Keskiviikko 18.7.2018

Suomen outo lonkerotilasto: Tölkeistä 53% haettu ulkomailta – Mullistaako uusi laki, Hartwall?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.1.2018 16:24
  • Kuva: Alma Media arkisto / John Palmén
    Kuva
|

Noin joka toinen Suomessa kulutettu ginipohjainen lonkero on tuotu ulkomailla. Myyntipisteiden määrä Suomessa kuitenkin nousee nyt 335 Alkosta noin 15-kertaiseksi, kun uusi alkoholilaki tuo juomat myös ruokakauppoihin.

Markkinajohtaja Original Long Drinkiä valmistavan Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen arvioi kuitenkin, että matkustajatuonnin osuus lonkeromyynnissä säilyy vahvana.

–Me uskomme, että jonkin verran kulutus siirtyy kotimaahan, mutta suurin muutos jää toteutumatta, koska veroja korotettiin samaan aikaan, sanoo Järvinen Uudelle Suomelle.

–Mutta hankintojen tasapainoa se jonkin verran silti siirtää kotimaan suuntaan. Lähisaatavuus paranee niin paljon, ettei kotivarastoja tarvitse täyttää aina ulkomailta tuodulla tavaralla.

Vuonna 2016 kaikkiaan 53 prosenttia Suomessa kulutetuista miedoista juomasekoitteista on rajakaupassa hankittua. Tuoteryhmä koostuu lähes yksinomaan ginipohjaisista Long Drink -juomista. Alkon myynnin osuus oli 19 prosenttia ja ravintoloiden 28 prosenttia, selviää Panimoliiton kokoamista Alkon, THL:n ja Valviran tilastoista.

Järvisen mukaan rajakaupan aiempi 53 prosentin osuus lonkeron myyntitilastoissa kielii ennen muuta Suomen korkeasta verotuksesta.

–Meillä on huima hintaero naapurimaahan verrattuna verojen vuoksi. Sen takia ihmiset sitä sieltä ovat tuoneet.

Hallitus päätti jo viime syksynä korottaa alkoholin verotusta kaikkiaan 100 miljoonalla eurolla. Joulukuussa eduskunnan valtiovarainvaliokunta vielä kiristi hallituksen esitystä väkevien viinojen, viinien ja oluen verotuksen osalta. Väkevien, mihin veroluokkaan lonkerokin kuuluu, vero nousi noin 5 prosenttia. Tilavuusprosentiltaan 5,5 prosentin vahvuisesta lonkerotölkistä maksettavan alkoholiveron osuus nousi vuoden alussa noin neljällä sentillä 86,85 senttiin.

Vaikka senttimääräinen korotus ei yksittäisen tölkin kohdalla ole suuri, Järvinen huomauttaa, että se repii hintaeroa Viroon. Maa kaavaili uusia veronkorotuksia helmikuulle, mutta joulukuussa yllättäen puolitti korotuksen.

–Veroero vain kasvaa.

Viime heinäkuussa Viro korotti alkoholiveroaan 70 prosenttia. Korotuksen seurauksena myös suomalaisia kuluttajia siirtyi tekemään alkoholiostoksia Latviaan.

Mutta jaksaako Virosta alkoholijuomansa hakeneet suomalaiset todella siirtyä kaikki Latviaan?

–Ei tietenkään. Eiväthän kaikki ole jaksaneet niitä hakea Virostakaan. Kyllä siinä varmasti kynnys on, ja se on varmasti suurkuluttaja, joka hakee juomansa vähän kauempaakin. Sen vuoksi se on volyyminkin kannalta merkittävää. Oluen kohdalla se on ollut yli 20 prosenttia, mitä Virosta on siirtynyt myyntiä Latviaan, Järvinen kertoo.

Hartwallin toimitusjohtaja: Tulossa varmasti uutuusrikas vuosi

Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen uskoo, että uuden alkoholilain myötä moni panimoyhtiö tuo tänä vuonna markkinoille selvästi aiempaa enemmän uutuustuotteita. Hän kuitenkin painottaa, että nyt yhtiö seuraa, mitä kuluttajat kaupasta hakevat.

–Oluissa ja lonkeroissa tullaan varmasti näkemään uutuusrikas vuosi kaikilta. Me uskomme, että vasta muutaman kuukauden päästä nähdään, mihin kuluttajakysyntä asettuu ja millaisia toiveita siellä sitten on, sanoo Järvinen.

Hartwallilla uutuudet painottuvat toimitusjohtajan mukaan erikoisoluisiin. Hän huomauttaa, että moni oluttyyppi kuten pils- ja ipa-oluet ovat tavallisesti vahvempia kuin 4,7 prosenttia. Long drink -juomien tuotekehittelyä hän ei halua vielä avata. Aiemmin yhtiö on valmistanut Brandy Long Drinkiä ja Campari-soodan kaltaista juomasekoitetta.

Voisiko uusia tuotteita tulla jo kesäksi?

–Voi olla. Tulevaisuuden tuotelanseerauksista en voi sen tarkemmin sanoa. Mutta kesäjaksolla juomakategorioissa nähdään tavallisesti kaikkein eniten tuotejulkistuksia.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Ilvessalo

Eiköhän Suomen kustannustasollakin ole melkoinen merkitys hinnanmuodostuksessa. Palkat ja sivukulut, tuotantokustannukset sekä verot ovat alkoholiveron lisäksi aivan toisella tasolla kuin Virossa. Tottakai ne myös näkyvät hinnoissa, koska jokainen tuloverojen, alvin tai palkkojen korotus siirtyy kuluina hintoihin. Sitä vain eivät monet tunnu ymmärtävän.

Jukka Suurnäkki

Kustannustaso on erilainen toki suomessa kuin virossa mutta se ei vielä selitä monopolikaupasta tulleen juomien suhteesta kolmoseen ruokakaupoissa. Toivottavasti kilpailutilanne tasoittaisi tämän ylihinnoittelun. Valitettavasti näillä hinnoilla ei saada matkustajatuontia kuriin ja tuodaanhan sieltä viron suunnasta muutakin alkoholia jotka ovat suomen alkon monopolihinnoitteluun verrattuna paljon halvempia. Tässä kävi niin että ne jotka ovat pystyneet ostamaan ennen alkosta ostavat nyt niitä samoja juomia ruokakaupasta. Suomen hallitus on jo verottanut monet tuotteet hengiltä mutta onhan meillä ylivoimainen johto alkoholin verotuksessa euroopassa. Ruotsi on meidän politikoille mallimaa monessa asiassa mutta alkoholin verotus on huomattavasti alempana kuin suomessa ja etämyynti on sallittua.