Tiistai 16.10.2018

Hoitajilta ulostulo kesken neuvottelujen: Selkeät palkankorotukset – nykyisellä ei tule toimeen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.1.2018 18:27
  • Kuva: Alma Media arkisto / Kimmo Penttinen
    Kuva
    Tehyn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin viime marraskuussa Millariikka Rytkönen.
|

Hoitajille vaaditaan selkeitä palkankorotuksia kesken työehtosopimusneuvottelujen. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja maamme suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy katsovat, että hoitajat ovat palkkakuopassa.

Neuvotteluissa kunta-alan ja yksityisen sektorin uusista työehtosopimuksista on alkanut tänään loppurutistus. Neuvotteluista on etukäteen odotettu hankalia. Hoitajiin sovelletaan nykyisin kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, joskin SuPer ja Tehy vaativat jälleen omaa sopimusta.

– Hoitajien palkalla on vaikea tulla toimeen. Toimeentuloa joudutaan täydentämään jopa verovaroin maksettavalla sosiaaliturvalla. Veronmaksajat ottavat vastuuta, joka kuuluu työnantajille, SuPer ja Tehy katsovat yhteisessä tiedotteessaan.

–Taantuman aikana toteutettujen säästöjen on käännyttävä nousukaudella ostovoimaa parantaviksi palkankorotuksiksi. Työntekijöiden luottamus työnantajasektoriin on kärsinyt voimakkaasti, sillä joustoa tapahtuu vain yhteen suuntaan.

SuPer ja Tehy vaativat palkankorotusten lisäksi julkisen sektorin lomarahaleikkausten kompensoimista ja julkisen sektorin hoitajille omaa sopimusta. Lomarahaleikkaukset hiertävät liittojen jäsenkuntaa, samoin liian pieni palkka, joka ei vastaa työn kuormittavuutta. Valinnanvapauden lisääntyminen sote-palveluissa herättää liitoissa huolta.

Yksityisen sektorin ongelmina ovat tiedotteen mukaan palkkakuopan lisäksi tes-shoppailu, palkkapoljenta ja nollasopimukset sekä muut epätyypilliset työsuhteet. Suuret sote-alan yritykset ovat ryhtyneet laajamittaisesti heikentämään henkilöstön työehtoja ja palkkausta.

–Yksityisen sektorin ongelmat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti kuntien ulkoistaessa palveluitaan.  Yritykset pyrkivät nykyään järjestelmällisesti ja tietoisesti polkemaan työntekijöiden palkat siirtymätilanteissa vähimmäispalkkatasolle tavoitteenaan mahdollisimman suuret voitot yritysten omistajille.

Syksyllä alkaneella liittokierroksella on tähän mennessä sovittu noin puolen miljoonan suomalaisen työehdoista. Tämän kuun loppuun mennessä pitäisi sopia vielä lähes 1,5 miljoonan palkansaajan työehdoista, kun monien työehtosopimusten voimassaolo päättyy. Suuntana palkankorotusten tasosta on pidetty metalli- ja teknologiateollisuuden syksyn sopua siitä, että palkkoja korotetaan kahden vuoden aikana 3,2 prosenttia.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Irma Asikainen

Hoitajat (koko hoitoala),oikeasti ansaitsisivat tuntuvan palkankorotuksen, sillä heidän työnsä on selkeästi alipalkattua. Nyt tarvittaisi sitä duunarien keskinäistä solidaarisuutta ja paperit ja teräkset saisivat kerrankin luopua ahneudestaan ja siirtää mahdolliset korotusvaatimuksensa hoitajille. Näyttäkää, että vanah kunnon solidaarisuuskäsite on edelleen voimissaan.

Vilho Mäkelä

Verovaroilla ja palvelumaksuilla julkisen sektorin palkat maksetaan nytkin. Palkanmaksukyky nousee, kun valtion ja kuntien verotulot nousevat. Se vaatii talouskasvua tai palvelumaksujen nostoa. Kolmas vaihtoehto on budjetin sisäiset siirrot. Tällöin otetaan rahaa palkkojen korotuksiin esim. isojen yritysten tukia alentamalla (jos suuryritys ei tule ilman tukia toimeen, menköön konkurssiin), maahanmuuttokustannuksista (useampi maahanmuuttaja samaan huoneistoon, jolloin vuokratuet laskevat) tai jostakin muusta (tiestön ylläpitokustannuksista, jolloin tiestö rapautuu). Onko muita ehdotuksia?

Harri Kovala

Kansalaisten saamien palvelujen ja tukien yhteenlaskettu summa ei ylitä 60 % julkisen sektorin menoista, siis sosiaali- ja terveys, koulutus, infra ym. Vaikka mukaan laskettaisiin puolustusvoimat, poliisi, palokunta, oikeuslaitos, tulli- ja rajalaitos, ei summa ylitä 65 %. Joten varaa on siirtää rahaa tyhjäkäynnistä palveluihin.