Keskiviikko 23.5.2018

421 000 kuntatyöntekijää vaatii palkankorotuksia: ”Palkanmaksukyky kohenee kun talous kasvaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.1.2018 09:25
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kunta-alalla huolehditaan yhteiskunnan peruspalveluista kuten koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista, kuntatyöntekijät perustelevat.
|

Kunta-alan työntekijät vaativat palkankorotuksia, joiden tulee ”turvata ostovoima ja vastata vähintään työmarkkinoiden yleistä linjaa”.

Palkansaajajärjestöt aloittivat neuvottelut KT Kuntatyönantajien kanssa joulukuussa. Kunta-alan sopimukset päättyvät tammikuun lopussa.

– Kunta-alalla tehdään vaativaa ja kansalaisten arvostamaa palvelutyötä, joka koituu kaikkien suomalaisten parhaaksi. Kunta-alalla huolehditaan yhteiskunnan peruspalveluista, koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä arjen sujuvuudesta, ympäristöstä ja turvallisuudesta, pääsopijajärjestöjen JUKOn, KoHon ja JAU:n puheenjohtajat sanovat tiedotteessa.

– Tuottavuutta on jatkuvasti parannettu myös julkisella sektorilla. Lisäksi on muistettava, että myös julkisen työnantajan palkanmaksukyky kohenee vähitellen, kun talous jatkaa kasvuaan.

Kunta-ala on maan suurin sopimusala. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on 421 000 työntekijää.

Lähde: Talouselämä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jairi Palonen

JOO lisää vaan

Pohjoismaista hyvinvointia pidetään usein kansainvälisenä esikuvana. Maailmassa on vain harvoja maita, joissa kansalaisilla on yhtä hyvä ja kehittynyt turvaverkko kuin täällä. Pohjoismaisten yhteiskuntien kantavana ajatuksena on yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille.

Tämä on johtanut järjestelmiin, joilla pyritetään tasoittamaan väestön tuloeroja. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. pääsääntöisesti halpoja terveyspalveluita ja sairaalajaksoja sekä sitä, että yhteiskunta huolehtii sairaista, työttömistä ja vanhuksista.

Mailma on aikaisemmasta muuttunut sekä sen myötä ammatti liittojen toiminta tavat. Edunvalvonta on tehokasta, joka tuo ostovoimaa liittojen jäsenilleen, joka myös hyödyntää yritystoimintaa suomessa. Vaarana tosin on ylihinnoitella palkkoja/etuisuuksia( esim 2007 sopimus) joka vaikeuttaa yrityksien työllistämistä, tämä ruokkii matalapalkkoalojen syntymistä.

hyväosaisten irtiotto on ollut viime vuosina pääsääntöisesti "kermanlitkintää", yhteiskunta talkoot on jääneet matalapalkka aloille. Myös ihmisten arvot , tavat ja tottumukset elintasosta olivat toisenlaiset viime vuosituhannella ,kuin tänään. Koulutuksen myötä palkkatasot ovat nousseet , joka vaikuttaa myös poliittisen arvomailman syntyä oikealle

.Maksumiehiksi nykyiselle elintasolle laitetaan matalapalkkaalat sekä myös eläkeläiset sekä vanhukset ym. joilla ei ole riittävää suojaverkostoa, tämä näkyy jo huolestuttavasti vanhusten avohoitotyössä, johon ei saada riittäviä resusseja . Myös asumiseen kohdennetaan nykyisen elintason kustannuksia.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta onkin muuttunut porvallisen ideologisen muutoksen myötä , sillä siinä korostetaan yksilön kykyä tehdä valintoja Sote-uudistus on selkeä askel tähän suuntaan. Tämä taas on antanut hallitukselle enemmän vapauksia jättää kysymyksiä avoimiksi ja tehdä päätöksiä, mikä on myös mahdollistanut sote-uudistuksen läpi viemisen jolloin on vaara että suuri osa terveyden hoitoa /kansallisomaisuutta lipuu markkinavoimien haltuun, esim on jo nähty.

Markkina talous saattaa olla tehokas, mutta ei ole mitään takeita siitä, että se johtaisi eettisesti tai poliittisesti hyväksyttävään tulonjakoon, muutokselle tuskin on mahdollista siitä pitää huolen antautuminen markkinavoimille.

Marja-Liisa Kalkela

Liittojen jäsenille?
-Voi kuule kyllä ne muut saa sen saman korotuksen siivellä vaikka ei kuuluisi liittoon. Kuten kaikki saa SAK ajamat tasokorotuksetkin,jopa porvaritkin.
Kiky leikkaukset vei ostovoimaa sen kertoo jo VM-talousarvio-18. Päälle kun lykätään työttömille karensseja Aktiivimallilla niin jää ALV:n saamatta.Hurstin-valinnassa kun niitä ei leipäjonossa ole.
No entä sitten? Ei muuta kuin loppuu tulot PK-yrityksiltäkin joille se ostovoima on tärkein.Kulutus . Kun se kasvaa ,kasvaa myös edm.työvoiman tarve.

Mitä taas tulee "kermanlitkintään" niin senhän tämä hallitus on tehnyt helpoksi:

Terveystalo ja Mehiläinen rahastavat sähköisellä reseptillä - ministeriöstä ei heru ymmärrystä: ”Olen keskustellut molempien kanssa”
10.1.2018
IL
Miljoonia uppoaa sinne. Ja 400 000 on ulosotossa perintätoimistoille Terveydenhoitomaksuista.
Onko rahat loppu leikkausten takia kun edes noita ei pysty maksamaan?
Ei mikään ihme kun edm.palvelut nousi-16 27%.
"Kermanlitkijät" perintätoimistotkin kuorii kermaa +korot päälle.
Historian surkein hallitus .

Antti Salonen

Käytännössä vaatimus kohdistuu veronmaksajiin, jotka kuntasektrotin palkat maksavat. Talouskasvu tuo lisää rahaa, mutta onko se järkevintä sijoittaa kuntatyöntekijöiden palkkoihin vai velkojen maksuun, pienempiin oppilasryhmiin ja uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen homeisten tilalle. Moniko on valmis korottamaan kunnallisveroa, että kuntatyöntekijöille saadaan isompi liksa? Moniko on valmis jättämään veronalenuksen toteuttamatta samasta syystä? Ensin siis pienennetään kaikkien muiden ostovoimaa veronkorotuksella, että voidaan nostaa kuntatyöntekijöiden ostovoimaa. Kyllä kuntatyöntekijöiden palkankorotuksille on olemassa monta pätevää perustelua, mutta ostovoima ja se, että työnantajalla on nyt enemmän varaa, eivät ole niitä.

Marja-Liisa Kalkela

Moni. Sipilän leikkaukset kuntatyöntekijöiltä vei verotuloja n.800milj/v.
Sitä tilkitään nyt kuntaveron nostolla.
Loppupeleissä veronmaksajat maksaa aina päättäjien sössimiset.
Julkinenpuoli myös tuotta itse. Esim.palvelumaksuilla ja ALV 24%.
Ilman käsipareja se ei onnistu kuten ei myöskään palvelut.

Tapio Mäkeläinen

Kaikki palkansaajat, pl toimitusjohtajat, tekevät työtä työsopimuslain 1§ mukaisesti työnjohdon valvonnan alla korvausta vastaan.
Se, minkä värinen takki on päällä ja montako kuulakärkikynää,tussia, piipparia tai vimpainta on rintataskussa ei muuta asiaa yhtään mihinkään. Tuolla mm hoitsujen logiikalla maalarit ja leipuritkin voisi pyytää lisää liksaa ja vapaa-aikaa.
Olemme kaikki saaneet (äidin) valitsemallamme alalla ilmaisen koulutuksen, jonka edut ja haitat ovat olleet luku- ja ymmärrystaitoisen tiedossa. Ammattia voi yrittää vaihtaa . Helppoa se ei ole.

Eli ei penniäkään yli 3.2 ja sitä ootellessa työtä nurkumatta.