Keskiviikko 20.6.2018

Kela oikoo: Aktiivimalli ei rankaise työtöntä aktiivisuudesta – palkka leikkasi työttömyysturvaa jo aiemmin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.1.2018 15:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Kela on täsmentänyt tietoja aktiivimallin ja palkkatulojen vaikutuksesta työttömyysturvaan. Työttömän tekemä palkkatyö on jo ennen aktiivimallia leikannut työttömyysturvaa, Kela korostaa.

Uusi Suomi kertoi aiheesta tällä viikolla Kelan tutkijan Pertti Honkasen blogiin perustuen. Hän kertoi, että työttömän ollessa aktiivimallin vaatimusten mukaisesti aktiivinen, voi päiväraha alentua, koska tällöin joudutaan noudattamaan sovitellun päivärahan sääntöjä. Hänen mukaansa ei myöskään ole selvää, että aktiivimallin edellyttämä 18 tunnin työmäärä aina mahtuisi 300 euron suojaosaan, jonka työtön voi sovittelun puitteissa tienata ilman etuuden alenemista.

Tämän perusteella Uusi Suomi uutisoi Kelan tutkijan varoittavan aktiivimallista, jossa ”aktiivisen työttömän päivärahaan voikin tulla yllätysleikkaus”.

Kela ilmoitti torstaina virallisella Twitter-tilillään täsmentävänsä tutkimusblogia siltä osin, että ”palkkatyö voi johtaa työttömyysturvan pienenemiseen, mutta näin siis oli jo ennen aktiivimallia”. Kelan tutkimusblogi, jossa Honkasen kirjoitus oli, ei edusta Kelan virallista kantaa.

Kansaneläkelaitoksen lakimies Eeva Vartio selventää vielä asiaa Uudelle Suomelle. Hän korostaa, että työttömyysturvan sovittelu työttömän ansiotulojen mukaan on vakiintunut järjestely, jota aktiivimalli ei ole muuttanut. Ansiotulo alkaa 300 euron suojaosan ylittävän määrän osalta vaikuttaa työttömyysetuuden määrään.

–Työttömyysetuus voi leikkautua työnteon vaikutuksesta, mutta siinä mielessä työtöntä ei aktiivisuudesta rankaista, että työtulo kasvattaa hänen käteen jäävää tuloaan, Vartio sanoo.

Taloussanomat julkaisi aiemmin laskelman siitä, kuinka vaikkapa 500 euroa keikkatöistä tienaavan työttömän etuus kieltämättä alentuu 100 eurolla, mutta hänen kokonaistulonsa – soviteltu etuus ja palkkatulo yhteen laskettuna – jättävät hänen käteensä silti enemmän rahaa kuin pelkkä työmarkkinatuki toisi.

Vartio arvioi, että noin 18 tunnin työmäärä mahtuu yleisesti 300 euron suojaosan rajoihin.

–Meillä on jonkin verran etuudensaajia, jotka säännöllisesti työskentelevät alle suojaosan.

Hän huomauttaa, että suojaosa ei myöskään suoraan ylity, vaikka työtön tienaisikin aktiivimallin 65 päivän seurantajaksolla yli 300 euroa.

–Suojaosa kohdistuu sovittelujaksolle, joka on kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa. Aktiivimallissa taas aktiiviedellytys koskee 65 maksupäivää. Eli vaikka ansaitsisi suojaosan summan yli [aktiivimallin seurantajaksolla], niin se ei välttämättä sovittelujaksolle kohdennettuna ylitä missään vaiheessa sitä suojaosaa, Vartio sanoo.

65 maksupäivältä kohdistuisi jokaiseen lyhyempään sovittelujaksoon vain muutama työtunti, Vartio jatkaa.

Työttömän peruspäivärahan työssäoloehto edellyttää vähintään 1189 euron kuukausipalkkaa eli 6,91 euron tuntipalkkaa. Tällaisella palkalla tehtynä 18 tunnin työ tarkoittaisi kaikkiaan noin 120 euron tienestejä.

Tutkija Honkanen kirjoittaa blogissaan seuraavasti: ”Jos työtulojen kanssa soviteltua päivärahaa aletaan maksaa sen jälkeen, kun täyteen päivärahaan on jo tehty 4,65 prosentin alennus, alennus kohdistuu myös soviteltuun päivärahaan, vieläpä suhteellisesti suurempana”. Kelan virallinen versio on erilainen. Siinä kyse on etuuden sovittelusta mieluummin kuin alentamisesta.

–Ei soviteltavan työn tekeminen tässä aktiivimallissa yhtään enempää rankaise työtöntä kuin [työnteko] muutenkaan, Vartio sanoo.

Hän kertoo, että aktiivimallissa 4,65 prosentin leikkaus tehdään ensin täyteen etuuteen. Tämän jälkeen jäljelle jäävästä summasta tehdään sovittelu, jos asiakas saa työtuloa.

Ongelmakohta: Kaikki työ ei kerrytä aktiivisuutta – provisiopalkka ongelmana

Aktiivimallissa hyväksytyn työn tulee olla sellaista, joka kerryttää työntekijän työssäoloehtoa. Tämä muodostaa potentiaalisen ongelman monen työttömän pyrkimyksille täyttää aktiivisuusehto.

Jos työttömälle olisi tarjolla suoriteperusteista työtä, jossa palkansaaminen ei perustu työaikaan ja jossa työtunteja ei seurata, ei tällaisesta työstä välttämättä ole hyötyä aktiivimallin kannalta. Palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn tulee olla sellaista, että työaika on todettavissa, Vartio kertoo.

–Jos ei voida todeta, että työtä on tehty 18 tuntia, se on sellainen, joka ei lähtökohtaisesti kelpaa aktiivisuudeksi, Vartio sanoo.

Hän myöntää, että kyseessä on ”ongelmakohta”. Asiasta odotetaan vielä sosiaali- ja terveysministeriön virallista tulkintaa, mutta tähän asti tulkinta on ollut vakiintunut.

–On mahdollista, että puhdas provisiopalkattu työ, jossa tehtyä työaikaa ei voida todeta, ei kerrytä aktiivisuutta, koska se ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, Vartio toteaa nykytulkintaan viitaten.

Aiheeseen otti tänään kantaa myös Suoratyö Oy:n toimitusjohtaja Jani Laatikainen Twitter-tilillään. Hänen mukaansa aktiivimallissa pitäisi olla palkkatulolle euromääräinen raja, koska esimerkiksi projektityötä ei aina mitata työtunneissa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Aktiivimallissa hyväksytyn työn tulee olla sellaista, joka kerryttää työntekijän työssäoloehtoa.

Entä koska se alkaa hyödyttää työtöntä taloudellisesti?
Esim.pääsemään irti työttömyyskorvauksista ja kyykyttämisestä?
Eikö se pitäisi olla tärkein tuossa?
Palkallinen työ jolla elettää itsensä ja perheensä ilman sosiaalisia tukia.
Muu on turhaa puuhastelua.
"Työmies on palkkansa ansainnut"! Riitta Uosukainen (kok) Eduskunnan puhemies.Sanoi kun palkkio nousi yli 100%.
TES mukaiset palkat mitkä EK/SAK on sopinut ja eduskunta tehnyt laiksi.
Pizzayrittäjäkin tuomittiin oikeudessa palkoista jotka alitti tuon sopimuksen ja käytössä Suomen palkoissa.

Jorma Nordlin

Koko asialla ei ole käytännössä mitään merkitystä, kun aktiivimallille asetettu työllistymistavoite on niinkin heikko, kun 5000-12000. Ei pitäisi puhua edes aktiivimallista, vaan työttömyysturvan leikkausmallista. Aktiivimalli on harhaanjohtava nimitys.

Gun-May Arffman

Jorma Nordlin, näin on asia. Tätä olen myös sanonut näillä palstoilla jo pariinkiin kertaan. Tämä on puhtaasti julma hallituksen säästötoimi, jossa leikataan työttömien perusturvasta naamioiden tämä toimenpide "aktiivimalliksi." Järkyttävän eriarvoistava ja epäoikeudenmukainen laki yhdelle väestön osalle.

Nämä hallituksen aktiivimallin puuhastelijat aktivoidaan työttömiksi seuraavissa vaaleissa.

Jari Kaisla

Tämä "Lindströmin rankaisumalli" tulee johtamaan monen ihmisen poistumiseen yhteiskunnasta. Useat heistä eivät kykene muutenkaan nousemaan enää polvilleen saati sen kävelemään kun ajatellaan heidän kuntoutumistaan takaisin työelämään. Laki on heille niskalaukaus käytännössä. Tämä kai se Lindströmin tarkoituskin on, että heikot saadaan poistettua yhteiskunnasta kun he omatoimisesti lain "pakottamina" päättävät päivänsä.

Marja-Liisa Kalkela

Haluaisin KELAN vastauksen tähän.
-Miksi työttömältä joka saa toimeentulotukea on viety KAIKKI muut etuudet jota muuta saa tulojen päälle? Miksi vain työttömälle tuki on vasteekkeellinen? Miksi vain työttömiltä vähennetään jopa Perustulo 560e?

Kun muut etuudet vietiin jo -94 niin miksi pienintä tukea ilman muita etuuksia sosiaaliturvasta jäävät pakotetaan ilmaistöihin ?
Monta kymmentä miljardia on viety jo-94-18 työttömien ja köyhien kustannuksella Toimeentulotuesta.
"Toisaikainen" tuki pitkäaikaistyöttömille on ollut jo 24 vuotta.

Saamasi sosiaalietuudet vähennetään yleensä suoraan työttömyysetuudesta. Joka kuukausi maksettavan sosiaalietuuden määrä yhtä päivää kohden lasketaan siten, että koko kuukauden tuen määrä jaetaan 21,5:llä.

Huhtikuussa-17 perustoimeentulotukea sai 151 000 kotitaloutta.

Tuen saajia oli huhtikuussa 2017 10 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa 2015, jolloin vielä kunnat maksoivat toimeentulotukea.
Huhtikuussa 72 prosenttia toimeentulotukea saavien kotitalouksien
hakijoista oli työttömiä.

Toimeentulotuessa huomioidaan kuukausituloina (verojen jälkeen):

Sosiaalietuudet, kuten
työmarkkinatuki
työttömyysturvan peruspäiväraha
ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
yleinen asumistuki
opintotuki (opintoraha, opintolaina ja mahdollinen asumislisä)
äitiys-, isyys ja vanhempainraha
lapsilisä
lastenhoidon tuet
elatusapu ja -tuki
sairausvakuutuslain ja muiden lakien mukainen päiväraha
kansaneläke
takuueläke
työeläkkeet
ulkomaan eläkkeet
vuorotteluvapaakorvaus
perustulo.

Ansiotulot, kuten
palkka

Tähän voi vasta myös Kepun ministeri koska toimeentulotuen ehdot sorvasi E.Shon ja I.Viinasen hallitus-94.
Silloinen sosiaali ja terveysministeri Jorma Huuhtanen
EX-Kelan johtaja -95-10.

Marja-Liisa Kalkela

A)-Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen (775,27 e/kk), jos kaikki hänen eläkkeensä ennen verotusta ovat yhteensä enintään 768,59 e/kk.
Takuueläkettä eivät pienennä
mm
ansiotulot
pääomatulot
omaisuus

B)-Takuueläkettä pienentävät täysimääräisinä.
- työeläke, kansaneläke, leskeneläkkeet ja tapaturmaeläkkeet.
Takuueläke vaikuttaa asumistukeen ja perheen mahdollisesti saamaan toimeentulotukeen .
Takuueläkkeen määrä otetaan asumistuessa huomioon veroja vähentämättä (brutto).

Miksi kahdet eri ehdot? Köyhimmältä viedään muut etuudet.Pientä työeläkettä saavalta vähennetään ?
Mutta hyvätuloinen saa täyden takuueläkkeen?
Mihin verovaroista 100% maksettua Takuueläkettä tarvitaan jos on pääomatuloja ja omaisuutta?

Sosiaali-Turva on luotu vain tuloja saaville ja hyvätuloisille.
Ennen se kuului kaikille etenkin köyhimmille ja pienituloisille jotka eniten tukea tarvitsee.

Timo Harju

Kyselet yleensäkin hyviä ja yksityiskohtaisesti perusteltuja kysymyksiä tärkeistä asioista. Vastaajat vain ovat niin suojassa tältä todellisuudelta, ettei se heitä liikuta. Kun on hätkähtämättä oppinut ymmärtämään leipäjonot luontevaksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa , se on sellainen puudutuspiikki empatialle, ettei sen jälkeen kenenkään toimeentulon niukkuus kiinnosta.

Marja-Liisa Kalkela

On hyvä herätellä Päättäjiä ja Kelaa huomaamaan ettei kansa ihan tyhmä ole ja vedätettävissä.
Nyt on netti ja asiakirjat julkisia. Olen lukenut -91 lähtien köyhimpien tukien heikennyksistä.
Toisaikainen tuki ,kuten asiantutija mediassa kertoi ei ole enää toisaikainen,vaan jatkuva tuki työttömille.Koska muuta tukea ei ole kun työmarkkinatuki leikattiin niin pieneksi ja vietiin muut etuudet -94 niin se ei riitättänyt enää elantoon.
-(Ennen työmarkkinatuen päälle tuli muut etuudet mihin kulloinkin oli oikeutettu. Toimeentulotukea ei silloin tarvittu) Silloin se oli toisaikainen tuki ,hetkelliseen tuen tarpeeseen.
Toisaikainen,hetkellinen tuki se oli ennen -94 .Satunnaisesti auttoi jos oli taloudellisesti huonossa asemassa. esim.tulipalo vienyt omaisuuden, sairastuminen tms.

Toisaikaiseen vedoten tehty leikkauksia vedoten hetkellisesti tarkoitetuksi tueksi.
Köyhimmiltä .50 000 lapsiperheeltä on viety pelkästään -94-17
150milj/v laski Savonsanomat -11.
23vX 150milj/v= törkeä summa pois köyhimpien perheiden lapsilta .
Ja siinä vasta lapsilisät. Vietiin myös kotihoidontuet ja lapsiperheen muut tuet samalla.

Ja nyt vaaditaan ilmaistyötä tuota ainoaa tukea vastaan josta on muut etuudet leikattu pois?

Jos leskeneläkettä saa tulojensa päälle työssäkäyvä ansiosidonnaisena ,niin mihin työssä käyvä tarvitse Sotalesken eläkettä?
Hänhän saa jo eläkkeelle päästessään työeläkettä tai Takuueläkettä ,ellei ole ollut palkkatyössä.
Ei ihme että Kelan etuudet ei riitä kaikille kun tuloja saavien tuet on korkeita ja uusia etuuksia tehtaillaan lisää.
Takuueläke,asumistuesta poistui tuloraja-14,kotitalousvähennys (eniten käyttää hyvätuloiset) Suunnitteilla perustulo kahdet eri ehdot
työttömiltä se vähennetään.Hyvätuloisille puhtaasti tulojen päälle tulonsiirtona.
Suomi on palaamassa aikaan mitä se oli 100 vuotta sitten.

Rauno Ruusunen

hallituksen pitäisi säästää,ylisuurista ansioista ja palkkioista,sekä eduista.Näin voitaisiin osoittaa työttömille töitä.Nyt rahat valuvat,pienen piirin etuihin.Säästöt pitää tehdä myös koko valtavaan virkamieskuntaan.

Lisää pohdiskeltavaa kaikille:

"Perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei voi arvioida yleisesti ja ilman yhteyttä konkreettiseen oikeustapaukseen sitä, onko lain jokin säännös ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei myöskään voi esimerkiksi julistaa lain säännöstä perustuslain vastaiseksi, vaan se voi ainoastaan jättää lain säännöksen soveltamatta yksittäistapauksessa."

Lähde edelliseen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_752+2010.pdf#sear...

Edellä esitettyyn viitaten, kysynkin, että siksikö hallitus, pääministeri, presidentti ja oikeuskansleri kaikki kuin yhdestä suusta alleviivaavat sitä, että lainvoiman juuri saanutta aktiivimallia tulee seurata, jotta saadaan yksi työttömien aktiivimallin mukainen yksittäistapaus, jossa aktiivimallin lakinormit jätetään soveltamatta perustuslain vastaisina? Vai miten tämä tulisi ymmärtää?