Maanantai 23.4.2018

Sitra ja THL laskivat ”syrjäytymisen kustannuksen”: 370 000 € – vähintään

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.1.2018 11:01
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tuoreen tutkimuksen mukaan peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin. Arkistokuva.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja tutkimusrahasto Sitra ovat tutkineet niin sanotun syrjäytymisen yhteiskunnallisia kustannuksia ihmisen elinkaaren aikana.

Torstaina julkaistu tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan. Selvityksen mukaan syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat nimittäin vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

– Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset, Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli sanoo tiedotteessa.

Arvio 370 000 euron lisäkustannuksista on minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset. Laskennalliset lisäkustannukset koostuvat korjaavista palveluista, tulonsiirroista ja menetetyistä verotuloista.

THL:n ja Sitran mukaan ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen murrosiän kynnyksellä.

– Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl tiedotteessa.

Tekijöiden mukaan Syrjäytymisen hinta -tutkimuksessa esitetään ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti. Tiedot on kerytty rekistereistä.

Laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Ne ovat vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
syrjäytymisen kustannuksen”: 370 000 € – vähintään

Nythän Sitra ja THL voisi laskea mikä vaikutus on ollut työttömien tukien leikkauksilla-94 ja nyt Aktiivimallilla .
1)-90-luvun lamanlapset
2)-Nyt tulevat -18 työttömien lapset

Nämä leikkaukset on kaikki pois myös työttömien lapsiperheiltä.
Jolta vietiin jopa lapsilisät ja muut kelan etuudet työttömän saamasta toimeentulotuesta jo 24 vuotta sitten -94 Ahon hallitus.

Marja-Liisa Kalkela

Köyhien lapsilisien poisto 1994 ajoittui samoihin aikoihin kun Suomi hankki uusia Hornet-hävittäjiä puolustusvoimille. Alun perin niitä ostettiin 64. Kappalehinnaksi on myöhemmin laskettu 25 miljoonaa euroa. Kokonaishankintahinnaksi on siten tullut 1 600 miljoonaa euroa.

Vuosittain toimeentulotuettujen lapsilisättömyys on säästänyt
- valtion rahaa 150 miljoonaa euroa.
Toisin sanoen köyhät tulivat maksaneeksi Hornetit jo vuonna 2005.
Lähde:
SavonSanomat-11 "Köyhät ei saa lapsilisiä"!
23v x150milj/v= pois köyhien lapsiperheiden sosiaaliturvasta ,lapsen elantoon tarkoitetusta lapsilisästä.
Ja vain lapsilisistä.
Lapsiperheen muut tuet ja kotihoidontuet siihen päälle jotka myös leikattiin pois-94

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #11

Opskele taloustiedettä niin tiedät miten työpaikat syntyy. Vaikka on se näissäkin keskusteluissa käyty läpi useaan otteeseen.

Eihän suomalaiset itsekkään siitä piittaa. Hakevat alkoholinsa virosta, tai latviasta. Sinne menevät työt ja verot. Sitä kutsutaan rationaaliseksi käyttäytymiseksi.

Työpaikatkin syntyvät sinne missä se on järkevintä ja kannattavinta.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #16

lainaus:
Opskele taloustiedettä niin tiedät miten työpaikat syntyy.
Olen opiskellutkin.Ihme ettei päättäjät ole ? Kun ei tiedä edes sitä että työttömät ,irtisanotut ei niitä työpaikkoja synnytä.Vaan yritykset.
Rahaa lapioitu urakalla -95-17 verohelpotuksiin,verovapauksiin,yritystukiin,
poistettu sosiaaliturvamaksuja työnantajilta Kelamaksunpoistolla ja-15 siirretty palkanmaksajien maksettavaksi työnantajilta.
Olisiko aika vaatia vastinetta edm. yritysten "toimeentulotuille"? esim.työpaikkoja ja investointeja.

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #12

No voiko ihminen itse ratkaista ongelmansa, tai puhuisin pikemmin haasteista. Voisiko oikeasti ajatella että hallitukset eivät voi vaikka jopa haluaisivat ratkaista kaikkia ihmisten ongelmia ja haasteita, että he eivät ole syypäitä ihan kaikkeen.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #17

Vaikka työttömiltä vietäisiin kansalaisuus ja kaikki lailliset oikeudet sosiaaliturvaan sillä kellonlyömällä kun lopputili löydään kouraan.
Niin yhtään työpaikkaa ei yritykset tule tarjoamaan.
Koska kansan verovaroilla työttömyyskorvaukst maksetaan ei yritysten rahoilla.Eikä pörssiyritysten ulkomaalaisia osakkeenomistajia hetkauta yhtään jos sosiaaliturvasta leikataan.
Niitä kiinnostaa vain tuotot sijoittamilleen rahoilleen.

Marja-Liisa Kalkela

Mutta AH kuinka perintätoimistot kiittävätkin tätä hallitusta:

Suomalaisten rahat eivät aina riitä edes terveydenhoitoon:
ulosottoon meni viime vuonna 400 000 maksua
– tutkijan mielestä taustalla on poliittisia päätöksiä
Ulosottoon menneiden terveydenhoitomaksujen määrä kasvoi edellisvuodesta viidenneksen. Kelan tutkija Vappu Verronen sanoo, että voimakkaan nousun yksi syy voi olla Sipilän hallitusohjelma.

Toisen köyhyys on toisen rikkaus. Kuten
"Asumistuet valuu rikkaille" (köyhimpien kustannuksella)
Maaseud.tul.-15
Näitä sosiaaliturvan tulonsiirtoja on tehtaillut kepu,kok,rkp urakalla .Eikä nä ole ainoita.
Ansiosidonnaiset Kela-etuudet,tulojen mukaan.
Rikkaille Bemarin verran
Pienituloiselle Ladan verran
Köyhälle potkulaudan verran sosiaaliturvasta.

Jari Kaisla

Useimpiin työpaikkoihin valitaan enää vain sellaisia henkilöitä jotka voittavat työnantajan järjestämän kilpailun (testin). Ei riitä vaikka olisi miten halukas tekemään töitä jos ei sijoitu parhaimpien joukkoon erilaisissa kilpailuissa/testeissä. Lindströmin rankaisumalli ei tietenkään ota huomioon tällaisia epäkohtia vaan koko lakihan perustuu Lindströmin fantasiaan orjuuttaa ihminen erilaisilla pakkokeinoilla tekemään tulosta parempiosaisille.

Marja-Liisa Kalkela

Ja kun on menettänyt luottotiedot
et saa lainaa pankista
et saa asuntoa
et saa työpaikkaa
-koska useampi yritys tarkistaa luottotiedot ,kuten asuntoja vuokraavat yksityiset ja vuokrafirmatkin.
Vaihtoehto lääkkeisiin ja ruokaan? Piki-vipit jossa luottotietoja ei tarkisteta.
IS oli juuri että jollain oli jo 100 000 pikavippi velka.
Kotitalouksien velka on räjähtänyt käsiin se on jo suurempi kuin-90 luvulla.
Se on iso riski myös valtiontaloudelle.
Josta EU ja Finanssitahot on jo varoittanut useammankin kerran.
Leikataan lisää menee samaan konkurssiin koko hoito valtion velkojen kanssa.

Pasi Salmi

Kyllähän ihminen voi olla syrjäytynyt, vaikka ei olisikaan työtä tai työtön. Minäkin tunnen niitä, jotka elävät miten itse haluavat. Tekevät sen verran työtä (poimivat marjoja ja sieniä), jotta minimikustannukset täyttyvät. Ja kun menot ovat hyvin hyvin pienet niin tulojakaan ei tarvitse. Kuten raportissa todettiin, ongelma onkin se, että talouden pyörimiseksi pitäisi saada sitä rahaa liikkeelle. Ihminen, joka ei halua kuluttaa on ongelma. Naapurinin avovaimo, joka on Liettuasta kertoi, että siellä osa omavaraisuuteen pyrkivästä elinkeinoista kiellettiin. Siellä astui laki, joka rajoitti eläintenpitoa, siten että määrättiin melko korkea alaraja kanojen, sikojen, lampaiden ym.. pitämiseksi. Vanhassa NL:ssähän ihmiset joutuivat sekä työelämöän aikan että eläkkeellä ollessaan kasvattamaan ruokansa. Nyt siellä ei voi enää pitää muutamaa kanaa, tai lammasta vaan niitä pitää olla paljon enemmän. Syy tähän on rahan pitää kiertää...

Marja-Liisa Kalkela

Kyllä hallitukset itse luovat syrjäytyneet tukien riittämättömyydellä.
Hinnat ja ALV on samat kaupassa niin miljonäärille kuin toimeentulotukea 487e/kk saavallekkin. Tuosta kun vielä leikataan 40% pois
seuraus on:
OPE! Mulla on nälkä.
IL -17
Oliko Hurstin ruoka-apu loppunut viikonlopun aikana ja Ma aamuna jääkaapissa vain valot? Vai oliko ainoa leipäraha viipynyt Kelassa tammikuu-huhtikuun ajan kuten -17 keväällä.
Ala-asteen pienellä koululaisella oli nälkä 100v hyvinvointivaltio Suomessa.

Vilma-viesti opettajalta:
"Ostakaa "Matille" uudet lenkkarit ettei häntä kiusattaisi koulussa"!
Saiko työtön perhe toimeentulotukea josta lapsilisät leikattiin pois jo 23 vuotta sitten -94.
Tuloja saavat voi ostaa lapsilisillä 100e Adidaksen lenkkarit 12xvuodessa 17 vuoden ajan.
Köyhyys.Kirppari vaatteet ei ole muotivaatteita siksi lapsi erottuu joukosta . Lapset ja nuoret osaa olla ilkeitä ja vammat jotka kiusaamisesta syntyy nuori kantaa vielä aikuisena niitä mukanaan. Mielenterveysongelmina.
Lasku tulee olemaan kallis tulevaisuudessa ellei asialle tehdä mitään.
Lapsi 0-17 EI ole työttömyyden ja pienituloisuuden syy ja siksi "Universaalinen joka lapsen oikeus lapsilisä kuuluu kaikille .Myös köyhille.

Eero Pekonen

Sitra jaTHL ovat tehneet hyvää työtä. Nyt voidaan laskea Sipilän kutsumien "pakolaisten" kustannukset karkealla tasolla (kun vvm. ei osannut). 30 000 x 370 000 on1, 11 mrd. Todennäköisesti jonkin verran alakanttiinoleva arvio,koska maaha tulleille sytjäytyneille pitää opettaa kaikki kielestä alkaen.