Keskiviikko 12.12.2018

Rakentaako joku Twitteriin Suomi-bottiarmeijaa? – Tutkijoilta tyrmäys

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.1.2018 14:00
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll on alansa arvostettu asiantuntija. Arkistokuva.
|

Niin sanottu Suomi-bottiverkosto on noussut keskusteluun sen jälkeen, kun presidenttiehdokkaiden tileille on ilmestynyt satoja epämääräisiä seuraajia. Kaksi asiantuntijaa toppuuttelee Tiville liian nopeita johtopäätöksiä.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ja some-asiantuntija Harto Pönkä eivät usko, että Suomen presidentinvaaleihin yritetään laajasti vaikuttaa erityisellä bottiverkostolla.

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.) kertoi Twitter-tilinsä noin 1500 epämääräisestä seuraajasta, jotka ilmestyivät tilille joulun alla. Haaviston mukaan kyse oli Venäjä-mielisistä boteista. Presidentti Sauli Niinistö kertoi tällä viikolla vaalitentissä joutuneensa vastaavaksi kohteeksi Twitterissä samaan aikaan.

Lue tarkemmin: Myös Sauli Niinistön Twitter-tili oli hyökkäyksen kohteena: ”Ensimmäinen selitys oli perin outo”

F-Securen tutkija Andy Patel kirjoitti yhtiön blogissa Suomi-teemaisesta bottiarmeijasta. Hän kertoi löytäneensä Haaviston ja Niinistön tileiltä satoja tekaistuja seuraajia, jotka ovat seuranneet liutaa muitakin suosittuja suomalaisia, kuten pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja ex-pääministeri Alexander Stubbia (kok.)

– Näyttää siltä, että joku on kiireinen rakentaessaan Suomeen keskittyvää Twitter-bottiverkostoa. Vielä emme tiedä, mihin sitä tullaan käyttämään, hän kirjoitti.

Limnéll sanoo pitävänsä esillä olleita lukemia vielä pieninä.

–Suhtaudun arvioihin tässä vaiheessa vielä hyvin varovaisesti. Jos oikeasti haluttaisiin lähteä luomaan automatisoituja seuraajatilejä ja vaikuttaa asioihin, puhuttaisiin varmasti huomattavasti isommista määristä, hän arvioi Tiville.

–On kuitenkin hyvä, että asioita seurataan esimerkiksi presidenttiehdokkaiden kohdalla. Kun asiat tulevat julkisuuteen, ymmärrys lisääntyy ja valppaus paranee.

Limnéllin mukaan olennaista eivät ole niinkään vaikuttamisen keinot vaan niiden tehokkuus. On arvioitava kohderyhmä, johon pyritään vaikuttamaan. Hän pitää Twitterin sijaan olennaisempana kanavana esimerkiksi Facebookia, jossa algoritmeilla voidaan vaikuttaa ihmisten kohtaamaan sisältöön paljonkin. Twitterissä käyttäjäkunta on hänen mukaansa valveutuneempaa.

Twitterissä olennaisia vaikuttamistapoja ovat lähinnä presidenttiehdokkaan twiittejä kritisoivien viestien tukeminen ja nostaminen esiin sekä hashtagien eli aihetunnisteiden kaappaaminen. Esimerkiksi #Presidentinvaalit2018 -tunniste voidaan yrittää kaapata ja twiitata sen yhteydessä muuta sisältöä.

Limnellin mukaan tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että Suomen presidentinvaaleihin yritettäisiin vaikuttaa voimakkaasti ulkopuolelta samaan tapaan kuin esimerkiksi Ranskassa tai Yhdysvalloissa.

”Ei todisteita”

Some-asiantuntija Harto Pönkä puolestaan kumosi väitteitä omassa blogissaan. Hän huomauttaa Tiville, että tili ei ole botti, jos sillä ei ole bottitoimintaa. Jos kriteerinä käytetään sitä, ettei tili ole twiitannut kertaakaan, analyysi pikemminkin jättää botit arvion ulkopuolelle. Epämääräiset seuraajat ovat hänen mukaansa yleensä harmittomia.

Sekä bottien että ei-aktiivisten tilien ilmiö Twitterissä pitkään tunnettu ilmiö. Erityisesti passiivisilla tileillä voi olla monta selitystä. Pönkä arvelee, että Suomen Twitter-käyttäjien kokoisessa yleisössä bottitoimijat pomppaavat nopeasti esiin ja vaikuttamispyrkimykset voi helposti paljastaa.

Pöngän mukaan Suomen presidentinvaaleihin liittyen boteista ei ole esitetty vielä yhtään uskottavaa todistetta. Väitteiden esiin nostaminen mediassa sen sijaan on hänen mielestään vaarallinen ilmiö. Myöskään Haaviston tai Niinistön bottihyökkäystä ei hänen mukaansa ole todistettu.

–On huolestuttavaa, että kun [presidenttiehdokas Pekka] Haavisto tai [istuva presidentti Sauli] Niinistö antaa lausunnon, että heillä on paljon bottiseuraajia, siitä tulee totuus jota toistetaan. Perustelemattomasta väitteestä tulee valetotuus, Pönkä sanoo.

Lähde: Tivi

Jaa artikkeli: