepolitiikan ulkopuolella”. Hän viittaa vakuudeksi Martti Ahtisaareen. Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen varavaltuutettu Kaarin Taipale (sd.) vastaa demokratiaan viitaten.

–Näyttää siltä, etteivät arvon kommentaattorit ymmärrä, mistä demokratiassa ja #Presidentinvaalit2018 on kyse. Meillä ei ole monarkiaa vaan maan tulevaisuudesta pitää voida keskustella avoimesti. Poikkeuslaillako kokoomuksen ehdokas pitäisi valita? Taipale twiittaa.

Halonen tiedetään Haataisen ystäväksi ja hän oli mukana jo Haataisen vaalikampanjan avauksessa joulukuun alussa. Hän osallistui avauksessa keskustelupaneeliin Haataisen ja Jutta Urpilaisen (sd.) kanssa.

Lue myös:

Tarja Haloselta vastapiikki ex-suurlähettiläälle: Väititte, ettei miinakieltoa synny

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Lehto

Joo, ilman muuta presidentti Halosella on kaikki oikeus tukea kanssasisariaan presidentinvaaleissa. Mutta se, että näinä aikoina, kun emme ole enää Kremlin talutusnuorassa, joku alkaa puhumaan presidentin valitsemisesta poikkeuslailla, taitaa kapsahtaa puhujan omaan nilkkaan.

Ks. alla oleva kommenttini Kekkosen valinnasta poikkeuslailla v. 1973 ja siitä ketkä sen idean takana olivat.

Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta kun Niinistön suuntaa yritetään heittä "vaalilokaa" ,jolla yritetään vihjailla Niinistön toimivan Kekkosmaisesti.

Taisi olla Hakaniemessä työväentalolla Koiviston kuoleman jälkeisessä muistotilaisuudesta, kun siitä siellä vihjailtiin. Paikalla olivat silloin mm. Tarja Halonen ja Paavo Lipponen.

Lainaus Ilta-Sanomien uutisoinnista tuosta tilaisuudesta:

"– Minun ensimmäinen reaktioni oli, että tämä on kuin (Urho) Kekkosen aikaan vuonna 1978, Lipponen heitti saaden valtaosin ikääntyneemmistä demarijohtajista ja puolueaktiiveistä koostuneen yleisön hörähtelemään."
Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005234667.html

Lainaus myös aiheeseen liittyen Wikipediasta:

"Tämän vallankäytön huipentumana voidaan pitää vuotta 1975. Kekkonen oli hajottanut eduskunnan ja isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) Helsingissä. Hän antoi jo tuossa vaiheessa valita itsensä sosiaalidemokraattien ja keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 1978 vaaleihin. SDP ehti pyytää valtionpäämiestä ehdokkaakseen jo ennen tämän taustapuoluetta keskustaa. Syksyllä Kekkonen "runnoi" televisiokameroiden edessä läsnä olleet kansanrintamapuolueiden johtajat Martti Miettusen johtamaan hätätilahallitukseen.[24"
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen#1978–1982:_Neljäs_kausi , ks. Luku: 1978–1982: Neljäs kausi

Jari Mikkola

Joo esim feministinen ulkopolitiikka! Tilausta riittää siellä ja täällä.

Haataiselle ja kyllöselle pointseja siitä, että yrittävät saada meiningin edes vähän näyttämään siltä, että emme asu tulevan olympia valtion pohjois osassa.

Markku Lehto

"Poikkeuslaillako kokoomuksen ehdokas pitäisi valita? Taipale twiittaa."

Ennen kuin kokoomuksen ehdokasta, joka on muuten puolueista vapaan valitsijayhdistyksen ehdokas, ei siis pelkästään kokoomuksen ehdokas, palautetaanpa demarien historiasta eräs tapahtumaketju:

"Ajatuksen poikkeuslaista esitti ensimmäisenä julkisesti Paasion hallituksen oikeusministeri Pekka Paavola Pohjois-Hämeen sosialidemokraattien piirikokouksessa Tampereella 16. huhtikuuta 1972 pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa. Kokouksessa oli läsnä myös ulkoministeri ja SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa, joka ilmoitti heti yhtyvänsä Paavolan kantaan.[4] SDP:n taustavaikuttajan, konkaripoliitikko Arvo Tuomisen mukaan Paavola oli ennen puhettaan neuvotellut asiasta Sorsan ja SDP:n puheenjohtajan, pääministeri Rafael Paasion kanssa, jotka olivat hyväksyneet kannanoton.[5] Mikään näistä tavoista ei saavuttanut jakamatonta suosiota. Poikkeuslakia vastaan olivat muun muassa kokoomus, LKP ja kristilliset sekä SMP.[1][2]"

Lähde: Wikipedia, Suomen presidentin valinta 1973, https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentin_valinta_1973

Mutta onko niin, että myös demarit ovat lähteneet sille kommunistien perinteiselle linjalle, jossa musta käännetään valkoiseksi ja päinvastoin ?

Marja-Liisa Kalkela

Tuota voit kysyä Kepulta. Kelmi-Korhosen kirjat kertoo enemmän kepun histriasta ja naapurisuhteista noilta ajoilta.
"Mitä Kekkonen pelkäsi" kirja taas kertoo että länsi ja elinkeinoelämä antoi rahaa demareille että se katsoisi joidenkin puolueiden perään ettei kommunismi leviä tänne.
Olihan ihan muut puolueet jotka ruplia presidentin vaaleja ja puoluerahaa varten sai.
Lukeminen kannattaa Sano Jörn Donnerkin.

Tuomas Sikander

Haloska oli aivan liian ovela ryssän vietäväksi, toista on nyt.
Putlerin nilkkien rahaa pestään ja kuluttajien ainakin kahteen kertaan jo maksamaa infraa myydään oligarkialle johtavan namusedän siunauksella, aivan hänen korkea-arvoisen niljakkuutensa lähipiirissä.
Runollisen geriatrista turkulaista dekadenssia.
._.

Jari-Pekka Vuorela

Melkoisen erikoisia näkemyksiä joillakuilla. Ettei ex-presidenteillä olisi poliittisia oikeuksia? Ståhlberg rupesi kautensa jälkeen jopa puolueernsa kansanedustajaksi.

Juridista syytähän ei olisi kieltää istuvaakaan presidenttiä vaikka rupeamasta puolueen puheenjohtajaksi.

J.a. Tauriainen

On muistettava, että Tarja Halonen on entinen taistolaiskommunisti. Hänen iljettävin teko oli presidenttikaudella, kun sai aikaan jalkaväkimiinojen tuhoamisen suomessa. Ainoan tehokkaan ja halvan maamme puollustukseen kehitetty ase.
Halonen pelasi venäläisten pussiin, kuten tavallisesti entiset kommunistit. Venäjän etu ensin, ennen suomen omaa etua.

Marja-Liisa Kalkela

Oletko nähnyt yhtään kuvaa mitä miinat tekee lapsille muissa maissa?

Nyky sodissa moiset ketunraudat on yks hailee kun ohjus ammutaan keskelle kaupunkia .Se sitten pysähdyttinkin kaiken.
Vai luuletko nykyajan Rokkien ja Koskeloiden ryömivän pusikossa?

Markku Lehto

Montako miinaa on jäänyt maahan panematta näin ohjusten aikakaudella Itä-Ukrainassa , Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa sen vuoksi, että Suomi luopui varastoissa olleista miinoista, joidenka käyttö oli suunniteltu ja koulutettu vastuullisesti.

Vastuullista miinojen käyttöä on niiden käyttäminen vain hyökkääjän liikettä rajoittamiseen, miinoitteiden merkintä sekä miinakarttojen laadinta. Vastuulliseen käyttöön liittyy myös näiden miinoitteiden poistaminen heti kun niitä ei enää tarvita. Tämä kaikki oli Halosellekin juurta jaksain selvitetty.

Jari-Pekka Vuorela

Ensi vuonna 200 vuotta täyttävä J.a. Tauriainen perusti aikanaan Ruotsalaisen kansanpuolueen, mutta oli tyytymätön sen vasemmistolaisuuteen ja muutti Saksaan, jossa toimi keskitysleirinvartijana vuosina 1937–44. Palattuaan Suomeen hän on kannattanut presidentinvaaleissa Paavo Väyrystä neljä kertaa.