Torstai 16.8.2018

Historian suurimmat sotalaivat Suomeen: 105-metristen korvettien hintalappu on 1,2 miljardia

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.1.2018 10:28
  • Kuva: Puolustusvoimat
    Kuva
|

Faktakulma

Korvetin strategiset mitat:

Pituus: noin 105 metriä.

Leveys: noin 15 metriä.

Syväys: noin viisi metriä

Uppouma noin: 3 000 t

Nopeus: Enemmän kuin 25 solmua.

Miehistö: 66 – enimmillään 120

Suomi on saamassa historiansa suurimmat sotalaivat, kertoo Tekniikka&Talous. Merivoimille hankitaan neljä monitoimikorvettia, jotka ovat yli satametrisiä.

Neljä uutta isoa laivaa korvaa seitsemän käytöstä poistuvaa alusta.

Uusien alusten valmistus on alkamassa Raumalla Rauma Marine Constructionsin telakalla ensi vuoden aikana. Uusia aluksia rakennetaan 2019–2024 ja ensimmäisen aluksen koeajojen on määrä alkaa vuonna 2022. Uudet korvetit tulevat käyttöön vuosina 2022–2027.

Laivakaupan hinta on veronmaksajille kova – 1,2 miljardia euroa, joka tulee normaalin puolustusbudjetin ulkopuolelta. Kotimaisuusaste tuo kuitenkin takaisin työllistymisvaikutuksina. Työ Rauman telakalla on noin 500 miljoonan euron arvoinen.

Sotalaivaprojekti alkoi jo vuonna 2008 ja tilausvaltuus saatiin vuoden 2018 budjetin hyväksymisen yhteydessä. Hankkeen nimi on Laivue 2020 ja sen tarkoituksena on korvata vanheneva merivoimien taistelualuskalusto.

Edelliset isot suomalaiset sotalaivat olivat 1930-luvulla rakennetut panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen, jotka olivat 93-metrisiä. Niiden uppouma oli uusia aluksia suurempi ja miehistö moninkertainen.

Uusien korvettien suuri koko mahdollistaa suorituskykyisten valvonta- ja torjuntajärjestelmien sijoittamisen alukselle. Alukset kykenevät torjumaan ja harhauttamaan useaa ilmasta kohdistuvaa uhkaa samaan aikaan. Aluksen taistelunkestävyys on mahdollisessa osumatilanteessa nykyistä parempi osastoinnin sekä tehokkaan palon- ja vauriontorjunnan ansiosta. Näistä johtuen uudet alukset kykenevät toimimaan korkeammalla riskillä myös avomerellä.

Laivoihin erilaisia taistelujärjestelmiä ovat tarjoamassa ruotsalainen Saab Electronic Defence Systems, saksalainen Atlas Electronik sekä Kanadan Locheed Martin. Niistä valitaan paras.

Korvettien varustukseen kuuluvat 57-millin tykit sekä ilmatorjuntaohjukset, torpedot sukellusveneiden torjuntaan, pintamaaliohjukset ja merimiinat. Juuri miinoituskyky vaatii alukselta isoa kokoa.

Suomi valmistelee myös lähitulevaisuuden suurinta investointia Hornet-monitoimihävittäjille seuraajaa etsivässä HX-hankkeessa. Sen hinta on 7–10 miljardia euroa. Laivue 2020- ja HX-ohjelmat on nimetty strategisiksi hankkeiksi.

Lue koko juttu Tekniikka&Taloudesta

Faktakulma

Korvetin strategiset mitat:

Pituus: noin 105 metriä.

Leveys: noin 15 metriä.

Syväys: noin viisi metriä

Uppouma noin: 3 000 t

Nopeus: Enemmän kuin 25 solmua.

Miehistö: 66 – enimmillään 120

Jaa artikkeli:

Kommentit

Sami Hänninen

No ei ole. "Todennäköisesti" tai sitten ei. Jos luulet etteivät näitä asioita miettivät tahot tätä tiedosta niin ollaan väärillä jäljillä. Tietysti tuntevat rannikkomme/saaristomme olosuhteet. Näiden fregattien tarkoitus on torjua etäältä vihollinen ja miinoittaa väylät joista meille voidaan tunkeutua sekä ohjusjärjestelmineen torjua ilmasta. Sisäsaaristoon on sitten eri tavat.

Mikko Toivonen

Jos merivoimat nimenomaan noita neljää artikkelinmukaista korvettia haluavat niin silloin on valitettavasti pakko kysellä hedän merenkulullisen ja poliittisen ammattitaitonsa perään.
Kuten monet muut niin itsekin hankkisin vain yhden valtamerikelpoisen käytetyn Fregatin Nato maasta ja loput rahat todellisen tarpeemme mukaiseen saaristo ja rannikkomeri kalustoon, Nopeana, lukumääräisesti useampana mutta monipuolisella torjunta aseistiksella kasettivaihtosysteemiin suunniteltuna.
Sellaisina joita voi poistua ilman että merivoimien kyvystä katoaa "25%" kertamenetyksestä.

Jos maksaisivat mahdollisesti 100 miljoonaa hyvästä käytetystä Fregatista niin jäisi vielä 1.1 miljardia muuhun kalustoon ja operointiin

Hannu Mononen

Tekniikka & Talous kertoo: "Sotalaivaprojekti alkoi jo vuonna 2008. Sen ääreen koottiin paras sotilas-, laivasto-, insinööri- ja strategia-alan asiantuntemus ryyditettynä sotilaspoliittisella ja geopoliittisella osaamisella."

Kannattaa lukea T & T:n linkitetty artikkeli kokonaisuudessaan.

Kiinnostavaa, kuinka paljon merisodankäynnin huippuasiantuntemusta maastamme löytyykään välittömästi jo puolessatoista tunnissa uutisen julkaisemisesta.

Mikko Toivonen

Ei me Hannu ihan tyhjästä hölistä. Minäkin olen kuitenkin pitkään Matti Kurjella palvellut av. Torpedokersantti. Olin myös Suomenlahdelle meriharjoituksiss Matti Kurjen avobrykällä styyräämässä kun merivoimien korkeat upseerit ja kadetit kaikki oksentelivat ja vieläpä vastatuuleen huterassa 7 pallin tuulessa. Mukaan lukien silloinen Amiraali K.
Senkin jälkeen kansainvälisessä merenkulussa seuraavat 8 vuotta. En viitsi kuuluttaa missä koulutuksessa ja tehtävissä kun sitten vaihdoin alaa täysin.

Kyllä myös aivan puhtaalle maalaisjärjelle on annettava mahdollisuus kertoa mitä ajattelevat. Eihän sillä kuitenkaan ole vähäisintäkään vaikutusta siihen mitä lopulta päätetään kuten ei sinun eikä minunkaan kommenteilla.

Ralf Karlsson
Vastaus kommenttiin #11

Ota nyt ihmeess yhteyttä merivoimien komentajaan vara-amiraali Veijo Taipalukseen. Hänellä on ilmeisesti esikunnassa pelkästään tumpeloita kun tarjolla olisi vuosien 1944-1974 välisenä aikana käytössä ollleen fregatti Matti Kurjen ( ex HMS Porlock Bay, ex HMS Loch Muick, ex HMS Loch Sea-forth) torpeedokersantti. Matti Kurki poistettiin siis aktiivikäytöstä 44 vuotta sitten. Mahtaisikohan Royal Navyn HMS Ajaxilla ja HMS Exeterillä palvelleilta veteraaneilta Frank Burtonilta ( 98 v.) ja Basil Trottilta ( 97 v.) saada lisäapua laivastomme ongelmiin? Molemmat ottivat osaa Graf Speen tuhoamiseen toisen maailmansodan alussa Rio de La Platan taistelussa.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #15

Turha yrittää olla sarkastinen. Eikä siihen auta vaikka kuinka menisi Englannin laivaston historiaa avuksi hakemaan.
Karsson ei halua ymmärtää vapaan keskustelun tarvetta ja tilaa. Ei liioin sitä, että hänen asiantuntijansa ovat poliittisen ohjauksen alaisia mitä me vapaat kommentoijat emme ole.
Täällä on esitetty täyspäteviä ajatuksia muidenkin kuin minun toimesta, miksi tuo raha voitaisiin toisella tavalla käyttää mutta maan parhaan tarpeen mukaisesti.
Karlssonia on muistutettva vielä kerran siitä että kommentoijat harvoin ovat poliitikkoja tai poliittisesti sitoutuneita, mutta monilla on kommenttiaan tukeva koulutu. Minullakin tuo av. torpedokersanttius vain ajalta ennen varsinaista koulutustani tai oikeasti koulutuksiani.
Se viittaus siihen tarkoittikin lukea, että "asiantuntijaksi" merivoimissa pääsee ilman koulutustakin. Se brykäkuvaus taas tukien sitä että senkään ajan korkeimmat asiantuntijat eivät kyenneet topimimaan ihan pikkuisessa merenkäynnissä.
Tuskinpa tuo merenkulun asiantuntemus ja käytännön osaaminen on mihinkään muuttunut. Ehkä kuitenkin jatkuvasti merellä olevassa coast guardissa.

Ilmari Jokinen
Vastaus kommenttiin #16

PANSIO 1/68
Mikko Toivonen puhuu täyttä asiaa kun sensijaan moni täällä kirjoittava"sisävesilaivuri" esiintyy kuin Amiraali Klenberg, Matti Kurjella.

Me väännämme suolaista vettä sukistammekin enemmän kuin mitä olette nähneet.

Ei mulla muuta, soitellaan..
Ps. -68 oli Tsekkoslovakian kriisi. Näin sen vetten päältä katsoen.

Mikko Toivonen
Vastaus kommenttiin #19

Minäkin kuuntelin jo Kuuban kriisinkin suolaisella merellä höryrahtarissa paljon enne asevelvollisuutta ja Matti Kurkea.

Kun viittasin siihen brykätilanteeseen, niin en kuitenkaan tarkoittanut Amiraali Klenbergiä vaan Vara-Amiraali Oiva Koivistoa, joka oli brykällä mukana sillä retkellä.

Sain muuten ampua oikeilla ammuksilla sillä 40 mm kaksois Boforsilla peräkannella. Yritettiin ilmapallonippuun osua, vaan emme osuneet.

Sen jälkeen seilattiinkin maailma monta kertaa ympäri minkä Ilmari tietääkin. Ja ihan päällystössäkin.

Ilmari Jokinen
Vastaus kommenttiin #24

Bo Klenkka oli kipparina Kurjen reissulla Kanadaan, jäi hänen viimeisekseen. Ja oli Jan Kleenbergin veli.Veemäinen mies. Itsepalvelin Hämeenmaalla joka muuten oli hitsailtu kasaan juuri tuossa ongelmaisessa kolkassa, Kaliningradissa.

Ilmari Jokinen
Vastaus kommenttiin #30

Kommentini on Mr.Karssonille joka haki apuja ihan ulkomaaneläviltäkin ongemaan jonka ratkaisu löytyy käytetyn koululaivan ostamisesta ja rahojen järkevämpään sijoittamiseen.
Vieläköhän muuten meidän käsituliaseemme ovat lähempänä yhtensopivuutta Venäjän kuin Naton kanssa. Rautatiet ainakin ovat.

Raimo Laine

Yksi osoitus laivaston asiantuntemuksesta oli ilmatyynytaistelualus, jota piti myydäkkin ympäri maailmaa. Ei vain ollut varaa edes itsellä ajella ahneesti löpöä syövällä keksinnöllä, jonka kaamea meteli kuului kilometrien päähän. Tämä kaikkien merien kauhu maksoi maltaita.
Kun laivaston komentaja vaihtui, tuli tärkeimmäksi saattotehtävät, piti kalustoa uudistaa sitä varten. Kun taas Amiraali vaihtui, tulikin päätehtäväksi torjunta ja kalustoa piti hankkia sitä varten jne.

Ilmari Jokinen

Nämä alukset ovat tarkoitettu Naton saattoaluksiksi maailman merille. Sukellusvenetorjunta on niiden päätehtävänä kun lentotukialuskalustoa tuodaan Taistelualueen tuntumaan.
Suomen vedet ovat todennäköisesti täynnä taisteluväyliä joita käytetään kun torjutaan vihollisia. Siihen työhön taas soveltuu alukset jotka kulkevat aamukasteessakin kovaa.
NATOyhteensopivaa...

Hannu Mononen

Hintahan lienee samaa luokkaa kuin Juha Sipilän ja Petteri Orpon päätösten 2015 seuraukset (yli 32 000 turvapaikanhakijan tutkinnat Suomessa kaikkine oheiskustannuksineen, sen sijaan, että Dublinin sopimuksen mukaan heidät olisi lähetetty siihen EU-maahan, johon he tulivat ensiksi).

Laivue 2020:n ero on siinä, että tässä tapauksessa rahalle saadaan vastinetta, joka parantaa suomalaisten turvallisuutta pahoina päivinä. Mukava on nähdä miljardeja käytettävän Suomenkin eduksi.

Jari Kaisla

Jostain täytyy vielä kansalaisten kiristää jotta nämäkin saadaan maksettua. Luvassa lisää ilmaistyötä, veronkiristyksiä sekä jo olemattomien tukien leikkauksia vähäosaisilta. Hallituksemme suuruuden hulluudella ei ole rajoja.

Rauno Kujala

Järjetöntä touhua. Mihin Suomi tarvitsee noita ?? Ei mihinkään. Taas on Suomi laitettu maksamaan veronmaksajien piikkiin lännen koalition valloitusmaksuja, niinkuin on Hornetitkin ja Afganistanin sotaretket, missä suomalaiset sotimassa toisella puolella maailmaa. Suomessa köyhiltä otetaan aktiivimalleilla ja muilla kieroilla keinoilla viimeisetkin ruokarahat, mutta kyllä rahaa miljarditolkulla sotalaivoihin ja uusiin hävittäjiin löytyy.
Suomen hallitus on kansalaisilleen vihamielinen nukkejoukkio, joka saa käskynsä ulkomailta (Eu, Cia) ja kansan rooli on maksajana. Herätys Suomi..nykyinen hallinto on heivattava helvettiin presidenttiä myöten, jotta Suomi voisi eheytyä kansakuntana.

Jari Kaisla

Jollekin tutkivalle journalistille olisi taas käyttöä. Nimittäin selvitellä hieman näiden viimeaikaisten ja tulevien valtavien asekauppojen kytköksiä suhteessa päätöksentekoon. Olisiko hirveän suuri yllätys jos vaikka löytyisi ulkomaisia tilejä, jonne olisi taltioitu "kultaisten kädenpuristuksien" hedelmiä?

Pentti Westerholm

Saadaan upea edustusalus,kelpaa mennä vaikka Pietariin valtiovierailulle.Olisihan se välimerelläkin tarpeellinen jahdattaessa ihmissalakuljettajia tai Somalian rannikolla merirosvoja.Huomion arvoinen on myöskin sen valmius EU,n yhteiseen sotakalustoon.
Vaikuttaa tarkotukseen harkitulta hankinnalta.

Matti Loikkanen

Nato-jäsenyys takaisi Suomelle paljon halvemman ja tehokkaamman maanpuolustuksen.

Nato-maat ovat sitoutuneet käyttämään 2% koko kansantuotteesta (GDP) puolustusmenoihin. Tällä hetkellä Suomi käyttää n. 1.3%. Tosi paikan tullen se ei Itänaapuria pitelisi kuin muutaman päivän. Arvoisille Nato-vastustajille muistutettakkoon, että yhteenkään Naton jäsenmaahan ei ole viety NLn eikä Putinin tankkeja.

Ilmari Jokinen
Vastaus kommenttiin #33

Miksi niitä pitäisi sitten viedä. Hölmöjähän sinä haastelet. Sehän tietäisi 3. Maailmansotaa. Eipä ole natotankkejakaan näkynyt Venäjällä.
Nyt USA käyttäkin muita natomaita omien tavoitteittensa maksajina. Irakissa, Afganistanissa ym..paljon on ruumiitakin jo säkeissä Eurooppaan tuotu.
Ai niin...Natokoneet pommittivat eurooppalaista valtiota...

Rauno Kujala

Mitä helvettiä Suomi tekee näillä isoilla ja kalliilla sotalaivoilla ??? Suomenlahdella näillä ei ole mitään käyttöä..hyökkäysaseita. pyydänkin puolustushallinnon edustajia areenalle kertomaan, mitä näillä tehdään. Rannikkopatteri panee nämä meren pohjaan ja äkkiä...helppoja maalitauluja, mitä ei voi käyttää Suomen kapeissa ja matalissa väylissä.

Jorma Nordlin

Kaliningradissa on:

1 Steregushchy-luokan korvetti,
5 Nanuchka-luokan korvettia ja
8 Parchim-luokan korvettia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4meren_laivasto

"Vaikka nykyaikaisen lento- ja avaruustiedustelun keinoin alukset voidaan suhteellisen helposti paikantaa, ei jatkuvasti liikkuvien alusten maalittaminen ole helppoa edes suurvallan asevoimille. Liike tuo tehokkaan suojan optisen kantaman ulkopuolella liikkuville aluksille."

Kunnes tulee älykkäämpiä ohjuksia. Tekoälyn soveltaminen ohjuksissa voi muuttaa tilanteen.

Teknologian kehittyminen on nyt ihan eri ulottuvuudessa kuin 30 vuotta aikaisemmin. Tekoäly, robotiikka ja 3D-tulostus avaa uusia mahdollisuuksia, joten todennäköisesti syntyy sellaisia ratkaisuja joita vastaan noi voi olla vanhentuneita hyvinkin nopeasti. Samoin todennäköisesti käy Leopard-panssarivaunuille. Ollaan tilanteessa, jossa ei oikein ostamatta voi olla, mutta tiedetään, että todennäköisesti ostetaan nopeasti vanhentuvaa tavaraa miljardeilla.

Jari Kaisla

Nykyiselle hallinnollemme ei ole enää mitään merkitystä mitä ostetaan kunhan se on vain kallista. Mitä kalliimpaa tavaraa ostetaan sitä muhkeampia "bonuksia", jossain taustalla jaetaan. Suomi on taloudellisesti kurjemmassa tilanteessa kuin vuosikymmeniin, mutta rahaa syydetään täysin kannattamattomiin kohteisiin enemmän kuin koskaan. Jos sama raha oltaisiin käytetty vaikka perustulona vähempiosaisille olisi se kiertänyt pakollisten pienhankintojen (ruoka, vaatteet jne) kautta kotimaiseen yritystoimintaan ja tukenut niin pieniä kuin keskikokoisia yrittäjiä sekä luonut vakautta yhteiskuntaan nostamalla hieman elintasoa. Lisäksi olisi syntynyt valtavasti uusia työpaikkoja vastaamaan kulutuksen kasvua.

Juha Koponen

..hyvä vertaus tuo Ilmarinen ja Väinämöinen. Silloin kun päätökset tehtiin haluttiin suojella ulkomaankauppaa ja laivaliikennettä. Muu armeijan hankinta, elintärkeät tykisö jne. konetuliaseet jäivät sitten hankkimatta, puhumattakkaan ilmavoimista. Mannerheim raivosi asian puolesta 30-luvun.
Ilmarinen upposi yhteen miinaan ja Väinämöinen oli rannikkotykisitönä.

Galipolissa 1.maailmansodassa turkkilaiset kaksi pientä miinanraivaajaa tuhosivat koko Brittien laivaston taistelulaivat ja niiden käyttömahdollsuudet.

Kannattaako suomeen hankkija miljardi aluksia, nopeat ohjusveneet riittäisivät? Erilaiaset miina-aseet jne. merioloihin?

Yhdessä Ruotsin kanssa alukset, jotka suojaavat molempien maiden merialueita? Tai myös Viron kanssa?...

Timo-Pekka Mustakallio

Kuten moni kommentaattori edellä kirjoitti, on korvettihanke suureellinen ja järjetön - aivan kuten vimma hankkia suurvalta-ase F-35:iä, keskeneräisiä "susia jo syntyessään". Alusten 5 metrin syväys tietää, että ne ovat laajoilla rannikkovesillä (vaikkapa Merenkurkun kivikot) kelvottomia, eli todellisuudessa ne aiotaan kai liittää NATO-laivaston jatkeeksi kärttämään sotaa Itämeren pääaltaassa, eikä suinkaan tarkoitettuja Suomen vesille. Salanatottaja-sotaherrat kun haluavat vimmaisesti "olla mukana hienoissa piireissä (?)", tulla kestityiksi, vähät väliä kotimaan itsenäisestä puolustamisesta ja erillään pitämisestä muiden maiden hulluista dominointihaaveista.

Ilmeinen vastaehdotus olisi pienten ja hyvin tehokkaiden, vaikeasti tuhottavien alusten lukumäärältään riittävän suuri laivasto: ajatuksella, että tällaisia aseita olisi lähellä riippumatta kohteista joihin vihollinen yrittää iskeä (peittävä puolustus), ja että niitä saa nopeakulkuisina keskitettyä tarpeen niin vaatiessa. Lisäkyvykkyyttä voisi syntyä esim. hankkimalla Ruotsista 2000-luvulla uusittuja sukellusveneitä, jotka naapurimme on lähivuosina korvaamassa uusilla A26-veneillä: nämä "vanhatkin" ovat vaikeasti havaittavia, ja voisivat puolustaa aluevesiemme ulompaa vyöhykettä. Puolustusyhteistyö kulttuuriltaan ja poliittisesti kaltaisemme länsinaapurin kanssa ("haemme ystäviä läheltä") on vakaata, rauhantahtoista ja kestävää.

Sotaliitto NATO sen sijaan on hiipuva, heikko ja moniongelmallinen yhteisö, jonka kanssa ei pidä lähteä kaveeraamaan. Se on paperitiikeri, jos Yhdysvallat vetäytyvät kyvyttömyyttään sotaliiton taustalta: syy tällaiselle voi olla sen suuri talouskriisi (maan valtiontalous on jo nyt toivottomasti ylivelkaantunut, ja sen suuret rahoittajat levottomia maan tolkuttomasta velkahumalasta - esimerkiksi Trump-hallinnon tuore verouudistus, lisävelka-automaatti). USA:n nykytila on kestämätön, ja muutos voi olla hallitsematon: Suomi tuskin haluaa olla lähelläkään, kun tuo kupla pamahtaa silmille.

Politiikassakaan ei pidä ajaa "peruutuspeiliin katsoen" (mikä on Suomen perinnesynti), vaan yrittää tihrustaa tulevaisuuden sumuihin eli katsoa ennakkoluulottomasti eteenpäin, mitä vaaroja (tai mahdollisuuksiakin, olkaamme positiivisia!) sieltä on hahmottumassa. Esimerkiksi olisimme tajunneet olla menemättä seinähullun ruteenikorpraalin kyytiin 1941, jos meillä olisi ollut järki päässä, sillä hänen ällistyttävistä voitoistaan huolimatta Saksalla ei ollut turnajaiskestävyyttä pitkää sotaa ajatellen (kuten 1914-1918 oli selkeästi osoittanut), eikä sairas natsikulttuurikaan ollut perinteisillä arvoilla mitattuna hyväksyttävää. Tilanne on nyt hieman samankaltainen: jotkut piirit ovat kelluttelemassa päättämätöntä Suomi-ajopuuta luuserin suuntaan, haluamatta pohtia brutaalin rehellisesti läntisen (ilmiselvästi jo entisen) suurvallan tilaa. USA:n "250 vuotta parrasvaloissa" (vuodesta 1776 laskien) on demografisella varmuudella päättymässä, Sir John Glubbiin viitaten: haluammeko olla sen kyydissä kun kaputti tulee? I don't think so.

Olkaamme suomalaisia - siinä olemme hyviä ja vahvoja - ja harrastakaamme joukkuepeliä pohjoismaisten naapureidemme kanssa: meille yhteiset toimintaperiaatteet ovat luoneet Pohjolasta menestystarinan, jonka piirteitä ja saavutuksia kadehditaan joka puolella maapalloa - koska niitä on vaikea replikoida, ja niiden eteen on yhdessä tehty valtavasti työtä. Huithapeli-natottajat ovat tärvelemässä tämän työn... SIKSI heitä pitää vastustaa tiukasti, ja sulkea kaikki takaportitkin vahvalla sisäisellä kotimaan ja pohjoismaisuuden puolustamisella. "Amerikkalaisia emme ole (Luojan kiitos!), venäläisiksi emme halua tulla: olkaamme siis päättäväisesti ja jämptisti suomalaisia"!

Sami Hänninen

Hyvä, että asiasta käydään keskustelua. Uskon, että hankinnoista vastaavat tahot osaavat asiansa. Sodankäynti on jotain muuta kuin II-maailmansodan, puhumattakaan I-maailmansodasta. Nuo korvetit ovat nopeasti liikuteltavia laukaisualustoja eri maaleihin ja pystyvät sijoittamaan vedenalaista torjuntaa tehokkaasti. Samoin kuin meille seuraavaksi valittavat F-35 häive-hävittäjät tulevat torjumaan hyökkääjää aina 200km päästä. Noiden korvettien tarkoitustakaan ei ole kruisailla missään saaristoväylillä vaan torjua Suomen rannikolla vihollista. Oleellista on se mitä on kannelle (ohjusjärjestelmät yms.).

Raimo Hynynen

Timo-Pekka Mustakalliolla on erittäin hyvää kommentointia koskien aluksia. Tiedettäneen historiasta kuinka onnistuneita laivaston suuret hankinnat ovat olleet viimeisen 80 vuoden aikana. Taistelulaivat Ilmarinen ja Väinämöinen ovat surullisimmat esimerkit. Samaan sarjaan kuuluu myös ilmatyynyalus Tuuli joskin se oli pikkurahaa.

Amiraalit ja usein ruotsinkieliset tietysti kaipaavat isojen poikien leikkikaluja. Sama koskee myös ilmavoimia (F-35 hanke) jossa tosin suomenkieliset ovat olleet useimmiten johdossa. Pääasia on joka tapauksessa, että Suomen puolustamisen kannalta merivoimat ovat täysin sivuseikassa. Maata pitkin tänne tullaan kolmannen maailmansodan alkuvaiheessa ja kaiken lisäksi idästä. Tietysti on se vaihtoehto, että Venäjän alkaessa hävitä sota, tänne tullaan Porin syväsatamaan kuten Naton ja Suomen suunnitelmissa on. Jos nämä 105 metriä pitkät laivat ovat siinä vaiheessa vielä käytössä, niin niistä voisi olla hyötyä kun luotaisiin pitävää ilmatorjuntaa venäläisiä vastaan. Kannattasi rakentaa kallioluolat aluksille jotta ne säilyvät ehjinä sodan siihen vaiheeseen kun tänne tullaan lännestä.

No edellä tuli jo näytettyä, että merivoimien asiantuntijoitten perusteluihin ei voi historian valossa luottaa. Tosin historiasta voisi ottaa opiksi kuinka monta vuotta meni panssarilaivojen rakentamispäätöksestä toisen maailmansodan alkuun. Voihan aikajakso olla myös nyt samaa luokkaa eli n. 10 vuotta. Alla linkki josta näkyy panssarilaivojen hankinnasta. Näköjään olen sinne laittanut hieman kommenttiakin.
http://tuomohirvonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162835-historia-panssaril...

Maavoimien puolella on myös arvosteltu merivoimien suureellista hanketta. Tosin siellä ei ole ajateltu niin pitkälle, että tuleville aluksille rakennetaan kallioluolat joissa aluksia säilytetään kunnes lännestä tullaan Poriin. Alla linkki kenraali Kiianlinnan kommentointiin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040121350217_uu.shtml?_ga=1.7340210....

Vielä Olli Ainolan kirjoitus josta selviää kuinka amiraalit haluavat seilaamaan syville merille eli Naton kanssa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612122200039701_uu.shtml