Keskiviikko 17.10.2018

Uusi ilmiö ravintoloissa: ”10 prosenttia Helsingissä asuvistakaan ei puhu suomea”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.1.2018 19:18
  • Kuva: Alma Media arkisto / Timo Marttila
    Kuva
    Englanti on pääkieli monessa helsinkiläisessä ravintolassa.
|

Tiistaina julkaistu metropoliselvitys ehdottaa englannin kielestä metropolialueen virallista hallintokieltä. Hypon, Palvelualojen Ammattiliiton, Rakennusteollisuus RT:n, Rakennustietosäätiön, SAK:n ja Sitran tilaaman selvityksen mukaan Helsingin seutu kasvaa suomalaisittain nopeasti, mutta vauhti on pohjoismaisiin pääkaupunkeihin Osloon ja Tukholmaan verrattuna vaatimatonta.

Käytännössä englanti on pääkieli monessa helsinkiläisessä ravintolassa. Royal Ravintoloiden Hawaii-ravintolaperheen osakas, ravintoloitsija Ville Relander kertoo Kauppalehdelle, että ketjussa on henkilökuntaa 30 eri maasta. Väkeä on muun muassa Australiasta, Bangladeshista, Brasiliasta, Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta.

–Työkielemme on englanti, että kaikki tieto menee perille kaikille. Huolehdimme siitä, että työvuoron aikana on myös suomea puhuvia, jos joku asiakkaista puhuu vain suomea, äidinkielenään ruotsia puhuva Relander sanoo.

Hawaii-ravintoloita ovat muun muassa The Cock, Sandro-ravintolat ja hiljattain Iso Roobertinkadun entisen McDonald'sin tiloihin avattu vegeravintola Yes Yes Yes. Relanderin mukaan suomenkielisten kesken ei Helsingissäkään tarvitse englantia puhua.

–Emme halua väkisin englantia vääntää, mutta usein ravintoloissa tervehditään iloisesti englanniksi. Helsingissä on paljon matkailijoita ja 10 prosenttia Helsingissä asuvistakaan ei puhu suomea, Relander sanoo.

Toinen Hawaii-ravintoloiden perustajista, ravintoloitsija Richard McCormick puhuu äidinkielenään englantia. Se, että ravintoloitsijat eivät vaadi sujuvaa suomen kielen taitoa, on ketjun rekrytointivaltti.

–Meillä on työnhakijoiden keskuudessa maine, että olemme avoimia ja meillä pärjää vaikka ei osaa vielä sujuvasti suomea tai ruotsia. Olemme kiinnostuneita keskustelemaan kaikkien hakijoiden kanssa ja löytämään heille oikeat paikat.

Relanderin mukaan ketjulla on ravintolabuumista huolimatta työvoiman saannissa suhteellisen hyvä tilanne.

–Ravintola-alalla on käytännössä koko ajan rekry päällä.

Relander ja McCormick ovat avanneet yhdessä Royal Ravintoloiden kanssa uuden ravintolan vuosittain, mutta kasvu ei Relanderin mukaan ole itseisarvo.

–Haluamme rikastaa Helsingin ravintolakulttuuria. Yes Yes Yes on vielä taapero. Olisin kuitenkin ihmeissäni, jos meille ei uutta ravintolaa tänä vuonna tulisi. Kun löytyy oikea idea ja porukka ja loistava lokaatio, eihän siinä auta muu kuin avata uusi ravintola.

”Perussanasto pitää osata suomeksi”

–Meillä on kokkeja, joiden työkieli on englanti, mutta perussanasto pitää osata suomeksi, kertoo HOK-Elannon ravintoloista vastaava toimialajohtaja Jouko Heinonen.

Englanninkielistä palvelua vaativien asiakkaiden määrän kasvu on ilmiö myös HOK-Elannon ravintoloissa.

–Pääkaupunkiseudulle muuttaa koko ajan kantasuomalaisia, jotka puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea. Muutos näkyy meidän asiakaskunnassamme ja työntekijöissämme, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan HOK-Elannolla ei ole tietoista päätöstä hakea ainoastaan englanninkielistä henkilökuntaa. Hyvää suomea ei enää vaadita vaan auttava suomi riittää, että työturvallisuusasiat ja perehdytys pystytään hoitamaan.

Yli 90 ravintolaa pyörittävän HOK-Elannon kielivaatimukset riippuvat työtehtävistä, mutta yleisiä kielivaatimuksia ketjulla ei ole.

–Uudenvuoden aikoihin pyrimme löytämään venäjää puhuvaa henkilökuntaa, mutta erityisiä kielilisiä emme maksa.

Pääkaupunkiseudun heikko työvoimatilanne on Heinosen mukaan haastava elinkeinolle.

–Elinkeino menee pitkästä aikaa positiiviseen suuntaan, mutta työvoiman saanti on jatkossakin kasvun este. Kyse on kohtaanto-ongelmasta, vaikka kokoaikapaikkojakin on tarjolla. Alan kannattavuus on heikko, joten merkittäviin palkankorotuksiin harvalla yrityksellä on mahdollisuus.

Lähde: Kauppalehti

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Salminen

Ravintoloitsija väittää että "Emme halua väkisin englantia vääntää" mutta ei vaivaudu tekemään ruokalistoja suomeksi eli kielellä jota suurin osa asiakkaista puhuu äidinkielenään. Onneksi Helsingin etnisissä ravintoloissa ruokalistat ovat suomeksikin.
Esimerkiksi Tallinassa ravintoloitsijat ottavat huomioon asiakkaat joten ruokalistat ovat viroksi, venäjäksi ja suomeksi.
Kyse ei siis ole ravintolan sisäisestä työkielestä vaan näkyvyydestä ulospäin. Ruokalistat ja web-sivut aina suomeksi ja tarvittaessa vaikkapa venäjäksi, kiinaksi ja englanniksi.

Jaakko Aalto

Henkilökunta puhukoon keskenään mitä kieltä puhuu, kunhan puhuu asiakkaalle asiakkaan kieltä. Jos haluaa asiakkaita. Englanti on tietysti tämän päivän lingua franca, joten se on käypä vaihtoehto silloin, kun asiakas ei puhu mitään maan virallisista kielistä.

Hannu Mononen

Mihin tässä mitään "virallisuutta" tarvitaan? Hallinnon asiakaspalvelussa voidaan henkilöstö sijoittaa ottaen kunkin kielitaito huomioon, ja yleisölle tarkoitetut esitteet ja ohjeet painatetaan useilla kielillä. Kaupallisessa toiminnassa taas tehdään kaikessa siten kuin liiketaloudelliset edut sanelevat. Yrityksen johdolle maksetaan siitä.

Johanna Luumi

Otsikko lienee väärin. 10 prosenttia Helsingissä asuvista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, mutta väittäisin, että suurin osa heistäkin osaa puhua myös suomea. On varmastikin huomattavasti pienempi prosentti Helsingin väestöstä, jotka eivät lainkaan osaa suomea, niinkuin otsikko väittää.