Tiistai 26.9.2017

Yo-ennätys meni uusiksi: 11 laudaturia!

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.5.2008 13:17
  • Kuva: Anna Karrila
    Kuva

Yhdentoista laudaturin ylioppilas Anna Karrila, miten tuollainen todistus hankitaan?

- No, mä haluan suorittaa kaiken niin hyvin kuin pystyn, mihin sitten rupeankin.

Ei siis sen kummempaa, kunhan suorittaa. Uusisuomi.fi:n haastatteleman Karrilan yo-todistuksessa komeilee laudaturit äidinkielestä, ruotsista, englannista, saksasta, matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta, terveystiedosta, psykologiasta ja uskonnosta.

Karrila kirjoitti ennätystodistuksensa Espoon Olarin lukiosta.

Laudaturien kahmimisen ohessa Anna Karrila on ehtinyt myös urheilla. Naisen hallussa on muun muassa naisten 20-ottelun Suomen ennätys ja 17-sarjan maailmanennätykset.

- Mutta se nyt on ollut siinä sivussa, ei se ole päälaji, Karrila kuittaa.

Eipä tietenkään. Menestystä Anna on haalinut myös kävelystä ja body fitnessistä.

- Tein juuri raskaan päätöksen, että kävely saa jäädä. Keskityn jatkossa body fitnessiin, koska olen päässyt siinä hyvää vauhtiin.

Vaan miten tällainen menestys sekä hengen että ruumiin kulttuurissa sopii yhteen?

- Sehän on itsestäänselvyys! Ilman urheilua ei jaksaisi opiskella täysillä. Aivot lepää, kun treenaa kovaa.

Yhdentoista laudaturin jälkeen Karrilan elämään ei juuri ole tulossa muutosta. Kesän ajan naisurheilija treenaa body fitnessin syyskuiseen SM-karsintaan. Sitä ennen pitäisi vilkaista lääkiksen pääsykoekirjoja.

- Pääsykokeet ovat viikon päästä. Meinasin sinne päästä, vaikka vähän lyhyeksi lukeminen jää. Otin niin täysiä yo-kokeet, ettei jäänyt aikaa lääkikselle, Karrila harmittelee.

Jos naisen aiempaa menestystä tarkastelee, ei ole suurta epäilystä siitä, että lääkäriopintoihin paikka aukeaa. Palataan vielä ylioppilaskirjoituksiin: miten 11 laudaturia ihan käytännössä hankitaan?

- On oikeasti kiinnostunut asioista ja haluaa aidosti oppia. Ulkoa ei kannata opiskella, vaan opettelee sen, mikä on itselle kiinnostavaa, Karrila vinkkaa tulevia abiturientteja.

Karrilan ennätyssuoritus ei päässyt alunperin julkisuuteen siksi, että nainen kirjoitti ylioppilaaksi kolmissa kirjoituksissa. Näin ollen ylioppilaslautakunta ei tiedottanut Annan todistuksesta.

Urheilijaa jäi kuitenkin hieman kismittämään, kun helsinkiläistyttö juhli lehtien palstoilla 9 laudaturin ”ennätystään”.

- Aluksi ajattelin, että toivottavasti kukaan ei huomaa, mutta sitten yksi tuttu sanoi, etten kovin montaa ällää kirjoittanutkaan. Ajattelin, että pakko pitää vähän meteliä, Karrila naurahtaa.

Naisen puhelin pirissee tänään tiuhaan.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

tuulakiilamo

Lämpimät onnittelut!

En mitenkään halua varjostaa sankarin onnea, mutta muistutan kuitenkin, että vielä vielä vuonna 1986 sai kirjoittaa vain kuusi koetta . Ei yhtään enempää. Syksyllä samana vuonna sai kirjoittaa lisää. Varsinaisessa tutkinnossa sai siis kirjoittaa vain kuusi koetta riippumatta siitä, mitä olisi halunnut /pystynyt.

Mistäkö tiedän? Poikamme kirjoitti kyseisenä vuonna keväällä kuusi laudaturia ja armeijan lomalla syksyllä seitsemännen.

Onnea Upealle Tytölle!

tapio_o_neva

http://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/uudyot/

- äidinkieli (pakollinen)
- toinen kotimainen kieli
- vieras kieli
- toinen vieraskieli
- reaali
- matematiikka

Ainakin ennen fysiikka, kemia, biologia, psykologia ja uskonto ovat kuuluneet reaalikokeeseen.

Reaali

Reaaliaineiden kokeet järjestetään ensimmäisen kerran kevään 2006 tutkinnossa terveystietoa lukuun ottamatta. Terveystiedon kokeen järjestämistä edeltää siirtymä- ja valmistelukausi, sillä terveystiedon asema lukion oppiaineena ei ole vielä vakiintunut. Siirtymä- ja valmistelukauden aikana terveystietoa käsitellään eri näkökulmista esim. psykologian ja biologian tehtävissä. Terveystiedon koe järjestetään ensimmäisen kerran kevään 2007 tutkinnossa.
Kokeisiin ilmoittautuminen

Reaaliaineen kokeeseen ilmoittaudutaan etukäteen samoin kuin muihinkin tutkinnon kokeisiin. Samalla ilmoitetaan, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeen pakollisuutta tai ylimääräisyyttä ei voi jälkikäteen muuttaa. Valitusta aineesta ei voi koetilanteessa poiketa.
Annettavien tehtävien ja vastausten määrät sekä tehtävien luonne

Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Niissä aineissa, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua.

Tehtävät laaditaan kussakin aineessa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Määräyksen lukion opetussuunnitelman perusteista antaa Opetushallitus.

Valtioneuvoston asetuksen (955/2002) mukaan lukioissa tarjotaan pakollisia ja syventäviä kursseja eri reaaliaineista seuraavasti:reaaliaine pakolliset kurssit syventävät kurssit
uskonto 3 2
elämänkatsomustieto 3 2
psykologia 1 4
filosofia 1 3
historia 4 2
yhteiskuntaoppi 2 2
fysiikka 1 7
kemia 1 4
biologia 2 3
maantiede 2 2
terveystieto 1 2

Kunkin reaaliaineen tehtävien määrä tarjoaa kokelaalle riittävästi valinnanvaraa. Tehtävien määrä riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä/vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraavasti: uskonto 10/6, elämänkatsomustieto 10/6, psykologia 10/6, filosofia10/6, historia 10/6, yhteiskuntaoppi 10/6, fysiikka 13/8, kemia 12/8, biologia 12/8, maantiede 10/6 ja terveystieto 10/6.

Tyypiltään tehtävät voivat vaihdella oppiaineittain. Esseet, annetun aineiston tulkintaan ja käsittelyyn perustuvat tehtävät sekä toisaalta luonteeltaan laskennalliset, ilmiön tunnistamiseen ja siihen liittyvien mallien soveltamiseen perustuvat tehtävät säilyttävät näin asemansa oppiaineen mukaan. Osa tehtävistä voi koostua yksinkertaisesta laajempaan argumentointiin etenevistä osatehtävistä. Etenkin luonnontieteissä otetaan huomioon myös oppiaineiden kokeellinen luonne.

Kunkin reaaliaineen kokeen kokonaisvaatimustaso tulee vastaamaan suunnilleen nykymuotoisen reaalikokeen vaatimustasoa. Eri tehtävien vaikeus kuitenkin vaihtelee nykyistä enemmän, kurssikohtaisista, kunkin oppiaineen perusvalmiuksia testaavista kysymyksistä oppiaineen syvällistä hallintaa edellyttäviin tehtäviin. Korkeimpien arvosanojen saamiseksi kokelaan on kyettävä käsittelemään myös vaativia, kypsää ajattelua edellyttäviä tehtäviä.

Kussakin kokeessa voidaan antaa 1-2 vaativaa jokeritehtävää.

Pisteitys noudattaa nykyistä käytäntöä, jossa tavanomainen tehtävä pisteitetään välillä 0-6 ja jokeritehtävä välillä 0-9.

Fysiikan, kemian, biologian, maantieteen ja yhteiskuntaopin kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan nykyisten ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja.

kpyora

"Ainakin ennen fysiikka, kemia, biologia, psykologia ja uskonto ovat kuuluneet reaalikokeeseen."

Tuosta on jo muutamia vuosia aikaa. Kyseenalaistaa voi, oliko tehty uudistus erillisistä kokeista järkevä. Laaja-alaisempi asioiden ymmärtäminen kärsii, mikä on perinteisesti ollut reaalin idea.

"...Terveystiedon koe järjestetään ensimmäisen kerran kevään 2007 tutkinnossa..."

Kun seuraa omien lasten opiskelua, voi terveystiedosta todeta, että nyky muodossaan se on täysin huuhaa aine. Täytyykin selvitää ko. opetussuunnitelman tavoitteet. Aineella olisi oikeasti tilausta, jos tavoitteet olisivat lähellä C-valmentaja koulutusta. Nyt se on idioottimaista sormen heristelya aiheista, jotka muutenkin tunnetaan.

suihkusaippua

Hieno saavutus.Toisaalta tuollainen täydellisyyden tavoittelu voi käydä todella rankaksi.Täytyy antaa itselleen lupa myös epäonnistua.Täydellisyyteen pyrkivillä on suuri vaaran sairastua masennukseen,anorexiaan ym.
Lääkärin ammatissa etenkin tulee sellaisia tilanteita ettei asiat mene ihankuin oppikirjassa sanotaan.

helanes

Montako kieltä?
"Mitä, puhuiko hän viittä kieltä! Entä oliko hänellä asiaa?" (Lauri Viita)
Lääkäriksi?
Toivottavasti kuuntelevaksi ja puhuvaksi sellaiseksi. Ei mykäksi, itsetietoiseksi, jollaisia meillä on jo kyllin.

En väitä mitään, en vihjaa mitään. Muuta kuin että ylioppilastutkinto on vain välietappi matkalla ihmiseksi.

tuulakiilamo

Kysyn kuitenkin syytä siihen, miksi otsikoitte kirjoituksenne " Lähdekritiikkiä"

Totesitte, kuten minäkin, että ainakin vielä 1986 ja sitä ennen yo-kokelas sai kirjoittaa vain kuusi koetta, kaikki samana päivänä keväällä.

Kokeet olivat juuri mainitsemanne eikä ollut mahdollista saavuttaa parempaa tulosta kuin kuusi laudaturia eli maksimi joka kokeessa.

Olin siis juuri samaa mieltä kuin te enkä ymmärrä, miten voin olla kritiikin kohde, jos sen kärki minuun kohdistui.

PS. Se seitsemäs laudatur: tiedostava koulun rehtori soi muutamalle oppilaalle käydä vuoroviikoin opiskelemassa kahta valinnaista kieltä: yhdellä saksaa, toisella latinaa ja toisen saattoi sitten kirjoittaa saman vuoden syksyllä.

tuulakiilamo

Mikä kommentissani oli virheelllistä?

Laaja taustavaloituksenne koski nykyistä ylioppilaskirjoitusten muotoa. Se poikkeaa ratkaisevasti aiemmasta.

Totesin jo, mikä aiempi käytäntö oli: kuusi koetta ja kuusi maksimi tulosta, jos hyvin käy.

Yleensä jaksatte jatkaa näkemystenne parissa. Miksi nyt ette?

Miksi tarvitsin lähdekritiikiä asiassa, jonka hallitsin?

tapio_o_neva

Onko tuo aivan varma tieto? Suostuuko Simo Perttula vastaamaan 5:59 mennessä, millainen sää on ja miten ADEX '08 Pirkkalassa edistyy?

Täytyy ymmärtää, ettei ole aivan fyysisesti mahdollista päivystää edes kännykällä 365/7/24 Uusi Suomi-palstaa. Se olisi nimittäin keskeytytymätön viisivuorotyö.

Gagarin

Hyvä suoritus! Omana aikanani sai tosiaankin kirjoittaa "vain" kuusi laudaturia ja itse sain niitä viisi, kun matikan mokasin "ämmään".
Kokemuksesta tiedän, että täydellisyyden tavoittelijoita tulee elämä vielä koulimaan muulla tavoin ja sitten huomaa, etteivät ne laudaturit aina takaakaan menestystä klassisessa mielessä vähemmän lahjakkaita kyynerpäätaktiikkaa käyttäviä kolleegoja vastaan. Akateemisessa maailmassa sinunkaltaisesi suorittajat menestyvät yhtä hyvin kuin koulussa, mutta kun elämä ei enää koulun jälkeen muutoin olekaan kokeiden suorittamista ja pinnojen maksimointia, niin omista tavoitteistasi riippuen sinun kannattaisi miettiä kuinka muutat toiminta- ja ajattelutapaasi niin, että pystyt hyödyntämään luontaista lahjakkuuttasi myös elämän suurien päämäärien - siis omien päämääriesi - toteuttamiseksi. Silloin ei enää kannata pyrkiä miellyttämään muita ja osoittamaan muille omaa ahkeruuttaan arvosanojen maksimoimisessa.

jukkaheinonen

Lainaan tahan tyton kommenttia:

"On oikeasti kiinnostunut asioista ja haluaa aidosti oppia. Ulkoa ei kannata opiskella, vaan opettelee sen, mikä on itselle kiinnostavaa."

Allekirjoitan pilkulleen Annan ajatuksen opiskelumenestyksesta. Opetan merenkulkuaiheita Singapore Maritime Academy:ssa, ja suurin huolenaiheeni on juuri nykynuorison ulkoalukutaktiikka. Itsenaista ajattelukykya ei juurikaan enaa kohtaa. Syyllisena tahan tilanteeseen nakisin akateemisen korruption, jossa tavoitteena on korkeat luvut opintojensa loppuun suorittaneita. Laadulla ei enaa ole niinkaan valia. Tallainen ajattelutapa johtaa niinsanottuun "lusikallasyottamiseen", jossa itsenaisella tyolla ei juurikaan ole sijaa. Kaikki on valmiiksi sulatettua.

Kaikkea hyvaa Annalle jatko-opinnoissaan, jotka lienevat hanen asenteellaan jatkuvan koko elaman ajan. Niinkuin olla pitaakin.

JKS

Jutusta käy ilmi, että Anna Karrila on itse ottanut yhteyttä lehtiin. Mutta, jutusta ei käy ilmi kuinka vanha hän on sekä kuinka monen monessa osassa (vuodessa) hän tuon 11 ällää on kirjoittanut. Juttu ei myöskään kerro, onko hän korottanut jo aikaisemmin kirjoittamia arvosanoja. Kannattaisi varmaan tarkistaa nämä asiat jolloin totuus on ehkä tarua tavallisempi.

Totuuskomissio

Lisätään nyt tähän Espoon Tapiot - seuran urheilijan ikä, jos jotain vielä jaksaa kiinnostaa. Se on 20v, syntymäaika on tarkalleen 24.01.1988. Muut tiedot tulivat ilmi muissa Anna Karrilaa koskevissa uutisissa ja niiden keskusteluketjuissa. Totuus oli todellakin tarua ihmeellisempi. Nyt sitten jo luettiin, että hän pääsi lehtien kautta televisioon asti.

-Totuuskomissio nippelitiedon lähteillä-