Perjantai 19.10.2018

”Kukaan täysjärkinen ei väitä, että työttömyys riippuisi vain omista valinnoista” - Sipilä ja Vartiainen puolustavat aktiivimallia

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.1.2018 18:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Juhana Vartiaisen mukaan aktiivimallia täytyy uskaltaa puolustaa, koska kysymys työn kannustimista ja hyvinvointivaltion rahoituksesta ei ole häviämässä poliittiselta agendalta.
|

Kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen kuvailee paljon arvostelua herättänyttä aktiivimallia pieneksi uudistukseksi. Hän arvioi myös, että enemmistö työttömistä hyötyy uudistuksesta, jos hyötyä mitataan käteen tulevalla työttömyysturva-tulovirralla. 

–Pohjoismaisessa vertailussa uusi suomalainen aktivointimalli on lempeäkätinen. Aktiivimalli on pieni uudistus, joka kuitenkin suurella todennäköisyydellä hieman alentaa työttömyysastetta pysyvällä tavalla. Vaihtoehtona olisi ollut työttömyysturvan porrastus ajassa ilman ehtoja. Kolmikantakeskusteluissa päädyttiin kuitenkin nyt toteutettuun malliin, jossa siis alenemisen voi välttää osoittamalla aktiivisuutta työnteon tai yrittämisen piirissä, Vartiainen kommentoi blogissaan.

Vartiaisen mukaan ajassa laskeva työttömyysturva, eli esimerkiksi puolen vuoden tai 12 kuukauden jälkeen alennettu korvaus, on monien taloustieteilijöiden suosittelema vaihtoehto, koska sen ajatellaan voimistavan työttömien työnhakuponnisteluja.

–On aika vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että työttömyysturvan tason ja keston alentaminen lyhentää työttömyysjaksojen pituutta ja näin myös keskimääräistä työttömyysastetta. Kun työttömyysturvaa heikennetään ja lyhennetään, työttömät etsivät intensiivisemmin uutta työpaikkaa ja ottavat vastaan myös sellaisia töitä, joille olisi paremman ja pitkäkestoisemman turvan tapauksessa sanottu ei, hän kuvailee.

Juha Sipilä: ”Tarkoitus ei ole kyykyttää ketään”

Vartiainen korostaa, ettei hallitus aktiivimallilla syytä ketään eikä luonnehdi työttömiä laiskoiksi.

–Työntarjonta- ja aktivointipolitiikka ei lainkaan perustu sellaiselle ajattelulle, että olisi jokin erityinen ”työn vieroksujien” ryhmä tai että työttömät olisivat jotenkin erityisen laiska ihmisryhmä. Työttömien joukon vaihtuvuus on suurta, ja suuri osa väestöstä käy läpi työttömyysjakson, hän sanoo.

Aktivointipolitiikka perustuu Vartiaisen mukaan siihen, että lähes kaikkien ihmisten taloudelliset valinnat riippuvat taloudellisista kannustimista.

–Ihminen on älykäs ja mukavuudenhaluinen olento, ja kaikki arvostavat omaa vapaa-aikaa. Työttömät ovat ”laiskoja” ihan samassa mielessä kuin me kaikki olemme ”laiskoja”: meillä on oma elämä, arvostamme vapauttamme, olemme järkeviä ihmisiä.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti sunnuntaina ettei tarkoitus ole kyykyttää ketään.

–Tämä ei ole mikään leikkaus. Tässä ei ole tarkoitus kyykyttää ketään, hän totesi Ylen pääministerin haastattelutunnilla.

Sipilä korosti aktiivimallin tarkoittavan sitä, että joka toinen viikko pitäisi löytää kolmen tunnin työjakso.

–Pidän meitä suomalaisia, joilla menee paremmin, tai yrityksiä ja työnantajia kyllä lampaina, jos emme löydä 200 000 ihmiselle joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoa.

”Eivät kai suomalaiset mitään ahkeruuden herrakansaa ole?”

Juhana Vartiainen arvioi aktiivimallin kiivan vastustamisen kertovan pikkuhiljaa tapahtuvasta kulttuurisesta murroksesta Suomessa.

–Olemme eläneet jonkinlaisessa yhtenäisessä talkoohenkikulttuurissa, jossa poliittisen keskustelun yhteiseen itsepetokseen on kuulunut ajatus siitä, että me suomalaiset olemme jotenkin erityisen ”kovia tekemään työtä” ja taloudellinen kannustekeskustelu ei koske meitä ollenkaan. Nyt kun työvoimapolitiikkaa aletaan enemmän perustaa taloustieteelliseen ihmiskuvaan, se koetaan uudeksi ja loukkaavaksi. Erityisesti vasemmiston parissa elää jonkinlainen myyttinen käsitys ”jalosta köyhästä”, työttömästä uhrina, joka ei voi lainkaan vaikuttaa omaan kohtaloonsa, hän kuvailee.

–Toisin kuin jopa vasemmistolaiset tutkijat kuvittelevat, kukaan täysjärkinen ei tietenkään väitä, että työttömyys tai työllisyys riippuisi vain yksilön omista valinnoista. Totta kai se riippuu myös sekä markkinatilanteesta että onnesta. Mutta totta kai se riippuu myös yksilön omista valinnoista – siitä, miten aktiivisesti hakee työtä ja mitä on valmis ottamaan vastaan. Eikö tämän pitäisi olla itsestään selvää, hän jatkaa.

Hän huomauttaa samalla, että lähes jokainen suomalainen osaa kertoa lähipiiristään tapauksia, joissa työtilaisuuksista on kieltäydytty.

–Samaan aikaan silmiemme edessä näemme, miten maahanmuuttajat valtaavat matalapalkka-alojen tehtäviä niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Tämä ei johdu siitä, tietenkään, että työnantajat syrjisivät kantasuomalaisia, vaan siitä, että suomalaisia on enää vaikeaa saada joihinkin matalapalkkatöihin.

Asenteiden kaksinaamaisuus tulee Vartiaisen mukaan esille myös siinä, että maahanmuuttajia epäillään paljon herkemmin työn ja vapaa-ajan suhdetta sosiaaliturvan avulla optimoiviksi systeemin hyväksikäyttäjäksi.

–Jos sellainen hyväksikäyttö on mahdollista, voisi ehkä olettaa että joku kantasuomalainenkin sellaiseen turvautuu – eivät kai suomalaiset mitään ahkeruuden herrakansaa ole, hän kommentoi.

Vartiaisen mukaan aktiivimallia täytyy uskaltaa puolustaa, koska kysymys työn kannustimista ja hyvinvointivaltion rahoituksesta ei ole häviämässä poliittiselta agendalta. Päin vastoin, ikääntyvässä Suomessa se tulee hänen mukaansa olemaan vuosi vuodelta entistäkin ajankohtaisempi.

–Eikä pidä yhtään hävetä sellaista viestiä, että koetamme vaikuttaa kaikkien käyttäytymiseen, työllisyyttä ja ahkerointia lisäävästi, hän toteaa.

Hallitus valmistelee jo seuraavaa vaihetta, jota kutsutaan työnhakupakoksi. Työ- ja elinkeinoministeriö puhuu omatoimisesta työnhausta. Työttömän tulee hallituksen esitysluonnoksen mukaan hakea kerran viikossa ainakin yhtä työpaikkaa. Tilannetta seurataan 12 viikon välein. 

Lisää aiheesta:

Tyly arvio työttömille aiotusta työnhakupakosta: ”Hankaloittaa asiointia ja lisää byrokratiaa”

Kokoomuksen Ben Zyskowicz: Osa työttömistä kokee, että heiltä ei enää saa edellyttää mitään

Aktiivimallin vetäjäpäällikkö tyrmää kritiikin: ”Täyttä yhdenvertaisuutta ei käytännössä voi saavuttaa”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Uotinen

Osa kansanedustajista luulee, että heiltä ei voi vaatia mitään. Minäpä vaarin: Aktiivimalli astuu voimaa, pakkotöineen vasta kun täysi työttömien yhdenvertaisuus on saavutettu ja työvoimapalvelut on mahdollista kaikkien työttömien saavuttaa lisäämättä byrokratiaa. Minä tiedän kokemukseni perusteella oikeamman aktivointimallin, jossa työtöntä kannustetaan työn ja toiminnan kautta, ei pakolla ja painostuksella. Ministerien ei pidä purkaa lapsuuden aikaisia ikäviä kokemuksia puolustuskyvyttömiin työhakijoihin. Työttömien kiusaaminen on vihatyötä.

Jarkko Kainulainen

Ei voi sanoa kuin voivoi ja lämmin leipä näiltä molemmilta ja muutamalta muultakin tuolla on tippunut viimeisetkin ruuvit jos tosiaan itse uskovat tuohon malliin luulen että päinvastoin yrittäjät ottavat te toimistoila ne vähäisetkin työpaikat pois ja täyttävät ne muilla keinoin tämä hallitus ei kykene mihinkään muuhun kuin kurjistamiseen saavuttaakseen 72%:n tavoitteensa ja konstit ovat tämä ja maahanmuutto joka ei tuota mitään vaikka luokin työpaikkoja tämä hallitus ajaa tämän maan solmuun eikä käy kateeksi seuraavaa hallitusta mutta siitä tulemme pitämään huolen että nuo pellet eivät siellä jatka.

Raimo Laine

Globalisaatio ja uusliberalismi vievät työt halpamaihin, jossa ne tehdään päivän ympäri nälkäpalkalla, kurjissa oloissa ja ympäristöäkin pilaten. Teettäjä rikastuu huikeasti, tekijät kurjistuvat. Lähtömaahan jäävät työttömät valtion elätettäviksi ja vastineeksi saadaan halvemmalla tarpeetonta tavaraa kaatopaikoille.
Jos työtön ei saa työta Suomessa, pitäisikö hänen etsiä sitä halpamaista ?

Pekka Hovatov

"”Kukaan täysjärkinen ei väitä, että työttömyys riippuisi vain omista valinnoista” - Sipilä ja Vartiainen puolustavat aktiivimallia"

Kukaan täyspäinen suomalainen ei kehu Juhana Vartiaista tervejärkiseksi, päinvastoin.
Juhana Vartiainen on itserakas, itsekeskeinen ja omahyväinen yksilö, jolla ei ole mitään yhteistä henkisesti tasapainoisen ihmisen kanssa, eikä tule ikinä olemaankaan.
Hetkinen toi kuvaus sopii kokoomuslaisiin muutenkin????

Jari Liedes

Kokoomuslaiset ovat perusluonteeltaan koulukiusaajia. He ovat muiden yläpuolella. Kun he saavat vallasta otteen, he tekvät rumaa jälkeä. He eivät tiedä mitä sana empatia tarkoittaa, eivätkä yhtään sen paremmin mitä tarkoitta arrogantti, mutta he tietävät kyllä hyvin mitä tarkoittaa raha, se on heidän jumala. Se menee kaiken edelle?

Petri Kokko

Jaaha, näitten klovnien lausunnot muuttuivatkin just päinvastaisiksi mitä ne on aikasemmin olleet. Alkaakohan jo pikkuhiljaa hiipiä tajuntaan mitä oikeastaan tulikaan tehtyä? Ja missä piilottelee sininen turhake mattila, sillä on lusikka ollut tässä sopassa myöskin hämmentämässä.

Tapio Mäkeläinen

Hyvä kysymys.
Pirkko L Mattila poisti vaikeaa diabetesta sairastavilta erityiskorvattavuuksia ja käski syödä porkkanaa.
Nyt tämä.
Unohdetun kansan puolesta. Tietysti ihan sama koska sinisten ministerit istuvat nyt elämänsä viimeistä kertaa Hallituksen aitiossa.
Onkohan tästä ideasta puhuttu yhtään kertaa todellisten työnantajien ja vuokrafirmojen kanssa? Ne, jotka töihin kykenevät, ovat töitä hakeneet. Joku joskus duunia saakin.
Mutta vaikeaa on.

Gun-May Arffman

Vartiainen voisi pitää mieluummin suunsa kiinni. Mitä enemmän hän aukoo päätään sitä naurettavammaksi ja tyhmemmäksi itsensä tekee. Pirkko Mattilalle sinisine kavereineen voi sanoa hyvää yötä. Menköön työttömien jatkoksi viimeistään 2019.

Jari Liedes

Inhottaa lukea Vartiaisen epäjohdonmukaisuutta. Vaikka hän on ekonomisti, uskon ja luulen ,että hänellä on varmaan jonkun verran myös sosiologian opintoja takana. Hän on entinen vasemmistolainen ja oman maailmankatsomuksensa saa tietenkin vaihtaa. Hän on jäänyt oman roolinsa vangiksi. Sellaista se on politiikka?

Ilmari Jokinen

Jos ei Vartiainen ymmärrä kahta tulovirtaa nenästään, niin voin kertoa että se on räkää.
Miten ihmeessä kokoomus uskaltaa päästää tätä toisenlaista frendiä laukomaan päästään mitä sylki suuhun tuo. Kyllä se uskaltaa...tuhota kannatuksensa...

Marja-Liisa Kalkela

Kukaan täysjärkinen ei pidä työttömiä Ex-palkansaajia,veronmaksajia ja huom:äänestäjiä laiskoina.
-Eikä kukaan tervejärkinen edes kuvittele että työtön itse vaihtaisi säännöllisen palkkatulon n.2000e-3 000e/kk työttömyyskorvauksiin.
-Ja aikuisena Suomalaisena kuuntelisi alinomaista hattuilua ja syytöksi,irtisanomisista ja Lamasta johtuvasta työttömyydestä.

-Moni Arkadianmäellä tulee sen huomaamaan -19.
Kun putoaa Aktivitoimille ja työttömäksi.
Jos Kelan tutkimus osoittaa että tieten tahtoen on päättäjien päätökset kaventanut työttömien tukia
-saattaen heidät kaikkein köyhimpään kansanosaan -90 luvulta lähtien.
-Torkkupeittojen alla nukkuvien olisi parempi olla hiljaa.
Joko joululoma kohta loppuu? Pienet koululaisetkin on kohta jo ollut kuukauden "työssään" kun jotkut velttoilee vielä lomilla.

Harri Kota-aho

”–Pidän meitä suomalaisia, joilla menee paremmin, tai yrityksiä ja työnantajia kyllä lampaina, jos emme löydä 200 000 ihmiselle joka toinen viikko kolmen tunnin työjaksoa.”Onhan tämä vitsi Sipilältä luulisi ex työnantajalta pikkaisen parempaa tietoa. Kuka nyt työllistää ketään muutamaksi tunniksi. Niinpä onhan meillä mämä vuokratyöan kauppaajat.

Jaan Johanson

On nämä päättäjät ja "asiansotkijat" niin kaukana realiteeteista ja ihmisen arjesta. Laitonta, perusteetonta, ristiriitaista.
1) Ihminen jota tämä päätös koskee, tavallinen työtön, varsinkin pitkäaikaistyötön on aina syvässä taloudellisessa ahdingossa.
2) Ihminen jota tämä päätös koskee, on usein taloudellisessa ja henkisessä ahdingossa jo työkyvyltään vähintäinkin heikentynyt ja tarvitsee erityistoimia työllistyäkseen.
3) Jos halutaan aktivoiva ja kannustava malli, miksi lainvastaisesti otetaan pois jo sinänsä Suomen erittäin alhaisesta perusturvasta?
4) Miksi ei anneta työllistyville 5 % lisää, vai onko ajattelumalli säästää - ei työllistää ??? Kummallinen malli.
5) Miksi ei tueta työllistäviä yrittäjiä ? Yrittäjiä rasitetaan jo nyt monimutkaisella paperisotkulla ottaessaan tuetunkin henkilön. Pitempään työttömänä olleen työllistäminen jo vaatii muun henkilökunnan aikaa ja tukea.
6) Miksi ei anneta ilmaista työvoimaa ja tueta taloudellisesti yrittäjiä kouluttamisesta, joka olisi prosentteja niistä kuluista mitä koulutusjärjestelmämme maksaa ?
7) Yrittäjän kouluttaessa tuetusti työntekijän, työllistymistulokset olisivat varmasti moninkertaisesti paremmat ?
8) Miksi ei turvata perustoimeentuloa erilaisissa tilanteissa oleville. Iso osa työttömistä on toimeentulotuella. Heille ei ole mitään todellista kannustinta.
9) Jokainen ymmärtää, että työssäkäynti "maksaa". Myös tuetuille työllistyneille pitää taata kaikissa olosuhteissa 9e/pv, mieluummin vaikka 12e/pv lisähyöty.
10) Työllistyville maksuvaikeuksissa oleville, erilaisia työllistymisen tukia saaville on taattava velkojen, vähintäinkin korkojen ja kulujen vähennysoikeus laskennallisista tuloista. Jos näin ei vielä ole !
11) Missään olosuhteissa työttömän työllistyminen ei saa heikentää toimeentuloa !
12) Mutta jos ei haluta ihmisiä töihin, halutaan ajaa ihmiset loppuun, tahrata kädet vereen, niin tehdään edellä mainitut kuten nyt - juuri päinvastoin.
Tässä näin aluksi.

Jari Kaisla

Työnantajien ei tarvitse kuitenkaan "ponnistella" mitenkään työllisyyden edistämiseksi vaikka tulos olisi vuosi vuodelta parempi. Työnantajat sen sijaan odottavat saavansa jatkossa entistäkin halvempaa työvoimaa, jota voi kohdella miten vain tahtoo voittojen maksimoimiseksi. Ruhtinas Vartiainen kavereineen hyötyy mitä suurimmissa määrin siitä, että kansalaisten kahtiajako syventyy ja meille syntyy entistä riistetymmät työmarkkinat. Kaikki aiemmat yritystuet ja helpotukset eivät ole tuottaneet lainkaan uusia työpaikkoja, sen sijaan yritysten voitot ovat kasvaneet aiempaan verrattuna. Keppiä tarjotaan siltikin edelleen vähäosaisille tilanteesta riippumatta.

Helena Wee

Vartiainen ei taida tietää syitä, miksi tes:in palkkatason ja työoloehtoja alittavat matalapalkkatyöt kelpaavat ulkomaalaisille? Olisiko eka syy siinä, että ulkomaalaisen kotimaassa on Suomea matalampi elin- ja hintataso, joten täällä huonostikin palkatulla keikkatyöllä ansaitut eurot riittävät vallan hyvin vaikka koko vuodeksi? Vai tuleeko tänne keikkatyöntekijöitä Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista? Olisiko toinen syy siinä, että matalapalkka-alan työnantaja Suomessa tietää tämän erityisen hyvin voidaakseen myös hyväksikäyttää? Olisiko kolmas syy siinä, että nyt keksittiin sekin orjatyövoiman lähde kuin turvapaikanhakijat - nämähän tekee vaikka mitä ja vaikka kokonaan palkatta kunhan heitä ei lähetettäisi takaisin pommien alle.

Seppo Tossavainen

Vartiaisen mukaan "ajassa laskeva työttömyysturva, eli esimerkiksi puolen vuoden tai 12 kuukauden jälkeen alennettu korvaus, on monien taloustieteilijöiden suosittelema vaihtoehto"

Minusta vaikuttaisi (mutu-tuntumalla) siltä, että nuo kuukausijaksot 6kk ja 12kk eivät ole tältä planeetalta.

Motivaatio työnhakuun ja työn löytymiseen syntyisi, jos työttömyyskorvaus olisi koko ajan aleneva, esimerkiksi pari prosenttia viikossa. Siinä tapauksessa alun korvaus voisi olla lyhyen esim. viikon karenssin jälkeen 100% palkasta. Sitten koko ajan aleneva. Se motivoisi.

Alin taso voisi silloin olla esim nykytasosta selvästi alempi nimenomaan ansiosodonnaisella puolella - ja lisäksi kaikki pitäisi asettaa perustuslain mukaisesti samaan asemaan eli kaikille ansiosidonnainen, kassan jäsenet saisivat vain oman maksamansa jäsenmaksuosuuden mukaisen korotuksen ansiosidonnaiseen.

Aku Ahoniemi

Allekirjoita kansalaisaloite, jolla lopetetetaan kansanedustajien ideologinen eläkkeellä laiskottelu, eli sopeutumiseläke. Siinäkin säästetään miljoonia, kun hyvätuloisten politiikkojen ideologinen eläkkeellä makaaminen loppuu.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2588

Allekirjoita myös kansalaisaloite, jolla kumotaan työttömiä nöyryyttävä aktiivimalli, joka ei lisää työpaikkoja lainkaan:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

Ote Perustuslakivaliokunnan lausunnosta koskien ns. "aktiivimallia":
"Koska työttömillä ei edellä todetuista ja erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämistä tarkoittavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea. (ks. PeVL 2/2012 vp, s. 2). Nyt arvioitavassa hallituksen esityksessä on sitä vastoin sen perusteluidenkin mukaan kyse "kaavamaisesta laskusäännöksestä" vailla yksilöllistä harkintaa."
Aktiivimalli rikkoo perustuslakia.

Allekirjoita myös "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -aloite:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Tässä em. aloitteessa vaaditaan kumoamaan HE 124/2017 laki - kuten siinä 126 000 allekirjoitusta saaneessakin aloitteessa - ja siinä samalla esitetään ratkaisuna uusi aktiivimalli, joka lisää työttömyysturvaa 4,65 %:lla ja hyväksyy myös mm. vapaaehtoistyön, oman lähiomaisen tai naapurin auttamisen vaadittavana aktiivisuuden osoituksena.

Jyrki Kaarttinen

Vartiaisen louskuttama aktiivimalli on uusoikeistolaista sosiaalirasismia, aikamme "rotuhygieniaa" pahimmillaan, jonka retoriikassa työttömät ovat "rikkaruohoja", velttoja, veteleviä ja töitä karttavia sosiaalipummeja, syypäitä omaan onnettomaan yhteiskunnalliseen asemaansa. Vartiainen on oikeustajun, oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden vastaisilla retoriikallaan menettänyt puheoikeutensa minun silmissäni.
Vartiaisen aktiivimallin ideologinen perusta on uusoikeistolaisessa fundamentalismissa, joka näkee työttömät toisen luokan kansalaisina, joita voi kyykyttää ja potkia, kuten haluaa.
Malli ei ota mekaanisena huomioon työttömien ihmisarvoa, heidän heterogeenisuuttaan ryhmänä, työmarkkinoilla vellovaa ikärasismia eikä se huomioi työn saannin alueellisia eroja.
Lisäksi malli ei ota huomioon lainkaan sitä, että työhallinnolla ei ole riittävää tietotaitoe eikä henkilöosaamista, mutta ei ollenkaan riittäviä palveluita saattaa työtöntä ja työtä yhteen ja löytää työtä.
Aktiivimalli on yksiselitteisesti raippalaki, joka oli täysin susi jo syntyessään.
Pieni ihminen, kuten minä, panen nyt toivoni ammattiyhdistysliikkeeseen, eduskunnan oppositioon ja viime kädessä seuraaviin eduskuntavaaleihin. Toivottavasti kansalaiset tekevät viisaita äänestyspäätöksiä ja vaihtavat päätöksentekijöitä reilulla kädellä.

Jari-Jukka Annala

Puolen vuoden päästä alkaa hillitön jeesustelu, kun saatiin työllisyysaste 75 prosenttiin ja työllisyysmenoja vähennettyä. Niin saatiin tempputyöllistämisellä ja työttömyysturvan leikkauksella. Ihan mitä vaan voi selitellä, mutta leikkauksesta on kyse.

Lauri Palmunen

Jarkko, säähän se kaikista kovin työn - sun muun välttelijä oot. Myös velat jätetään surutta maksamatta, niin kavereille, kuin kaikille muillekin. Oikea vastuun välttelijä, etten sanoisi. Luulis jo tossa iässä, eli +/-50 vuotiaana, käyttäytyvän sen mukaisesti. Lisäksi äidinkielesi on surkeaa. OppiVELVOLLISUUSkaan ei sua ole koskettanut.

Jari Rutanen

Hjallis on jälleen järkilinjoilla tässäkin asiassa:

"
En ymmärrä hallitusta. Ei aktiivimallistakaan tarvitsisi riidellä niin paljon, jos yritysten elinkelpoisuutta parannettaisiin. Työllisyysaste nousisi, kun joustavuutta olisi rakenteissa lisää. Tätä toisivat esimerkiksi alv-rajan nosto ja monta muuta asiaa. Jos paikallinen sopiminen menisi vauhdilla eteenpäin, niin että voisimme joustavammin sopia palkoista ja työajoista, se lisäisi tuottavuutta ja voisimme palkata uusia työntekijöitä. Yrittäjät ovat ainoat, jotka voivat pelastaa hallituksen työllisyystavoitteen. Mutta se vaatii toimia.
"

https://blogit.iltalehti.fi/hjallis-harkimo/2018/01/12/yrityksilla-on-ra...

Aatu Antero

Hallitus pistää 4-5 miljardia yritystukiin monopolien ja vanhojen dinosaurusten
pyörittämiseen.
Antaisi vaikka työttömälle 100 tonttua uuden yrityksen perustamiseen.
Niin alkaisi työpaikkoja tulemaan.
0 budjetilla firman perustaminen on aika mahdotonta.
Oy perustamisessa sulla pitää olla 2500 € tilillä ym. ym.
Sipilä koplas valtiolta 30 miljoonaa oman puulaakinsa perustamiseen.

Ilmari Lampinen

Käytännössä aktiivimalli tarkoittaa, että Työvoimatoimisto arvioi tarjoaako se sinulle palvelujaan ja jos ei tarjoa.
Työttömyys korvaus pienenee, etkä sinä voi siihen vaikuttaa.
Se tarkoittaa myös, että sinun on pakko ottaa vastaan harjoittelu työ josta ei saa palkkaa.
Työttömät pakoitetaan työhön 700 euron toimeentulo tuella, se avaa yrittäjille suuret orjamarkkinat, työntekijöitä saa lähes ilmaiseksi.
Päämäärä on täysin selvä, kaiken tarkoitus on synnyttää Suomeen halpatyö markkinat.
Jossa töitä tehdään yleisesti noin 700 euron palkalla, siitä on tullut ratkaisu Suomen talous ongelmiin ja sitä toteutetaan suunnitelmallisesti.

Olisi aika lopettaa itse petos, ei tämä ole hallituksen syy, te itse olette tämän valinneet, kieltäytymällä alentamasta palkkojanne.
Minä syytän mieluummin teitä hyvä osaisia, kuin arvostelen hallitusta.
Olisitte alentaneet palkkojanne niin tässä tilanteessa ei oltaisi, on myöhäistä enää teeskenellä myötätuntoa.

Seppo Simonen

Näissä kommentoinneissa ei juuri kehuja heru Juhana Vartiaiselle mutta hänellä entisenä Sosialidemokraattina ja nykyisenä Kokoomuksen kansanedustajana on kyllä laajempi kokonaisnäkemys kuin useimmalla kommentoijalla.
Kuten Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ykkösaamussa totesi että meillä on pitkityvän työttömyden ongelma. Siinä suhteessa aktiivimalli on perusoikeusmyönteinen tavoite.
Yhtenä tulonsiirtojen osana valtion menoista on työttömyyskorvaukset v 2016 4974 miljardia.

Jari Kaisla

"Kukaan täysijärkinen" ei perusta myöskään päätöksentekoa pelkistään tilastotietoihin. Tämä herra kuitenkin tekee juuri siten. Tilastot kun ovat usein tilaajiensa näköiset niin lopputulos on tällöin useimmiten katastrofi.

Jyrki Kaarttinen

Professori (emeritus) Kari Uusikylä kirjoittaa uusimmassa kirjoituksessaan seuraavaa:

"Vuonna 1945 arvostettu suomalainen psykiatrian ylilääkäri kirjoitti näin: ”Tervettä kansanruumista jäytävät loiset ja lurjukset, jotka käyttävät hyväkseen kulttuuriyhteiskunnan humanitäärisiä oloja, lisääntyvät nopeammin kuin parempi kansanaines, eivätkä edes kaadu rintamalla. Sellaisia on Suomessa arviolta puoli miljoonaa. Sterilisoimistoimet ovat riittämättömiä – ’tiettyjä tuhansia’ olisi tapettava, jotta vapautuisi poliiseja, vanginvartijoita ja mielisairaanhoitajia.”

Vaikka analogian paikka on aina lukijan silmässä, niin onkohan tässä ajattelussa jotakin tuttua nykymeininkiin, kun meilläkin eräs oikeistopuolueen edustaja on verrannut työttömiä "rikkaruohoihin"?

Timo Tiitinen

Asiat
Hyvinvointi
Ihmiset
Viihde
Matkailu
Koti
Blogit ja kolumnit
TV-Maailma

Digilehti Kirjaudu
Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla
Pääministeri Juha Sipilä on julistanut panevansa valtion omistamien yritysten ”taseet töihin”. Tämä juttu kertoo, kuinka Sipilä hyödynsi yhteistä rahaa tehdäkseen itsestään yksityisen miljonäärin.
Jaa artikkeli | Jaettu (55104)

Jarno Liski
Ajankohtaista Asiat 8.6.2017 06:30

Suomi nousuun!

Ennen vaaleja Juha Sipilä pyöritteli itse nikkaroimaansa ”kakkaraa” Suomen ongelmien ratkaisuksi. Pääministerinä ja omistusohjausministerinä hän on käytännön toimena kaavaillut muun muassa valtionyhtiöiden myymistä ”taseiden töihin panemiseksi”. Biotaloudesta pitäisi saada kauan toivottu ”uusi Nokia”.

Koska markkinaehtoista rahaa ei ole – vastoin yleistä tietoa mutta Sipilän mukaan – tarpeeksi saatavilla, on tarkoitus myydä valtionyhtiöitä ja sijoittaa myyntituloja biotalousfirmoihin.

Näin Sipilä mallintaa omaa kokemustaan: sijoittajana hän on onnistunut rahastamaan valtiota monet kerrat ennenkin. Näissä kaupoissa Sipilän ympärille on kertynyt liikemiesten verkosto, joka on nyt vahvasti mukana myös biojalostamoteknologiaa kehittävän Chempolis Oy:n hankkeissa.

Tämä on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvin veljien – tukea.
Pääomasijoittajaksi

Juha Sipilästä tuli rikas vuonna 1996.

Valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Lisää rahaa pöytään toi sykemittarivalmistaja Polar Electro, josta tuli Solitran vähemmistöomistaja. Runsas vuosi myöhemmin Sipilä viimeisteli kaupat myymällä omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille.

Sipilän rikastumisesta voi olla monta mieltä: ehkä valtionyhtiö teki erityisen huonot kaupat tai Sipilä erityisen hyvät. Ainakaan Rautaruukista poliittista vastuuta kantaneiden hallintoneuvoston puheenjohtajan Paavo Väyrysen (kesk) tai silloisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Kääriäisen (kesk) ei tarvinnut ottaa vastuuta kasvavan yhtiön myymisestä ulkomaille.

Solitran perustaja ja Sipilän suoraan koulunpenkiltä töihin palkannut Lauri Kuokkanen vastusti yhtiön myymistä ulkomaille ”epäisänmaallisena”, mutta ei voinut estää sitä, koska ei enää omistanut yhtiötä vaikka sen hallituksessa istuikin.

Sanotaan, että ensimmäisen miljoonan hankkiminen on vaikeinta, loppu on pelkkää monistamista.

Kaupasta saaduilla yli sadalla miljoonalla markalla Sipilästä tuli sijoittaja. Täältä periytyy Sipilän mieltymys valtion rahojen ohjaamisesta kasvuyrityksille. Malliesimerkki valtion roolista Sipilän kaavailuissa on Ultraprint Oy, joka lopulta teki Juha Sipilästä ja hänen poliittisen uransa tärkeästä tukijasta Kalevi Laurilasta liikekumppanit.
Oulun poikain ale

Ultraprint syntyi vuonna 1997.

Yhtiön käynnistämiseksi kerättiin rahaa osakeannilla. Lauri Kuokkanen, hänen yhtiönsä Ultracom sekä yhtiön toimitusjohtaja Hannu Valkonen saivat uusia osakkeita 1 000 markan kappalehintaan. Äkkirikastunut Juha Sipilä sekä JOT-yhtiön pääomistajat Jorma Terentjeff ja Veikko Lesonen saivat osakkeita 2 000 markalla kappale.

Kalleimman hinnan osakkeista maksoi veronmaksajien rahaa sijoittanut pääomasijoitusyhtiö Teknoventure Oy. Sille osakkeet maksoivat 5 000 markkaa kappaleelta. Näin veronmaksajat omistivat uudesta yhtiöstä vain neljänneksen, mutta siitä maksettu 1,5 miljoonan markan hinta oli yli 60 prosenttia koko kerätystä potista.

Tämä on veronmaksajien tapa kannustaa yksityistä yritteliäisyyttä: otetaan isompi osuus riskistä ja pienempi osa voitoista, jolloin yrittäjille jää pienempi riski ja suuremmat voitot. Tämä on myös se rooli, jota Sipilä kaavailee valtiolle luvatessaan pistää ”taseet töihin”: yrittäjät ovat yritteliäämpiä, jos valtio voi tehdä riskin ja tuoton suhteen heidän kannaltaan houkuttelevammaksi.

Ultraprintin tapauksessa riskit alkoivat pian realisoitua. Vuoden 1998 loppuun mennessä rahaa oli palanut tappioihin 1,4 miljoonaa markkaa. Jotain oli tehtävä. Näissä järjestelyissä tärkeä rooli lankesi liikemies Jorma Terentjeffille, jonka tie rikastumiseen on sekin kertomisen arvoinen tarina.
Ajoituksen säätöä

JOT-Tuote-yhtiön perustaja Veikko Lesonen oli Juha Sipilän tavoin työskennellyt Solitraa edeltäneessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä. Siellä Lesonen oli saanut kipinän yrittäjäksi lähtemisestä. JOT-Tuote erikoistui valmistamaan matkapuhelinteollisuuden tuotantolinjoja.

Alkuvuodesta 1994, kun Juha Sipilä vasta suunnitteli järjestelyjä myydäkseen johtamansa valtionyhtiö Solitran omaksi voitokseen, oli Lesosen JOT-Tuote vaikeuksissa. Verottaja oli hakemassa yhtiötä konkurssiin maksamattomien verovelkojen vuoksi.

Apuun tuli pääomasijoitusyhtiö Teknoventure, joka sijoitti pääasiassa Oulun ja lähiseudun kuntien sekä valtion omistamien Sitran ja nykyisen Finnveran rahoja yrityksiin talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi.Yhtiötä johti oululaistunut ja elektroniikkateollisuudessa uraa tehnyt Jorma Terentjeff.

Verottaja perääntyi vaatimuksissaan, kun Terentjeff lupasi Teknoventurelta ison sijoituksen firmaan. Teknoventuresta tuli JOTin iso omistaja ja Jorma Terentjeffistä sen hallituksen puheenjohtaja. Tuolloin Nokian imu oli jo vetänyt matkapuhelinten tuotantolinjoja valmistaneen JOTin talousvaikeuksista lupaavaan kasvuun.

Teknoventure ostettiin ulos omistajien joukosta. Yhteistyö oli ollut Teknoventurelle tuottoisaa, mutta vielä tuottoisammaksi se osoittautui Teknoventuren johtajalle Terentjeffille. Hänet palkattiin JOT-Tuotteen toimitusjohtajaksi. Sopimuksen osana hän sai 30 prosentin omistusosuuden nopeasti kasvavasta yhtiöstä.

Vuonna 1998 Terentjeff vei JOT-Tuotteen pörssiin nimellä JOT Automation. Ennen pörssilistautumista yhtiön osakkeita myytiin muutamille valikoiduille sijoittajille, jotka pääsivät mukaan teknokuplan pörssiralliin.

Yksi näistä oli Juha Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Invest.
Juuri ajoissa

Vuonna 1998 JOT Automationin pörssilistautuminen räjäytti pankin. Nokian imussa kasvaneen firman osake sinkosi kohti korkeuksia.

Rallia jatkui pari vuotta it-kuplan puhkeamiseen saakka. Terentjeff ja Lesonen myivät osakkeitaan vuoden 1999 mittaan parilla isolla kaupalla. Molemmilla kerroilla kumpikin nettosi kymmeniä miljoonia markkoja.

Tammikuussa 2000 yhtiö antoi optimistisen pörssitiedotteen mutta jo huhtikuussa tulosvaroituksen. Tässä välissä Lesonen ja Terentjeff myivät merkittävän osan osakkeistaan – nyt kauppasummat olivat jo sadoissa miljoonissa. Myös Sipilä myi osakkeitaan tammikuun lopussa ja sai niistä 6,6 miljoonaa markkaa. Ajoitus oli oikea. Tulosvaroituksen jälkeen kurssi ei enää toipunut.

Kun huippukurssi oli ollut noin 13 euroa kappale, vuoden 2000 lopussa osakkeen arvo oli enää 2,58 euroa ja vuotta myöhemmin alle 50 senttiä.

Helsingin Sanomien tuolloin haastattelema professori arvioi, että yhtiön johto tiesi uhkaavasta kriisistä nostattaessaan kurssia tammikuun tiedotteella. Rahoitustarkastus alkoi tutkia kauppoja mutta totesi, ettei yhtiötä ja sen johtoa ollut aihetta epäillä arvopaperimarkkinalain rikkomisesta. Pörssitiedottamisestaan yhtiö sai kuitenkin moitteita.
Kaverikauppaa

Juha Sipilä oli valittu julkisin varoin omistetun Teknoventure-sijoitusyhtiön hallitukseen vuonna 1998. Hänen rooliinsa kuului valvoa, että veronmaksajien varoja käytettiin järkevästi. Teknoventuren sijoitussalkussa oli edelleen myös aiemmin mainittu Ultraprint, jossa Sipilä oli itsekin omistajana.

Näin alkoi muodostua sidonnaisuuksien verkosto, jossa valtion rahat ja liikemiesten rahat kiertävät samassa vyyhdessä, kun liikemiehet istuvat ristiin rastiin niin veronmaksajien sijoitusrahastojen hallinnossa kuin niiden sijoituskohteena olevien yritysten johtajina ja omistajina.

Kolmisen kuukautta sen jälkeen, kun Sipilä oli tullut sijoitusyhtiön hallitukseen, Teknoventure antoi liikemies Kalevi Laurilan JMC Toolsille kaksi miljoonaa markkaa uutta pääomalainaa entisen reilun kahden miljoonan markan päälle.

Nyt Laurila päätti jostain syystä sijoittaa tappiolliseen firmaan, jossa Sipilä oli omistajana. Vuonna 2000 Ultraprint myytiin Kalevi Laurilan omistamalle JMC Toolsille.

Juha Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Investille kauppahinta Ultraprintistä maksettiin osakkeilla, jolloin siitä tuli JMC Toolsin vähemmistöomistaja. Myös Veikko Lesonen kuului firman omistajiin.
Kolmen kärpän puhallus

Vuonna 2001 JMC Toolsinkin myynti romahti it-kuplan puhjettua. Yhtiölle olisi voinut pian käydä kalpaten. Samalla olisi Sipiläkin menettänyt vastikään yhtiöön tekemänsä isot sijoitukset.

Sipilän liikemiesuralla tapahtui kuitenkin jälleen valtiovetoinen onnenpotku.

JMC Tools aloitti neuvottelut yhdistymisestä pörssiyhtiö Incapin kanssa. Incapin suurin omistaja oli valtion rahoitusyhtiö Finnvera, jonka liiketoimintajohtaja Seppo Arponen oli innokas jääkiekkomies ja Oulun Kärppien hallituksen puheenjohtaja. Kärppä-yhtiön suurimpia yksityisiä omistajia olivat Veikko Lesonen, Jorma Terentjeff ja Juha Sipilä.

Kiekkomiesten saavuttama neuvottelutulos ällistytti ulkopuoliset.

Incap ja JMC Tools päätettiin yhdistää, mutta Laurilan ja Sipilän firman kannalta uskomattoman hyvin ehdoin. JMC Toolsin omistajat saisivat fuusioituneesta yhtiöstä 70 prosenttia, kun taas noin viisi kertaa suuremman ja selvästi kannattavamman pörssiyhtiö Incapin omistajat, suurimpana siis veronmaksajat Finnveran kautta, saisivat uudesta yhtiöstä vain 30 prosenttia.

Perusteluna veronmaksajien kannalta epäedullisen näköiselle kaupalle käytettiin JMC Tools Oy:n tulevaisuudenodotuksia. Myöhemmin tosin nähtiin, että odotukset eivät koskaan toteutuneet.

Incapin kannalta huonoksi osoittautunutta kauppaa oli yhtiön hallituksessa edistämässä Jorma Terentjeff. Hänelle tarjottiin ennen fuusiota tilaisuus päästä JMC Toolsin ja sen kautta fuusion myötä Incapin suuromistajaksi.

Tällä kauppojen ketjulla Sipilä oli saanut vaihdettua osuutensa tappiollisesta pikkufirma Ultraprintistä pörssiyhtiöön – yhdeksi sen kymmenestä suurimmasta omistajasta.
Päin mäntykalusteita

Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.
Tukisyöppö Chempolis

Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.

Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.
Ystävänkauppaa

Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.
Biojalostamo Sieviin

Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.

Hän ei säästellyt vaivojaan hankkeen lobbaamiseksi ja piti lobbauksesta jopa kirjaa, jonka Sievin kunta luovutti Seuran käyttöön.

Vuoden 2008 syksyltä alkava lobbauskalenteri on vaikuttavaa luettavaa: esimerkiksi Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu Euroopan investointipankin rahoituksesta hankkeelle. Koski tapasi kirjanpitonsa mukaan myös Vapon toimitusjohtajan Matti Hillin, eduskunnan varapuhemiehen Pekka Ravin (kok) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk). Biotalouden edistäminen tarvitsi poliitikkojen myötämielisyyttä, sillä markkinoilta tarvittavia rahoja ei saatu kerättyä.

Onneksi Sievin laitoksen käyttämä teknologia oli pian saamassa Juha Sipilästä oman puolestapuhujan Arkadianmäelle.
Sipilä lähtee politiikkaan

Kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin lähtenyt liikemies Juha Sipilä kampanjoi ennen kaikkea bioenergiateemalla.

Syyskuussa 2010 hän kutsui väkeä bioenergiaseminaariin Siikajoelle Ruukin kartanolle. Sipilän vanha liikekumppani Kalevi Laurila oli luvannut vastata tarjoilusta, ja Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tuli keskustelukumppaniksi. Yleisöryntäys jäi saavuttamatta, mutta viitisentoista vierasta sai kuulla Sipilän ja Kosken näkemyksiä biotalouden edistämiseksi.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä Juha Sipilän autotallissa Kempeleessä kävi kuhina. Talkooväki kasasi vaalikampanjatuotteita, joilla oli määrä rahoittaa Sipilän ensimmäinen eduskuntavaalikampanja.

Vaalirahat oli tarkoitus kerätä myymällä Stirling-moottorin toimivia pienoismalleja. 1800-luvulla kehitetty mutta unhoon jäänyt moottorityyppi soveltui hyvin häkäpönttöautollaan kampanjamatkat taittaneelle Sipilälle. Moottorin mukana toimitettiin pieni pullollinen Chempolisin valmistamaa olkietanolia, jolla moottoria saattoi käyttää.

Sipilä myi moottoreitaan, teki uutteran kampanjan ja pääsi eduskuntaan juuri ja juuri 5 543 äänellä kevään vaaleissa.

Vaalikautta myöhemmin Juha Sipilä oli pääministeri.
Bisnestä politiikan kautta

Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.

Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi 2012. Uusi oppositiojohtaja puhui erityisen paljon uusien työpaikkojen luomisesta biotalouteen.

Tätä talouden rakennemuutosta vauhdittamaan tosin pitäisi myydä valtionomistuksia ja perustaa miljardien eurojen rahasto tekemään sijoituksia lupaaviin hankkeisiin, Juha Sipilä selitti eduskunnalle.
Unelmiinsijoittajat

Loppuvuodesta 2012 kunnanjohtaja Koski antoi Hankintavinkit-lehdelle haastattelun, jossa Sievin laitoshankkeen kerrottiin lähtevän käyntiin vuoden 2013 puolella.

Laitos olisi rakennettu Sievin Matalamaalle joidenkin kilometrien päähän Sievi–Nivala-maantiestä, VR:n ratayhtiön sepelilouhoksen viereen. Louhoskuopassa olisi voitu jäähdyttää bioetanolilaitoksen vettä. Lauhdevesialtaasta puoletaan olisi Kosken mukaan saanut turistivetonaulan ulkoilmakylpylänä saunamaailmoineen ja ravintoloineen.

”Mikäpä eksoottisempaa ulkomaan ja kotimaankin ihmisille kuin uida 30 asteen pakkasella keskitalven pakkastähtitaivaan alla upeasti höyryävässä altaassa, jossa on kirkas vesi ja lämpötilaero ympäröivään ilmaan n. 60 astetta”, Koski intoili haastattelussa.

Kunnanjohtaja Koski kertoi, että laitoksesta tulisi kuitenkin yksityinen yritys.

”Kunta ei tule tätä businesta pyörittämään vaan jatkosta vastaa asian osaava toimija/toimijat, joiden kanssa neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Niistä lisää tuonnempana”, hän kertoi lehdelle.

Asian osaavat toimijat löytyivät pian. Hankeesta vastuun otti vastaperustettu yhtiö Sievi Biofuels Oy. Yhtiön pääomistajina olivat itse kunnanjohtaja Markku Koski ja liikemies Kalevi Laurila perheenjäsenineen.

Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.

Pääministeri Sipilä kieltäytyi kommentoimasta näitä tapaamisia Seuralle mitenkään.
Vaikeudet alkavat

Vuonna 2013 Markku Koskella ja Kalevi Laurilalla oli siis tekeillä bioetanolilaitos, jonka piti olla kultamuna. Lupausten mukaan yhtiö pystyisi tekemään jäteoljesta biopolttoainetta, jonka kysyntä kasvoi koko ajan ja jonka kysyntää säädettiin poliittisilla päätöksillä tuista ja polttoaineen sekoitusvelvoitteesta.

Lisäksi tämä hanke olisi erittäin tärkeä Chempolisille, josta kolmanneksen omistivat todennäköinen tuleva pääministeri ja tämän hyvä ystävä. Kaiken olisi luullut sujuvan kuin rasvattu.

Tekes, jonka johtokunnassa kansanedustaja Juha Sipilä istui, myönsikin Chempolisille jälleen kerran puoli miljoonaa euroa lisää rahaa keväällä 2013. Rahoitus kuitenkin peruttiin samana syksynä, kun Tekesille selvisi Chempolisin taloudellisten vaikeuksien syvyys. Lisärahoitusta olisi tarvittu miljoonia euroja.

Seuraavan joulun alla vuonna 2014 tuli toinen isku. Kokoomuslainen työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hylkäsi Laurilan ja Kosken yhtiön hakemuksen 100 miljoonan euron investointituesta. Päätöksen mukaan oli ongelmallista, että Koski oli kunnanjohtajana valmistellut laitoshanketta, joka tulisi hänen henkilökohtaiseen omistukseensa.
Auringon uusnousu

Sipilästä tuli odotetusti pääministeri kevään 2015 vaalien jälkeen.

Poikkeuksellisesti hän otti omistajaohjausministerin tehtävät itselleen. Samoihin aikoihin sähköverkkojen myynnistä valtavasti käteistä saanut valtionyhtiö Fortum alkoi yhtiön kertoman mukaan tutkailla Chempolista sijoituskohteena.

Syksyllä Fortum sijoitti umpivelkaiseen yhtiöön yli kuusi miljoonaa euroa ja sijoitusyhtiö Taalerin rahasto yli neljä miljoonaa. Asiasta nousseen kohun vuoksi pääministeri Sipilä antoi oikeuskanslerille selvityksen, jonka mukaan hän ei vaikuttanut järjestelyyn mitenkään.

Chempolisin tämä ratkaisu kuitenkin pelasti toistaiseksi, samoin vähintään osan Sipilän lapsilleen jättämän sijoitusyhtiön sekä Juha Hulkon saatavista.

Fortum on neuvotellut osallistumisesta Sievin biotehtaaseen. Siihen haetaan nyt työ- ja elinkeinoministeriöltä 120 miljoonan euron tukea. Hanke on siirretty Markku Kosken toiselle yhtiölle, jossa mukana ovat vanhat liikekumppanit Kärsämäen pellettitehtaan ajoilta.

Kalevi Laurila puolestaan perusti oman yhtiön Furetan Oy:n, jonka osakkaiksi tulivat muun muassa Pohjolan Voiman entinen toimitusjohtaja Timo Rajala sekä poliitikkoja Sipilän tueksi aikanaan taivutellut entinen keskustaministeri Martti Pura. Pura tosin kertoo luopuneensa ainakin valtaosasta omistustaan viime vuoden lopulla.

Samoin teki Kalevi Laurila.
Uusi liiga

Elinkeinoelämä, EK ja sen tutkimuselin Etla, Suomen Yrittäjät ry sekä kotimaiset taloustutkijat ovat vaatineet nykyisten miljardien elinkeinotukien radikaalia leikkaamista.

Vaikka Sipilän hallituksen aikana tukia on tullut vain lisää – viimeksi pikkuriikkinen miljoona tuli kaupallisten tv-yhtiöiden uutistuotantoon – hallituksen runsaan kuukauden takaisesta niin sanotusta puoliväliriihestä odotettiin isoja uutisia ja linjan muutosta. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, sillä tuista ei saatu leikattua ensimmäistäkään euroa.

Furetan Oy hakee tällä hetkellä kolmelle eri biojalostamolle yhteensä yli 650 miljoonan euron tukia työ- ja elinkeinoministeriöltä. Juuri ennen vappua Juha Sipilä siirsi omistajaohjausasiat elinkeinoministeriksi nostamalleen keskustan Mika Lintilälle. Elinkeinoministeri Lintilältä taas siirtyvät energia-asiat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Sipilän haaveileman ”kasvurahaston” tehtävää ajamaan perustettu valtion kehittämisyhtiö Vake Oy taas varautuu myymään valtion omistuksia mahdollistaakseen tuntuvat sijoitukset muun muassa biotalousyritysten kasvun vauhdittamiseen.

Vake Oy:n myytäväksi siirrettiin noin 2,5 miljardin euron edestä valtionyhtiöiden osakkeita, joiden myyntitulojen käytöstä maan hallitus päättää eduskunnalta kyselemättä.

Nyt ei siis enää pelata maakunnallista Teknoventure-sarjaa vaan valtakunnallista liigaa: Sipilän itsensä toteuttama malli, miljonääriksi yhteisin varoin, mahdollistaa käsinpoimituille kasvuyrittäjille miljoonien monistamisen. Rahojen käyttö on arvatenkin hallituksen liikesalaisuus, ja yritysten omistajatietojen heikentäminen vaikeuttaa rahankäytön seuraamista entisestään.

Juha Sipilä ei vastannut Seuran lukuisiin haastattelupyyntöihin.
Lue myös:

Yritystuet ovat tolkutonta pönkkäämistä – talouselämä vastustaa, poliitikot puoltavat elinkeinotukia

Avainsanat
Chempolis Elinkeinoelämä Juha Sipilä kotimaa pääministeri politiikka yritystuet

Jaa artikkeli
Jaettu
55104
Lisää lukulistalle

Osallistu keskusteluun (4)
Suosittelemme seuraavaksi
Ajankohtaista
Näin huijarit saalistavat naisia netissä – Marjo vältti ansan, mutta hänen ystävälleen kävi huonosti

21.1.2018

Ajankohtaista
Kymmenen hengen kimppakolmio, halvat hinnat ja hauska meno – imatralaiset ottavat irti arjen ilot Svetogorskissa

20.1.2018

Ajankohtaista
Kainuun sähkökatkot kielivät ilmastonmuutoksesta – ja tämä on vasta alkua

20.1.2018

Keskustelu
Start Up 8.6.2017, 21:59

toimittajan kommentit pienellä, perässä OMAT KOMMENTTINI ISOLLA.
Koska markkinaehtoista rahaa ei ole – vastoin yleistä tietoa mutta Sipilän mukaan – tarpeeksi saatavilla, on tarkoitus myydä valtionyhtiöitä ja sijoittaa myyntituloja biotalousfirmoihin.
TÄSSÄ TOIMITTAJA ON TÄYSIN VÄÄRÄSSÄ, EI SUOMESSA OIKEASTI OLE RISKIRAHAA. Voin kertoa yli sadan start upin kokemuksella.
Näin Sipilä mallintaa omaa kokemustaan: sijoittajana hän on onnistunut rahastamaan valtiota monet kerrat ennenkin. Näissä kaupoissa Sipilän ympärille on kertynyt liikemiesten verkosto, joka on nyt vahvasti mukana myös biojalostamoteknologiaa kehittävän Chempolis Oy:n hankkeissa.
TÄLLÄ ILMEISESTI TARKOITETAAN, ETTÄ YRITYS, JOSSA SIPILÄ ON OLLUT OSAKKAANA ON SAANUT VALTION RAHOITUSTA. SIINÄ EI OLE MITÄÄN VÄÄRÄÄ, VALTION RAHOITTAJIEN TEHTÄÄ ON RAHOITTAA POTENTIAALISIA YRITYKSIÄ. MITÄÄN MUUTA TAPAA RAHASTAA VALTIOLTA EN KEKSI MIHIN LIE TOIMITTAJA VIITTAA. TUSKIN SIPILÄ ON YHTÄÄN FIRMAA VALTIOLLE MYYNYT.
Tämä on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvin veljien – tukea.
VARONMAKSAJIEN TUKI ON TÄTÄ VARTEN, JOS VALTION RAHOITTAJAT OVAT SITÄ JAKANEET NIIN SE ON HEIDÄN PÄÄTÖKSENSÄ, OIKEA OSOITE MOITTEELLE ON SIELLÄ. HYVÄVELI ON MAHTAVA SANA, SE PUREE, MUTTA NÄYTTÖJÄ SIITÄ EI TARVITSE ANTAA.
Valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Lisää rahaa pöytään toi sykemittarivalmistaja Polar Electro, josta tuli Solitran vähemmistöomistaja. Runsas vuosi myöhemmin Sipilä viimeisteli kaupat myymällä omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille.
RAUTARUUKILLA ON VARMASTI ITSENÄINEN JOHTO, JA SILLOIN SIPILÄLLÄ EI OLLUT MITÄÄN ASEMAA POLITIIKASSA. JOS RAUTARUUKKI ON TEHNYT TYHMÄN KAUPAN NIIN SE ON HEIDÄN ONGELMA. JOS POLAR ON HALUNNUT SIJOITTAA NIIN ON VARMASTI NÄHNYT HYVÄN SYYN SIJOITUKSELLE, SE ON HEIDÄN ASIA. JOS SIPILÄ ON ONNISTUNUT MYYMÄÄN KALLIIMALLLA NIIN HYVÄ, SE ON BISNEKSEN TARKOITUS, OSTAA HALVEMMALLA JA MYYDÄ KALLIIMMALLA. JOS EI OLISI MYYNYT JA OLISI TULLUT KONKURSSI, NYT OLISI JÄLLEEN TOIMITTAJAN JUTTU, SIINÄ VAIN LUKISI, ETTÄ SIPILÄ POLTTI VALTION RAHAA. JA MUUTEN PALJONKOHAN TÄSTÄ SYNTYI TYÖPAIKKOJA, VEROEUROJA JNE?
Kaupasta saaduilla yli sadalla miljoonalla markalla Sipilästä tuli sijoittaja. Täältä periytyy Sipilän mieltymys valtion rahojen ohjaamisesta kasvuyrityksille. Malliesimerkki valtion roolista Sipilän kaavailuissa on Ultraprint Oy, joka lopulta teki Juha Sipilästä ja hänen poliittisen uransa tärkeästä tukijasta Kalevi Laurilasta liikekumppanit.
KOSKA START UP FIRMAT EIVÄT SAA HELPOSTI RAHAA, ON SIPILÄ PÄÄTTÄNYT OTTAA ISON RISKIN JA SIJOITTAA NIIHIN, NIISSÄ USEIN HÄVIÄÄ RAHAA, KUTEN SIPILÄLLEKIN ON KÄYNYT, NIISTÄ VAIN EI PUHUTA, MUTTA VOITTAA EI SAISI. MINUSTA HÄN ANSAITSEE TÄSTÄ START UP FIRMOJEN AUTTAMISESTA ENNEMMIN KUNNIAMERKIN KUIN SAPISKAA, ON SE NIMITTÄIN SEN VERRAN VAIKEA LUODA UUSIA YRITYKSIÄ JA TYÖPAIKKOJA.
RAUTARUUKILLA ON VARMASTI ITSENÄINEN JOHTO, JA SILLOIN SIPILÄLLÄ EI OLLUT MITÄÄN ASEMAA POLITIIKASSA. JOS RAUTARUUKKI ON TEHNYT TYHMÄN KAUPAN NIIN SE ON HEIDÄN ONGELMA. JOS POLAR ON HALUNNUT SIJOITTAA NIIN ON VARMASTI NÄHNYT HYVÄN SYYN SIJOITUKSELLE, SE ON HEIDÄN ASIA. JOS SIPILÄ ON ONNISTUNUT MYYMÄÄN KALLIIMALLLA NIIN HYVÄ, SE ON BISNEKSEN TARKOITUS, OSTAA HALVEMMALLA JA MYYDÄ KALLIIMMALLA. JOS EI OLISI MYYNYT JA OLISI TULLUT KONKURSSI, NYT OLISI JÄLLEEN TOIMITTAJAN JUTTU, SIINÄ VAIN LUKISI, ETTÄ SIPILÄ POLTTI VALTION RAHAA. JA MUUTEN PALJONKOHAN TÄSTÄ SYNTYI TYÖPAIKKOJA, VEROEUROJA JNE?
Kaupasta saaduilla yli sadalla miljoonalla markalla Sipilästä tuli sijoittaja. Täältä periytyy Sipilän mieltymys valtion rahojen ohjaamisesta kasvuyrityksille. Malliesimerkki valtion roolista Sipilän kaavailuissa on Ultraprint Oy, joka lopulta teki Juha Sipilästä ja hänen poliittisen uransa tärkeästä tukijasta Kalevi Laurilasta liikekumppanit.
KOSKA START UP FIRMAT EIVÄT SAA HELPOSTI RAHAA, ON SIPILÄ PÄÄTTÄNYT OTTAA ISON RISKIN JA SIJOITTAA NIIHIN, NIISSÄ USEIN HÄVIÄÄ RAHAA, KUTEN SIPILÄLLEKIN ON KÄYNYT, NIISTÄ VAIN EI PUHUTA, MUTTA VOITTAA EI SAISI. MINUSTA HÄN ANSAITSEE TÄSTÄ START UP FIRMOJEN AUTTAMISESTA ENNEMMIN KUNNIAMERKIN KUIN SAPISKAA, ON SE NIMITTÄIN SEN VERRAN VAIKEA LUODA UUSIA YRITYKSIÄ JA TYÖPAIKKOJA
Tämä on veronmaksajien tapa kannustaa yksityistä yritteliäisyyttä: otetaan isompi osuus riskistä ja pienempi osa voitoista, jolloin yrittäjille jää pienempi riski ja suuremmat voitot. Tämä on myös se rooli, jota Sipilä kaavailee valtiolle luvatessaan pistää ”taseet töihin”: yrittäjät ovat yritteliäämpiä, jos valtio voi tehdä riskin ja tuoton suhteen heidän kannaltaan houkuttelevammaksi.
TÄSSÄ TOIMITTAJA ON AIVAN PIHALLA, YRITTÄJÄT OVAT OTTANEET SUURIMMAT RISKIT, HE OVAT ALOITTANEET PELKÄN IDEAN POHJALTA JA VIENEET OMILLA RAHOILLA JA ILMAISELLA TYÖLLÄ FIRMAN SIIHEN PISTEESEEN, ETTÄ RAHOITTAJAT OVAT SIITÄ KIINNOSTUNEITA. RAHOITTAJAT OTTAVAT SIIS PIENEMMÄN RISKIN, SIKSI HEILLE MYÖS PIENEMPI OSUUS FIRMASTA. RAHOITTAJAT ARVIOIVAT RISKEJÄ, EIVÄT OLE VALMIITA OTTAMAAN ISOJA RISKEJÄ, JA HAKEVAT SIJOITUKSELLEEN VOITTOA. NÄIN SE SIJOITTAMINEN PELAA.
Apuun tuli pääomasijoitusyhtiö Teknoventure, joka sijoitti pääasiassa Oulun ja lähiseudun kuntien sekä valtion omistamien Sitran ja nykyisen Finnveran rahoja yrityksiin talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi.
TÄSSÄKÄÄN EI OLE MITÄÄN VÄÄRÄÄ, SIJOITUSYHTIÖ TUTKI YRITYKSEN JA PÄÄTTI SIJOITTAA SIIHEN. ITSENÄINEN YHTIÖ SAA HALUTESSAAN NÄIN TEHDÄ, EIKÄ PÄÄTÖSTÄ VOI OHJATA HENKILÖ, JOSTA TULEE PÄÄMINISTERI 20 VUODEN PÄÄSTÄ.
Teknoventure ostettiin ulos omistajien joukosta. Yhteistyö oli ollut Teknoventurelle tuottoisaa.
ELI SIJOITTAJA TEKI HYVÄN SIJOITUKSEN, HIENOA ETTÄ TOIMITTAJA MUISTI MAINITA TÄMÄN KAIKEN MUSTAMAALAUKSEN KESKELLÄ.
Tammikuussa 2000 yhtiö antoi optimistisen pörssitiedotteen mutta jo huhtikuussa tulosvaroituksen. Tässä välissä Lesonen ja Terentjeff myivät merkittävän osan osakkeistaan – nyt kauppasummat olivat jo sadoissa miljoonissa. Myös Sipilä myi osakkeitaan tammikuun lopussa ja sai niistä 6,6 miljoonaa markkaa. Ajoitus oli oikea
HIENOSTO TOIMITTU, HYVÄÄ JOHTAMISTA JA SIJOITTAMISEN VAINUA. JA MUISTAKAA VALTAVAT MÄÄRÄT TYÖPAIKKOJA JA VEROEUROJA.
Juha Sipilä oli valittu julkisin varoin omistetun Teknoventure-sijoitusyhtiön hallitukseen vuonna 1998. Hänen rooliinsa kuului valvoa, että veronmaksajien varoja käytettiin järkevästi. Teknoventuren sijoitussalkussa oli edelleen myös aiemmin mainittu Ultraprint, jossa Sipilä oli itsekin omistajana.
KYLLÄPÄ ON RANKKAA ALIARVIOIMISTA YHTIÖTÄ KOHTAAN, VAIN LAPSELLINEN VOI KUVITELLA, ETTÄ PÄÄTÖKSIÄ TEKISI YKSIN SIPILÄ, JA EI JÄÄVÄISI ITSEÄÄN JA FIRMAKIN SITÄ VAATII, JOS KYSEESSÄ SIPILÄN OMISTUKSEN PÄÄTÖS.
Näin alkoi muodostua sidonnaisuuksien verkosto, jossa valtion rahat ja liikemiesten rahat kiertävät samassa vyyhdessä, kun liikemiehet istuvat ristiin rastiin niin veronmaksajien sijoitusrahastojen hallinnossa kuin niiden sijoituskohteena olevien yritysten johtajina ja omistajina.
IHMISET TUNTEVAT TOISENSA JA TEKEVÄT BISNESTÄ YHDESSÄ, MITÄ SITTEN, MUKAVAMPAA TEHDÄ TUTTUJEN KANSSA,. TOIMITTAJA VOISI OTTAA EDES YHDEN ESIMERKIN, ETTÄ PÄÄTÖS TEHTY JÄÄVÄÄMÄTTÄ.
Incap ja JMC Tools päätettiin yhdistää, mutta Laurilan ja Sipilän firman kannalta uskomattoman hyvin ehdoin. JMC Toolsin omistajat saisivat fuusioituneesta yhtiöstä 70 prosenttia, kun taas noin viisi kertaa suuremman ja selvästi kannattavamman pörssiyhtiö Incapin omistajat, suurimpana siis veronmaksajat Finnveran kautta, saisivat uudesta yhtiöstä vain 30 prosenttia.
NIIN MITÄ SITTEN, TOISILLE KAUPPA ON AINA HUONO, TOISILLE KANNATTAVA. JA TÄYTYY MUISTAA, ETTÄ MYÖS YHTIÖN JOHTO JA STRATEGIA MUUTTUU SAMALLA, TOISET VAIN OSAA JOHTAA JA TOISET EIVÄT. TÄMÄN KAUPAN PÄÄTÖKSEEN OVAT VAIKUTTANEET VARMASTI TODELLA MONET HENKILÖT, EI SITÄ TEHNYT YKSI TAI KAKSI MIESTÄ.
Tällä kauppojen ketjulla Sipilä oli saanut vaihdettua osuutensa tappiollisesta pikkufirma Ultraprintistä pörssiyhtiöön – yhdeksi sen kymmenestä suurimmasta omistajasta.
HYVIN NEUVOTELTU SOPIMUS, EIKÖ OLE HIENOA, ETTÄ MEILLÄ ON PÄÄMINISTERI, JOKA OSAA NEUVOTELLA HIENOJA SOPIMUKSIA?
Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.
TÄSSÄ MARKKU KOSKI TEKI HIENON TYÖN, TOIVOTTAVASTI SITÄ OSATTAISIIN ARVOSTAA, AINAKIN NE KYMMENET TAI SADAT OSASIVAT, JOTKA SAIVAT PIDETTYÄ TYÖPAIKKANSA.
Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.
TÄTÄ SE ON START UPIN KANSSA, IDEAT EI AINA TOIMI, KAIKKIEN RAHAA PALAA, MYÖS OMISTAJIEN, OMISTAJAT TEKEVÄT TÖITÄ ILMAN PALKKAA, TAKAAVAT LAINOJA JNE. EI TÄMÄ OLE HERKKUA OMISTAJILLE, ONNEKSI NÄITÄ ROHKEITA JA PERIKSIANTAMATTOMIA RIITTÄÄ, ILMAN NÄIT MONI SUOMALAINEN MENESTYSTARINA OLISI JÄÄNYT SYNTYMÄTTÄ. TEKES ON VARMASTI TEHNYT ITSENÄISEN PÄÄTÖKSEN, TURHA KUVITELLA MUUTA, TAI SITTEN PITÄÄ ESITTÄÄ NÄYTTÖ.
Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.
HIENOA MARKKU KOSKI, TÄMÄ ON KUNNANJOHTAJAN TEHTÄVÄ.
Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.
JOS KAKSI IHMISTÄ TUNTEE TOISENSA JA TIETÄVÄT TOISEN OSAAMISEN, MIKSI YHTEISTYÖTÄ EI SAISI JATKAA? JOKU LUUSERI 4H KERHOSTA OLISI EHKÄ PITÄNYT PALKATA.
Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.
JOS KOSKI JÄI ELÄKKEELLE, MIKSI HÄN EI OLISI SAANUT OTTAA VASTAAN TÄTÄ TYÖTÄ?
Tekes, jonka johtokunnassa kansanedustaja Juha Sipilä istui, myönsikin Chempolisille jälleen kerran puoli miljoonaa euroa lisää rahaa keväällä 2013. Rahoitus kuitenkin peruttiin samana syksynä, kun Tekesille selvisi Chempolisin taloudellisten vaikeuksien syvyys. Lisärahoitusta olisi tarvittu miljoonia euroja.
TEKESISSÄ RAHOITUSPÄÄTÖKSEN TEKEVÄT IHAN JOTKUT MUUT KUIN JOHTOKUNTA. VARMASTI JÄÄVÄYS HOIDETTU MOLEMMIN PUOLIN.
Syksyllä Fortum sijoitti umpivelkaiseen yhtiöön yli kuusi miljoonaa euroa ja sijoitusyhtiö Taalerin rahasto yli neljä miljoonaa. Asiasta nousseen kohun vuoksi pääministeri Sipilä antoi oikeuskanslerille selvityksen, jonka mukaan hän ei vaikuttanut järjestelyyn mitenkään.
TÄMÄ ON JO TUTKITTU JA MITÄÄN VÄÄRÄÄ EI OLE HAVAITTU TAPAHTUNEEN. TOIMITTAJA VOISI YRITTÄÄ LÖYTÄÄ NÄYTTÖJÄ EIKÄ HEITELLÄ EPÄILYJÄ.
Nyt ei siis enää pelata maakunnallista Teknoventure-sarjaa vaan valtakunnallista liigaa: Sipilän itsensä toteuttama malli, miljonääriksi yhteisin varoin, mahdollistaa käsinpoimituille kasvuyrittäjille miljoonien monistamisen. Rahojen käyttö on arvatenkin hallituksen liikesalaisuus, ja yritysten omistajatietojen heikentäminen vaikeuttaa rahankäytön seuraamista entisestään.
TÄSSÄ VIIMEISTÄÄN PALJASTUU TOIMITTAJAN KATKERUUS JA AMMATTITAIDOTTOMUUS, EHKÄ TYÖTTÖMYYDEN LASKU, VIENNIN KASVU JA VALTION PAHENTUVA TILANNE AJAA JOTKUT TOIMITTAJAT NÄIN KOVAAN PANIIKKIIN. MITÄÄN NÄYTTÖJÄ EI TAASKAAN ESITETÄ, JA TIETOISESTI ANNETAAN VÄÄRÄ KUVA.
ahti2 9.6.2017, 14:07

Toivottavasti Hallaaho valitaan ja tämä huijareita ja oman edun tavoittelijoitten hallitus kaatuu! On todella törkeätä luettavaa tuo Kepulaisten kepulointi ja ahneuden perikuva pääministerinä!
Mathman 11.6.2017, 21:48

MOT. Hienoa, että Seura lehdessä on asiapitoisia artikkeleita, edes joskus. Kuninkaalliset ja missit ovatkin lehden pääaiheita normaalisti.Toivoisi tosin, että juttu keskittyisi edes yhteen konkreettiseen moraalittomuuteen / laittomuuteen, jonka jutun kohde on mahdollisesti tehnyt. Nyt artikkeli leviää kummalliseksi mielipidekirjoitukseksi. Siis todisteet esiin. mielipiteet nettikoriin. MOT
Pohjan akka 12.6.2017, 11:15

Onnea pääministerille viisaista sijoituksista ja monipuolisesta tieto-taidosta! Suomi saadaan kuntoon, kun meillä on noin pätevä johtaja!

Pääset kommentoimaan juttua kun olet kirjautunut.
Kirjaudu
Näitä luetaan juuri nyt
Ajankohtaista
Teemu Laajasalon tapauksesta ilmiriita hiippakuntavaltuustossa: jäseniltä rajua kritiikkiä pj Johanna Korhoselle

19.1.2018

SEURAA MEITÄ
TILAA SEURA
LÄHETÄ UUTISVINKKI

Tilaa Seuran uutiskirje

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat säännöllisesti tietoa Seuran uusista jutuista.

TV-Maailma
Kuninkaalliset
Kilpailut
Terveyspankki

Suosituimmat
Tutkitut
Seura laski: Seitsemällä suomalaisella on varallisuutta yhtä paljon kuin 40 prosentilla vähävaraisimmista yhteensä

4.1.2018

Ajankohtaista Asiat
Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla

8.6.2017

Ihmiset
Lähihoitaja toteutti muistisairaiden vanhusten haaveet valokuvina

7.1.2018

Ajankohtaista
Teemu Laajasalon tapauksesta ilmiriita hiippakuntavaltuustossa: jäseniltä rajua kritiikkiä pj Johanna Korhoselle

19.1.2018

Selviytyjät
Juhan hurja jenginuoruus Brasiliassa – murhia, huumeita, vankilatuomio: ”On ihme, että olen hengissä”

17.4.2016

Yhteistyössä
Mainos Nuorekas iho ja vähemmän ryppyjä kollageenilla – osallistu arvontaan!
Luitko jo nämä?
Kotiliesi.fi
Pelaako lapsesi liikaa? Näin säännöstelet peliaikaa
Kotiliesi.fi
Taiteilija Karoliina Hellberg pohtii Martta Wendelinin kuvittamien Kotilieden kansien naisia: ”Olivatko he onnellisia?”
Kotiliesi.fi
Matkaa Aasiaan: Koe vehreän ja levollisen Laosin taika Thaimaan kupeessa
Kotiliesi.fi
Nostalgia: Kruunuvuoren huvilakylä Helsingissä muuttui säätyläisten kesäparatiisista aavekyläksi
Kotiliesi.fi
Juokseminen on omaishoitaja Väinö Latvalan, 86 henkireikä: ”Haaveilen uusista maratoneista”
Asiakaspalvelu
Digipalvelut (09) 156 6227
Avoinna ma–pe 8–16

Painettu lehti (09) 156 665
Avoinna ma–pe 8–17

Sähköposti (digi) [email protected]
Sähköposti [email protected]

Postiosoite Maistraatinportti 1
00015 OTAVAMEDIA
Opas selainkäyttöön perustuvasta mainonnasta Käyttäytymiseen perustuva mainonta
Mediatiedot

Tekniset tiedot, aikataulut ja ilmoitushinnat
Tietoa verkon kävijöistä
Rekisteriseloste
Käyttöehdot

Tuotteet

Aikakauslehdet
Verkkomediat
Digilehdet
Kirjat

Toimitus ja lehtitilaus

Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset
Palautelomake

Päätoimittaja: [email protected]
Sähköpostiosoitteet: [email protected]
Toimitus
Tilaa lehti
Seuraa meitä
Otavamedia

Alibi
Anna
Deko
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti

https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-va...