Maanantai 22.10.2018

Faktantarkistus: Oliko Sauli Niinistön lentoturvallisuuspuhe Putinin vierellä Suomen aloite ja uusi avaus?

Jaa artikkeli:
  • Kuva: EPA / ALEXEI DRUZHININ / SPUTNIK / KREMLIN POOL
    Kuva
    Vladimir Putin ja Sauli Niinistö Kultarannassa. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Alman faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden esittämiä väitteitä

Alma Media perusti faktantarkistukseen keskittyvän toimituksen presidentinvaalien ajaksi. Aamulehden, Iltalehden, Kauppalehden, Lapin Kansan ja Satakunnan Kansan toimittajista koostuva faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämiä väitteitä aina varsinaiseen vaalipäivään saakka.

Projektin tavoitteena on tarjota lukijoille vastuullista ja luotettavaa journalismia, luotettavaa tietoa vaalikampanjasta ja ehdokkaista, vastustaa valemedian ja disinformaation leviämistä ja antaa lukijoille mahdollisuus osallistua faktantarkistusprosessiin.

Toimitus tarkistaa dokumentoidut väitteet uutiskriteerien mukaisessa järjestyksessä ja pyrkii löytämään niihin vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä. Tarkistettuaan väitteen toimitus ilmoittaa, onko esitetty väite totta, sinne päin vai tarua.

Jatkuvan tarkistuksen lisäksi toimitus tarkistaa MTV:n ja Ylen presidentinvaalitenteissä esitettyjä väitteitä livenä 21. ja 25. tammikuuta. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta. Toinen kierros järjestetään tarvittaessa 11. helmikuuta.

Faktantarkistukseen keskittyvää toimitusta johtaa Alman digitaalisen median kehityspäällikkö Suvi Tanner.  Toimitukseen kuuluvat Aamulehden toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen, Kauppalehden toimittaja Armi Niemelä, Lapin Kansan toimittaja Katja Kärki ja Satakunnan Kansan toimittaja Sakari Muurinen

Alman faktantarkistustoimitus tarkisti Sauli Niinistön kampanjasivun väitettä lentoturvallisuusaloitteesta. Niinistön avaus aiheutti reaktioita, mutta ei silti ollut täysin uusi.

Väite: "Suomen aloite lentoturvallisuuden lisäämisestä loi uutta: Nato ja Venäjä ovat pitkästä aikaa edes jostain samaa mieltä. Kun yhteydet ovat auki, niin pitää olla herkkyyttä reagoida muuttuviin tilanteisiin ja tarjota myös uusia avauksia." (lähde: Sauli Niinistön kampanjasivut verkossa)

Tuomio: Sinne päin

Presidentti Sauli Niinistö tapasi 1. heinäkuuta 2016 Venäjän presidentin Vladimir Putinin Kultarannassa. Niinistö nosti kahdenkeskisissä keskusteluissa ja niiden jälkeisessä lehdistötilaisuudessa esille lentoturvallisuuden parantamisen Itämerellä. Niinistö totesi muun muassa seuraavasti: "Olenkin ehdottanut, että pyrittäisiin Itämeren alueella sopimaan yhteisesti, että transponderit otetaan käyttöön, ettei ilman niitä tapahdu lentoja."

Putin sanoi Venäjän ottavan Itämeren alueen lentoturvallisuuden parantamisen esille seuraavassa Nato–Venäjä-neuvoston kokouksessa.

Kampanjasivuillaan Niinistö kirjoittaa "Suomen aloitteesta" ja väittää sen luoneen uutta. Niinistön mukaan Nato ja Venäjä olisivat edes jostain samaa mieltä. Lisäksi Niinistön kirjoituksesta syntyy mielikuva, että aloite lentoturvallisuuden lisäämisestä olisi ollut "uusi avaus".

Alman faktantarkistustoimitus otti arvioitavakseen, oliko Niinistön esille nostama asia uusi avaus ja loiko se uutta Naton ja Venäjän välisiin suhteisiin.

Asiasta virisi vierailun jälkeisinä päivinä vilkas keskustelu.

Naton päämajan viestintäosasto välitti virallisen lausunnon Aamulehdelle ja muille Lännen Median lehdille 6.7.2016. Lausunnosta käy ilmi, että Itämeren alueen lentoturvallisuus oli ollut Naton ja Venäjän virallisen tapaamisen esityslistalla jo huhtikuussa, yli kaksi kuukautta ennen Kultarannan lehdistötilaisuutta. "Me asetimme lentoturvallisuuden esityslistalle viimeisimmässä Nato–Venäjä-neuvoston tapaamisessa huhtikuussa, ja asiat ovat jälleen esillä, kun Nato–Venäjä-neuvosto kokoontuu suurlähettilästapaamiseen Brysselissä keskiviikkona 13. heinäkuuta." (Naton lausunto)

Lentoturvallisuuden parantaminen oli otettu virallisesti Naton ja Venäjän välisen diplomatian esityslistoille jo ennen presidentti Niinistön ja Putinin tapaamista. Tässä mielessä Suomen aloite ei ollut uusi avaus.

Aihe oli ajankohtainen, koska venäläiset Su-24-hävittäjät olivat huhtikuussa 2016 lentäneet vaarallisen läheltä yhdysvaltalaista USS Donald Cook -alusta. Välikohtaus oli erittäin vakava. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kertoi, että amerikkalaisalus olisi toiminut voimankäyttöoikeuksiensa mukaisesti, vaikka se olisi ampunut alas sitä häirinneet venäläiskoneet.

Suomen presidentin liennyttävälle puheenvuorolle oli heinäkuun alussa vahva diplomaattinen tilaus. Niinistö keskusteli ennen kahdenvälistä Putin-tapaamista muiden länsimaiden edustajien kanssa. Sekin vaihtoehto on otettava huomioon, että Niinistö oli saattanut sopia Naton norjalaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa lentoturvallisuuden nostamisesta julkiseen keskusteluun.

Niinistö ja Putin tapasivat vain viikkoa ennen Naton Varsovan huippukokousta.

Ennen Varsovaan lähtöään Niinistö antoi asiasta haastattelun Aamulehdelle. Siinä hän yhdisti puheenvuoronsa Naton ja Venäjän huhtikuiseen välien kiristymiseen.

– Natossa huhtikuussa käyty keskustelu tuntuu olevan seurausta venäläiskoneiden lähilennosta amerikkalaisen risteilijän päällä. Tapahtuma synnytti uuden ulottuvuuden lentoturvallisuuteen ja jännitteeseen, mutta pimeät koneet ovat muodostaneet ongelman nimenomaan siviili-ilmailulle. Otin transponderit esille esimerkinomaisesti. Halusin pitää esillä lentoturvallisuuden tärkeyttä ja jännitteen lieventämistä, josta lähdin Putinin kanssa keskustelemaan, Niinistö sanoo.

Kansainvälisessä diplomatiassa tapaamisen jälkeiset reaktiot kertovat usein siitä, onko tuloksia odotettavissa.

Niinistö ei itsekään kokenut tehneensä mitään mullistavan uutta.

– Jos asiassa jotain uutta on, niin sitä ovat reaktiot. En ole aiemmin nähnyt, että Venäjä olisi julkisesti ottanut joitain kantoja. Se, että turvallisuusneuvosto on kokoontunut nimenomaan Itämeren lentoturvallisuuden kohdalla, on mielenkiintoista. Sitä, mihin tämä johtaa, en tiedä. (8.7.2016)

Pääsihteeri Stoltenberg kiitti vuonna 2016 Niinistöä aloitteellisuudesta, mutta Naton päämajan kansainvälisissä lehdistötilaisuuksissa oli keskusteltu transpondereiden käytöstä esimerkiksi jo joulukuussa 2014.

Syksyllä 2016 tasavallan presidentin kanslia tarkensi Helsingin Sanomille, että Niinistö oli keskustellut transpondereiden käytöstä Venäjän presidentinhallinnon silloisen päällikön Sergei Ivanovin kanssa joulukuussa 2015. (29.10.2016) Lisäksi Suomi oli pitänyt Itämeren lentoturvallisuuden parantamista esillä kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAO:ssa.

Lopputulos: Vaikka Niinistön kampanjasivuilla kirjoitetaan Suomen aloitteesta, Itämeren lentoturvallisuuden parantaminen oli Naton kirjallisen lausunnon mukaan sen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa esityslistalla jo aiemmin. Tästä myös Niinistö itse on muistuttanut. Kampanjasivuilla annetaan ymmärtää presidentin tehneen uuden avauksen, joka loi jotain uutta. Tämä on siinä mielessä totta, että Niinistön sanat edistivät diplomaattista vuoropuhelua. Itämeren ilmatilassa jännitteet ovat kuitenkin ennallaan. Esimerkiksi kesällä 2017 venäläishävittäjä uhkasi ruotsalaista tiedustelukonetta kansainvälisessä ilmatilassa, minkä seurauksena Ruotsi kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. (27.6.2017) Niinistön kampanjassaan esittämä väite on siis "sinne päin".

Oletko kuullut tai lukenut väitteen, jonka haluaisit Alman toimituksen faktantarkistukseen? Lähetä kuvakaappaus tai linkki väitteeseen tällä lomakkeella.

Lue myös: Totta vai tarua? – Tarkistimme 4 presidenttiehdokkaiden väitettä

Faktakulma

Alman faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden esittämiä väitteitä

Alma Media perusti faktantarkistukseen keskittyvän toimituksen presidentinvaalien ajaksi. Aamulehden, Iltalehden, Kauppalehden, Lapin Kansan ja Satakunnan Kansan toimittajista koostuva faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämiä väitteitä aina varsinaiseen vaalipäivään saakka.

Projektin tavoitteena on tarjota lukijoille vastuullista ja luotettavaa journalismia, luotettavaa tietoa vaalikampanjasta ja ehdokkaista, vastustaa valemedian ja disinformaation leviämistä ja antaa lukijoille mahdollisuus osallistua faktantarkistusprosessiin.

Toimitus tarkistaa dokumentoidut väitteet uutiskriteerien mukaisessa järjestyksessä ja pyrkii löytämään niihin vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä. Tarkistettuaan väitteen toimitus ilmoittaa, onko esitetty väite totta, sinne päin vai tarua.

Jatkuvan tarkistuksen lisäksi toimitus tarkistaa MTV:n ja Ylen presidentinvaalitenteissä esitettyjä väitteitä livenä 21. ja 25. tammikuuta. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta. Toinen kierros järjestetään tarvittaessa 11. helmikuuta.

Faktantarkistukseen keskittyvää toimitusta johtaa Alman digitaalisen median kehityspäällikkö Suvi Tanner.  Toimitukseen kuuluvat Aamulehden toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen, Kauppalehden toimittaja Armi Niemelä, Lapin Kansan toimittaja Katja Kärki ja Satakunnan Kansan toimittaja Sakari Muurinen

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Siltä vaikuttaa että ehdotus transpondereitten käyttöön ottoon tuli Putinilta.
Oliko Niinistö asiassa vain Putinin "juoksupoika" ?

Mielenkiintoista on sekin että eihän Venäjän sotilaskoneiden tekniikkaan ole kuuluneet transponderit ja eikä siten niiden käyttö ole mahdollista.

Matti Elo

Ei lentoturvallisuus siitä lisäänny, jos tiedetään minkä valtion kone siellä lentää. Riittää kun tutkan kuvaputkelta näkee, että siellä lentää lentokone.
Kun hävittäjät harjoittelevat ilmatilassa ne harjoittelevat sotaa varten ja silloin ei tietenkään ole eduksi ilmoittaa viholliselle kuka tulee ja
millä asialla. Esim. Suomen ilmapuolustus lähettää päivittäin pari omaa konetta tunnistamaan maamme ilmatilaa lähestyviä tunnistamattomia
koneita. Tunnistaa/ kuvaa ne rajalla. Tämä maksaa, mutta samalla pilotit saavat lentotunteja lentolisineen.
Siviili- ja reittikoneet lentävät taivaalla tunnistuslaitteet päällä. Kaikki koneet näkevät koneiden omilta tutkilta lähestyvät ja loittonevat muut koneet, mutta ei niiden turvallisuus siitä vaarannu etteivät tiedä kuka siellä menee.
Maassa oleva lennonjohto voi tarvitessaan pirauttaa matkustajalentokoneeseen ja ilmoittaa reitin läheisyydessä risteilevistä sotakoneesta jos katsoo sen tarpeelliseksi. Hävittäjä näkee omalta taistelututkaltaan matkustajakoneen liikehdinnän ja saa omalta taistelujohtokeskukseltaan lisää tietoa tarvittaessa.
Transponderit helpottavat tietenkin ilmaliikenteen seurantaa. Mutta ei kaikkien tarvitse kaikkea tietää!
Sota-aikana torjuntakeskuksen on tietenkin
reaaliaikaisesti tiedettävä missä pyörivät omat, missä tunnistamattomat ja missä vihollismaalit.
Mutta sekin homma on siis hoidettava ilman transpondereita, koska viholliskone saattaa lähettää halutessaan omakonetunnusta välttääkseen ilmatorjuntatulta/ohjuksia.
Tämä ei salatiedettä puolustusvoimien ulkopuolellekaan, vaikka ei niistä nyt niin kauheasti toitoteta maallikoille!