Lauantai 23.6.2018

Nils Torvalds Saksan uudesta hallituksesta: ”Miten Suomi pysyy mukana?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.1.2018 09:20
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sosialidemokraattien puheenjohtaja Martin Schulz.
|

RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds arvioi, että Saksan hallitusohjelmaluonnos ja erityisesti sen EU:ta koskeva osuus on kiinnostava Suomen kannalta.

–Siinä esitetyt näkemykset haastavat myös Suomea: miten Suomi pysyy mukana Ranskan ja Saksan suunnassa ja vauhdissa, hän kysyy Puheenvuoron blogissaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit ja Saksan sosialidemokraatit pääsivät alustavaan sopuun hallituksen muodostamisesta perjantaina.

Hallitusohjelmaluonnoksessa linjataan muun muassa, että Saksa haluaa saada aikaan uuden avauksen Euroopan tulevaisuuteen.

Torvalds arvioi, että saavuttaakseen tämän Saksa panostaa ennen muuta yhteistyöhän Ranskan kanssa. Hän huomauttaa, että Saksa kertoo olevansa valmis sijoittamaan enemmän EU:n yhteiseen budjettiin. Saksa on toistaiseksi vastannut noin 20 prosentista, mutta sanoo siis olevansa valmis lisäämään osuuttaan brexitin jälkeen.

–Tämän kohdan muotoiluun sisältyy sekä lupaus että uhkaus: Saksa on valmis vastaamaan laskusta mutta”keskinäisen solidaarisuuden on koskettava myös EU:n budjettia". Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Saksa ei ryhdy taakankantajaksi elleivät Puolan ja Unkarin kaltaiset maat noudata yhteisiä moraalisia ja poliittisia sääntöjä, Torvalds kommentoi.

Hän kuvailee linjausta ”korulausein kuorrutetuksi uhkavaatimukseksi” ja pitää sitä merkittävänä.

–Mitä nämä linjaukset tarkoittavat Suomelle? Joudummeko Puolan ja Unkarin seuraan vai olemmeko valmiit seuraamaan Ranskaa ja Saksaa? Jälkimmäinen maksaa vähän enemmän, mutta samalla se on ainoa suuntaus joka palkitsee tulevaisuudessa. Odotan siis jännityksellä miten Suomen hallitus tästä ”dobrasta” tai ”njetusta” kiemurtelee pois – ja mille puolelle, Torvalds kysyy.

Financial Timesin haastattelemat asiantuntijat kuvailevat ohjelmaluonnosta ”ujoksi” ja luonnehtivat, että se on kirjoitettu jokaiselle jotakin –periaatteella.

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilkka Repo

Tampereella järjestettiin YLE;n ja Aamulehden järjestämä presidettiehdokkaiden vaalipaneeli. Tämän jälkeen Tamperelainen-lehti avasi äänestysfoorumin, jossa saa käydä äänestämässä, kenestä prsesidentti 2018. 15.1. klo 9.25 on tilanne seuraava: Ääniä annettu 15 508, joista Huhtasaarelle 6840, Haavistolle 6472, Niinistölle 923, Väyryselle 862, Vanhaselle 118, Haataiselle 116, Kyllöselle 93 ja Torvaldsille 84 ääntä. Äänestysfoorumi on auki ja sieltä voit käydä välillä katsomassa tilanteen reaaliajassa

Panu Saarela

Kuinka suuri osa on botti-ääniä? Mielenkiintoista, että eniten "ääniä" on saanut se ainoa ehdokas, jolta idolinsa Trumpin tavoin puuttuu kokonaan substanssi presidentin tehtäviin. Viimeistään Ylen tentti (9.1.) osoitti yksinkertaisimmillekin, ettei Huhtasaari tiedä mitään ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Tässä huomioita Jyväskylän suunnalta:

Katsokaapa tämän päivän 14.1.2018 Keskisuomalaisesta "Perustuslakituomioistuin saa tukea presidentiltä" -uutisointi, jossa sanotaan Niinistön todenneen Jyväskylän Muuramessa toimittajalle lauantaina 13.1.2018 näin:

"Olin asian tutkimisen kannalla joskus 1990-luvulla istuessani eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Sen jälkeen luovuin ajatuksesta, mutta palaan nyt alkuperäiseen kantaani".

Ks. "Aidosti palkitseva aktiivimalli", ja lisää allekirjoituksesi, jos tunnet, että tässä olisi vastaus nykyisen 1.1.2018 lainvoiman saaneen aktiivimallin perustuslainvastaisuuteen:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Onpa hienoa, jos "Aidosti palkitsevalla aktiivimallilla" saamme Suomeen niin perustuslakituomioistuimen kuin oikeudenmukaisemman "Aidosti palkitsevan aktiivimallinkin"!

Tämän päivän 14.1.2018 Helsingin Sanomat kertovat oikeuskansleri Tuomas Pöystin tukevan sosiaaliturvan kehittämistä ja uudistamista. Oikeuskansleri kertoo, että se tulisi tehdä "keinoilla, jotka kunnioittavat työttömän ihmisarvoa ja osallisuuden tunnetta." Hyvin sanottu.

Tapani Konnel

Mä en tosiaankaan ymmärrä nykyistä keskustelua, mitä Työttömien keskusjärjestön suunnalta on tullut, että aktiivimalli on ihmisarvoa loukkaavaa. Sehän tarkoittaa silloin, että aktiivinen työn hakeminen ja työn tekeminen on ihmisarvoa loukkaavaa. Suomalaiset on opetettu siihen, että kaikenlainen tukikeplottelu on arvokasta ja suotavaa ja työn tekeminen ei ole yhteiskunnan kanalta niin tarpeellista.

Timo-Pekka Mustakallio

Mutta miksi, oi miksi, iskee jäätävä tunne ja ote lompakosta kiristyy kouristuksenomaiseksi, kun poliitikko kertoo jonkin juttunsa "maksavan hieman enemmän"? :)

EU:n "liittovaltio - or bust" on ymmärrettävä, paitsi hajallaan olevan projektin kasaan harsimisyrityksenä, myös yrityksenä anastaa ja keskittää valtaa, jota se rehellisesti sanottuna ei ole osannut ikiaikoihin käyttää järkevästi ja kansalaistensa luottamusta herättävästi. Vastauksena äänestäjiltään nämä federalistit ovat saaneet riesakseen röyhkeästi "populisteiksi" nimittelemiään toisinajattelijoita, jotka keräävät mittavaa kannatusta (ja keräisivät lisääkin, jos osaisivat lopettaa sisäiset valtaleikkinsä, häröilynkin, ja esittäytyä äänestyskelpoisina vaihtoehtoina linjauskollisille perinnepuolueille).

Mutta eikö ole selvää, nyt kun federalistit yrittävät puskea agendaansa, että myöskin vastavoimat vahvistuvat ja aikuistuvat (tuo Newtonin "aktio=reaktio"), ja että myös arvelluttavammat, anarkistisemmat voimat löytävät kannatusta? Varoituslaukauksena perinteisten puolueiden keulan editse vaikkapa sosiaalidemokratia on useiden maiden vaaleissa ammuttu alas - "liekeissä", voisi kai kuvailla vaikkapa demareiden Hollannissa kokemaa kaputtia - sillä heiltä vaikutti unohtuneen miksi he istuivat bussin kyydissä, kenen lipulla.

Talous- ja virkaeliitin varassa hallitseminen, siten kuin se tähän asti on ollut mahdollista, vaikeutuu koko ajan kun EU-politiikka polarisoi jäsenmaiden väkeä. Ei tarvita kuin talouskriisi, mikä pudottaa lisää toistaiseksi vielä elämän aurinkopuolesta nauttivia varjoon (1930-luvun tapaan), ja perinnepuolueiden kannatuspohja putoaa riittämättömäksi enää hallita unionia entiseen tapaan. Mutta talouskriisiähän ei ole näköpiirissä... eihän? Mitä nyt setelipainossa on kiireitä, velkaa pari ziljardoonaa, tehtaat siirtyneet nälkäisiin nousukasmaihin, ja muutenkin kaikki valtavirtamediamme mukaan taloudessa "just peachy"...

Etsivätkö eurokraatit dilemmansa ratkaisuna keinoja "jatkaa länsimaista ns. demokratiaansa toisin, totalitaristisin keinoin" (Clausewitz, kevyesti päivitettynä)? Siltä tuntuu, sillä me näemme ensi vaaran merkkeinä käyttöön otetuista karkeista keinoista (mm. sensuuri), että länsimaiden demokraattinen meikki alkaa valua. Myös asevoimat, vallasta kiinni tarraaminen tarvittaessa asevoimin, vaikuttavat jo nousevan framille, sillä tokihan eurokraatti pelkää kaukalonsa kaatumista: EU-"puolustusyhteistyön" kiirehtimisen (mikä on uinunut rauhassa vuodesta 1950 lähtien) voi ilkeilläkseen tulkita vanhan vallan yritelmäksi luoda kiireesti itsepuolustusyhteistyötä sen varalta, että rahvas tulisi heinähangoin aseistautuneena vaatimaan "oikeuksiansa" (kuten hiljattain nähty Kataloniassa, on helt okej hakata naisia ja eläkeläisiä, Brysselin jäädessä istumaan itseensä hyvin tyytyväisenä käsiensä päällä brutaalia näytöstä katsottuaan). Tunnus ja lippu ovat eri, mutta "mitä enemmän Eurooppa muuttuu, sitä enemmän se palaa vanhoihin paheisiinsa".

Noh, tämä nyt vaan kerettiläishenkisenä, mutta toki humoristisena kommentaarina ehdokkaan juttuun.

Milli Maja

Tietysti Suomi Merkelin puudelina tekee kaiken mitä Merkel sanoo. Sehän tarkoittaa että tulevaisuudessa taakkaa jaetaan oikein urakalla meille: maahanmuuttajia, Kreikalle ja ehkä Italiallekin lisää miljoonia. Että sillain varautukaa kiristämään lisää vyötänne....kyyti sen kun kylmenee...

Pasi Anttila

Se on kyllä kumma kun tästä maasta ei löydy solidaarisuutta mihinkään suuntaan, ollaan niin itseriittoisia että. Järki sanoo (järkevä talouspolitiikka) että 90% Kreikan veloista pitää pyyhkiä pois. Mutta Suomalaisten mielestä kreikkalaiset ei ole kärsineet virheistään vielä tarpeeksi.

Harri Kovala

Suurin ongelma Kreikan kanssa on se, että he eivät ole oppineet kriisistä vielä mitään. Vaikka Kreikalle on annettu anteeksi yksityisten velkoja noin 100 mrd eurolla, on heidän velkamääränsä tällä hetkellä suurempi kuin velkakriisin alussa.

Eikö Kreikan tulisi osoittaa ensin vastuullisuutta ennen kuin heidän velkojaan aletaan mitätöimään?