Perjantai 22.6.2018

Kela-johtaja sanoo suorat sanat brittilehdessä: Suomen etuusjärjestelmää ”ei ymmärrä edes asiantuntija”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.1.2018 12:31
Päivitetty: 
13.1.2018 13:26
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    "Meillä on liikaa etuuksia. Ihmiset eivät ymmärrä, mihin he ovat oikeutettuja tai kuinka he saavat sen", Kelan lakipäällikkö sanoo lehtihaastattelussa.
|

Suomen perustulokokeilu saa jälleen huomiota maailmalla, kun brittilehti The Guardian pohdiskelee, onko malli liian hyvää ollakseen totta. Samalla Kelan lakiyksikön päällikkö Marjukka Turunen tulee kuvanneeksi Suomen etuusjärjestelmää hyvin raadollisin sanankääntein.

Kelan osalta perustulokokeilusta vastaava Turunen kertoo Guardianille, että kokeilussa on kyse kannustinloukkujen purkamisesta, mutta myös sosiaalietuusjärjestelmän modernisoimisesta ja yksinkertaistamisesta. Turusen mukaan etuusjärjestelmä ei sovi nykymaailman työelämään.

– Meillä on liikaa etuuksia. Ihmiset eivät ymmärrä, mihin he ovat oikeutettuja tai kuinka he saavat sen. Edes asiantuntijat eivät ymmärrä sitä. On esimerkiksi hyvin hankalaa olla Suomen etuusjärjestelmässä, jos olet itsensätyöllistäjä – sinun täytyy todistaa tulosi uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, Turunen sanoo Guardianin mukaan.

Suomalaisviranomaiset korostavat brittilehden artikkelissa, että Suomen kokeilussa ei ole kyse täysimittaisen perustulojärjestelmän testaamisesta, sillä nykyinen kokeilu kohdistuu vain työttömiin. Samalla kuitenkin pohditaan perustulon mahdollisuuksia yksinkertaistaa etuusjärjestelmää, johon tällä hetkellä Guardianin mukaan kuuluu yli 40 erilaista sosiaalietuutta.

Muun muassa tuore aktiivimalli on herättänyt keskustelua työttömyysturvan monimutkaisesta rakenteesta ja työttömän oikeudesta – sekä nykyisin velvollisuudesta – ansaita palkka- tai yrittäjätuloja etuuden ohella. Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelä arvioi aktiivimallia yliopiston Youtube-videolla äskettäin. Video katsottavissa jutun alaosassa.

– Järjestelmien, jotka kohdistuvat pienituloisiin ihmisiin, tulisi olla läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tämä aktiivimalli on oikeastaan kaikkea muuta kuin läpinäkyvä ja ymmärrettävä. Se ei ole ymmärrettävä työttömille, mutta ei lehtijuttujen perusteella niille ministereillekään, jotka ovat päättäneet tehdä uudistuksen. Jos se ei ole ministereille ymmärrettävä, niin tuskin se on sitä myöskään pitkäaikaistyöttömille, Niemelä sanoo videolla.

Toisaalta työttömyysturvan tuoreet uudistukset tuovat työttömille uudenlaisen mahdollisuuden kokeilla juuri Marjukka Turusen mainitsemaa itsensä työllistämistä yrittäjätyöllä. Uudistuksen jälkeenkin yrittäjäksi ryhtymiseen liittyy kuitenkin riski kaiken työttömyysturvan menettämisestä silloinkin, jos yrittäjätoiminta ei ole päätoimista. Lue lisää: Työttömille uusi 4 kuukauden yrittäjävapaus: ”Tilanne ollut mahdoton – nyt tuli mahdollisuus kokeilla”

Alla nähtävissä Turun yliopiston Youtube-video, jossa professori Mikko Niemelä arvioi aktiivimallia ja sen monimutkaisuutta. Niemelä johtaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa tutkimushanketta ’Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana’ ja on tutkinut sosiaalista eriarvoisuutta myös Kelan tutkimusprofessorina.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Kukaan ei "tiedä" mitään vaikka Kelasta ja esim.THL on työryhmässä mukana kun perustuloa tms.kyhätään .Työttömien sosiaali-"turvassakin" edm+ Satakomitea.
-Kuunnellaan "asiantuntijoita" joilla itsellä on säännölliset hyvät tulot . Päivääkään kokemusta mitä tulotoman ,irtisanotun esim.perheellisen työttömän arki on lasten kanssa minimituella.
Johon ei ole edes lapsilisiä tullut 24vuoteen-94 jälkeen eikä muitakaan lapsiperheen tukia.Toimeentulotuen päälle.
Etuushan on toisaikainen,väliaikainen tuki työttömälle -94-18.
Edes siihen ei ole tarvinnut keskittyä muuttamaan työttömille oma tuki ja eri nimellä. Toimeentulotuen ehtojen takia se vähentää mukavasti tulottoman etuuksia ja esim.veronpalautksia ym. ylimääräistä rahaa jotta työtön ei vain saisi elantoonsa mitään lisää,niin ettei sitä vähennettäisi toisaikaisesta tuesta.

Marja-Liisa Kalkela

Totta. Yleensäkkään useampi ei ymmärrä koko Kelan-etuus järjestelmää -94 lähtien.
Siinä tuloton ja saa vähiten .Hyvätuloisin ja rikas eniten.

Perustulossa sama juttu.
Tuloton työtön saa + - =0 euroa ,
9e/pv työtä vastaan+toimeentulotuki 487e+Hurstilta leipäkassi.
Tuloja saava saa perustulon tulojensa päälle nyt puhtaana käteen 560e 12x vuodessa kokeilun ajan.
Yhdenvertaisuuslain "mukaan"!

Marja-Liisa Kalkela

Hallitukset ja Stvm-valiokunnathan ne päättää Kelan -etuuksien ehdot.
Kuten tässäkin. Työttömän "varmasti" on tuen leikkaus jos olematon työpaikka ei osu kohdalle 240 000 työttömän joukosta ,jonka yritys valitsee.Jos tarvitsee työvoimaa .

pääministeri Sipilä kommentoi kuohuntaa aiheuttanutta aktiivimallia: ”Työttömän näkökulmaa tässä on haettu”
IL 13.1
Just joo.

Jaakko Aalto

Tämä oli yksi hyvin, hyvin harvoista järkevistä, meidän etuusjärjestelmäämme koskevista mielipiteistä. Meillä on liikaa erilaisia etuuksia ja järjestelmä on toivottoman monimutkainen. Ratkaisuksi sitten tarjotaan perustulomallia, joka jakaisi rahaa kontrolloimattomasti. Samalla ajattelutavalla tien oikealla puolella olevaan ryteikköön ajaminen täytyy välttää ajamalla tien vasemmalla puolella olevaan louhikkoon.

Pahimmassa tapauksessa tulokseksi saadaan malli, jossa perustulo räjäyttää menot, mutta kun sillä ei pystytä kattamaan kaikkia tarpeita, myös nykyisen systeemin monimutkaisuus säilytetään. Järkevin ja toimivin menettely lienee nykyisen järjestelmän yksinkertaistaminen, mutta miten se nykyisessä kiihkoilun ilmapiirissä ja erilaisten intressiryhmien paineessa onnistuu, on sitten oma kysymyksensä.

Marja-Liisa Kalkela

Juurikin noin.
Mutta kun on tarkoitus poistaa muita Kelan -etuuksia kun perustulo tulisi kaikille työikäiselle.
Voi sokea-Reetakin ymmärtää keitä se tulisi eniten hyödyttäämään ja keitä vähiten.
Jos rahaa halutaan säästää niin entiset etuudet ehtona tulorajoitus kaikkiin .Kuten on "toisaikaisessa" toimeentulotuessa .
Tuloja saavat ei tarvitse sosiaalista-tuke tulojensa päälle ,ellei tuloissa tapahdu muutoksia.esim.omaisuuden menetys,konkurssi,pitempiaikainen työstä poissaolo joka pienentää tuloja huomattavasti.

On ensin "syötävä" säästöt ja omaisuus kuten toimeentulon saannin ehto on. Vasta sittenhän köyhä saa edm.tuen.

Marja-Liisa Kalkela

Kela-köyhyys-08:
Työttömien asema on kaikilla mittareilla mitattuna yksi pahimmista. Työttömien olot ovat kaikkien mittareiden mukaan heikentyneet 1990-luvulla.
Eräs syy tähän muutokseen on se, että työttömien
koostumus on muuttunut.
-Vuonna 1995 valtaosa
työttömistä oli oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan,eikä ansiosidonnaista päivärahaa
saavien tilanne ollut kovin dramaattisesti huonompi
kuin palkkatyössä olevien.
-Nyt yhä suurempi osa on pitkäaikaistyöttömiä, joiden oikeus ansiosidonnaiseen
työttömyyspäivärahaan on ehtynyt ja valtaosa työttömistä
-elää perusturvan varassa.
Työmarkkinatuki on muiden perusturvaetuuksien tavoin jäänyt jälkeen muun väestön tulokehityksestä.

-Peruspäivärahaa saavien köyhyysriski on moninkertainen
muuhun väestöön nähden, ja heidän
tilanteensa huonontui 1990-luvulla, kuten kuviosta
4 havaitaan.
Kelan tutkija:
O.Kangas

Mikko Toivonen

Pasi on kuitenklin oikeassa. Etuuksia on liikaa ja minä vielä korottaisin sanomalla että niitä on erittäin paljon liikaa.
Yritykset eivät koskan hakeudu maantieteen mukaisesti muulloin kuin sen maantieteen suoraan plvellessa niiden tuloa ja sen kasvamisen mahdollisuutta.
Siksi Itä suomi väistämättä tulee pitkälti autioitumaan. Ei tyhjenemään
Sikäläisten olisi itse laitettava rukkaset kouriin ja ajateltava mikä tänne sopii ja mitä kannattaa tehdä tai hypätä hyvään junaraiteeseen ja ajella sinne missä yritykset ja työ haluavat olla. Jos siis työ ilman tukia kiinnostaa. Ellei kiinnosta niin sitten tullaan aidosti ylläpitökustannuksella toimeen.

Tapio Mäkeläinen
Vastaus kommenttiin #17

Tuohon suuntaan se on menossa. On se kumma millainen jakaja Päijänne on. Tai yhä vaan Pähkinäsaaren rauhan raja.

Mitä noihin etuisuuksiin tulee niin johan Spede teki sen apulisä- rock renkutuksen kymmeniä vuosia sitten. Parhaita asiantuntijoita olivat nk heimonsa tunnusomaisiin asuihin pukeutuvat. He tunsivat myös yhtä hyvin ruotsalaiset etuudet ja mallien yhdistämisen. Siis integraation etujoukkoa.
Kyllä sitä tautia on työehtosopimuksissakin. Kysyin kerran erään alan vastapuolen neuvottelijalta että onko jossain yksi ihminen joka haldaa tämän lisäviidakon kokonaisuuden?
Ei ole. Piste. kuului vastaus.
Luonnon laki on että nämä tilanteet vääjäämättä johtavat sub- optimointiin josta sitten vedetään ties millaisia yleistyksiä.
Aktiivimallin surkein kämmi on se , että mitään pikkukeikkoja ei juuri ole ja jos on niin ne ovat vuokrafirmojen takana. Niissä taas työttömiin suhtaudutaan karsaasti.
Aktiivisuuteen kannustamisessa ei ole mitään vikaa.

Marja-Liisa Kalkela

EMU-suunnitelma hyväksyttiin osana Maastrichtin sopimusta, joka allekirjoitettiin
- helmikuussa 1992 ja
tuli voimaan 1.11.1993. Sopimuksen mukaan talous- ja rahaliittoon edetään
- kolmen vaiheen kautta.

Rahaliiton kolmas vaihe
Rahaliiton 3. vaihe (yhteisvaluutta)
-alkoi 1. tammikuuta 1999, kun eurosta tuli oikea valuutta,
- vaikka käteisvaluuttana se otettiin käyttöön vasta 1.1.2002.
lähde:
Eurooppa-tiedote
(EI kepun rökäletappion -95 perustuva propakanda.)

Marja-Liisa Kalkela

Sitäpä,sitä olen minäkin yrittänyt kertoa. Vaikka mitäpä se isolleikäpolvelle enää kuuluu? Hyvinvointi ja tasa arvo oli meidän aikana .Mehän se veroillamme maksettiin ja työllämme.
Maailma kun muuttu kasvetaan jo Horsmaa
jälkipolvet siitä kärsii.

Huomioita Jyväskylän suunnalta:

Katsokaapa tämän päivän 14.1.2018 Keskisuomalaisesta "Perustuslakituomioistuin saa tukea presidentiltä" -uutisointi, jossa sanotaan Niinistön todenneen Jyväskylän Muuramessa toimittajalle lauantaina 13.1.2018 näin:

"Olin asian tutkimisen kannalla joskus 1990-luvulla istuessani eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Sen jälkeen luovuin ajatuksesta, mutta palaan nyt alkuperäiseen kantaani".

Tämän päivän 14.1.2018 Helsingin Sanomat kertovat oikeuskansleri Tuomas Pöystin tukevan sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista. Oikeuskansleri kertoo, että se tulisi tehdä "keinoilla, jotka kunnioittavat työttömän ihmisarvoa ja osallisuuden tunnetta." Hyvin sanottu.

Onpa hienoa, jos "Aidosti palkitsevalla aktiivimallilla" saamme Suomeen niin perustuslakituomioistuimen kuin oikeudenmukaisemman "Aidosti palkitsevan aktiivimallinkin"!

Ks. "Aidosti palkitseva aktiivimalli", ja lisää allekirjoituksesi, jos tunnet, että tässä olisi vastaus nykyisen 1.1.2018 lainvoiman saaneen aktiivimallin perustuslainvastaisuuteen:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Marja-Liisa Kalkela

Taitaa "aidosti "tukea aktiivimallia "Aidosti" "Perustuslakituomioistuinkin
ja "aidosti" porvaripuolueet jotka on "aidosti" yhdenvertaisuuslailla muuttanut päätöksillää -92 lähtien sosiaaliturvasta rikkaiden ja hyvätuloisten tukiautomaatiksi. Jossa köyhinkin tukee sosiaalisilla tuilla rikasta.

Marja-Liisa Kalkela

Tai ottaa ladosta vanhanen Traktorin ja lähtee pääkaupunkiin marssille.
Jopa PM vierähtää kyynel "köyhien" farmareiden puolesta. Maito tukia löytyi vauhdilla ja viivästyneet tuet maksettiin korkojen kera.

Miten lie kävi köyhien toimeentulotukien jotka viipy Kelassa tammikuu-huhtikuun ajan?
Viivästymismaksu kai vähennettiin tulona pois toimeentulotuesta -94 lailla.

Jari Kaisla

Ulkomailla tuskin on puhuttu mitään Suomalaisten kansanedustajien sopeutumisrahasta, joka on maailman mittapuullakin tarkasteltuna yksi avokätisimmistä palkkiojärjestelmistä. Sen sijaan porvarimedia ylläpitää jatkuvasti kuvaa perustulosta, jonka avulla ihmisen ei tarvitsisi enää tehdä mitään. Esimerkeiksi kaivetaan mielellään samat pari erityistapausta. Perustulon summa on niin pieni, että se menee käytännössä kokonaisuudessaan lähellä olevien yrittäjien taskuihin ruoka- ja muina kuluina mikä vain edesauttaa yrityselämää antaen samalla näille heikompiosaisille ihmisille edes vähän ihmisarvoista elämää.

Marja-Liisa Kalkela

Perustulo taas yksi tulonsiisto hyvätuloisille verovaroista.Häviäjänä Työttömät.Oliko yllätys?

Perustulokokeilussa mukana olevat kaksituhatta ihmistä saavat tililleen kuukausittain 560 euroa perustuloa verottomana ja vastikkeetta. Jos kokeilussa mukana oleva työllistyy, hän saa pitää palkan lisäksi myös perustulon.

Työttömän on siis entistä helpompaa ottaa vastaan myös pätkä- tai osa-aikatyötä, kun palkka ei pienennä perustuloa. Perustulon lisäksi henkilö voi saada myös muita sosiaalietuuksia.
YLE14.1-18

Totuus on toinen:
Perustulo vähennetään seuraavien etuuksien nettomäärästä:
työmarkkinatuesta ja
peruspäivärahasta
ansiopäivärahasta

Toimeentulotuki
Perustulo otetaan toimeentulotuessa huomioon tulona.
-Työstä kieltäytyminen voi vaikuttaa toimeentulotuen perusosan suuruuden alentamiseen.
KELA-17
(Toimeentulotuesta on myös leikattu muut etuudet pois jo -94 eli 24 vuotta sitten tehdllä lailla E.Ahon hallitus.)

Tero Kettu

Marja-liisa Kalske. Luin tässä varsin pitkälti noita sinun kommentteja aktiivimallista. Herää kysymys oletko kenen asialla? Kun en löytänyt rakentavia muita toimintaehdotuksia. Nyt on selvää että kaikki jotka valittiin perustulokokeiluun olivat silloin työttömiä!!! Ja Suomessa ay liike valehtelee järjestäytymisasteensa. Ei minusta opiskelijat ja työuran jälkeen edullisten lomapaikkojen vuoksi jäseniksi jääneet ole varsinaisesti järjestäytyneitä ay ihmisiä.

Harri Tapani

Käyttävät selvästi vääriä asiantiuntijoita, ne oikeat asiantuntijat ovat siellä tiskin toisella puolella, kannattaisi heiltä kysellä neuvoja jos ei itse ymmärrä. Ruotsissa taas osataan ymmärtää ja työntekijät on oikein koulutetttu opastamaan erilaisissa etuusviidakoissa asiakasta, sitä sanotaan palveluksi.