Torstai 16.8.2018

Professori vaatii ”1970-luvun jäänteen” hylkäämistä: ”Poliittiset lakot pitäisi kieltää tai ainakin rajata”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.1.2018 13:18
  • Kuva: EVA
    Kuva
    Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen tarkastelemista maista Suomi on ainoa, joka sallii poliittiset lakot täysin.
|

Suhtautuminen poliittisiin lakkoihin on Suomessa poikkeuksellisen sallivaa, katsotaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) analyysissä.

Protestin rajat -analyysin on kirjoittanut Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskinen. Hänen mukaansa poliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen. Lisäksi poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin.

Koskinen huomauttaa, että muualla Euroopassa poliittiset lakot on yleensä kielletty. Ylen Ykkösaamussa hän selvensi, että Suomi on tiettävästi ainoa Euroopan maa, jossa poliittiset lakot on täysin sallittu. Kaikissa muissa Koskisen tarkastelemissa maissa ne on joko kielletty tai sallittu vain rajoitetusti.

Poliittisessa lakossa ei katsota olevan kyse työnantajan ja työntekijöiden välisestä eturistiriidasta. Koskisen mukaan kansainvälisissä sopimuksissa lakko-oikeus suojataan vain eturistiriitatilanteissa ja oman edun puolustamiseksi, suoja ei siis kata poliittisia lakkoja.

Koskinen lisää Evan videolla, että useissa maissa poliittiset protestit lasketaan ”mielipiteen ilmaisuvapauden piiriin eli poliittisiin oikeuksiin, joita tulee käyttää vapaa-ajalla”. Ykkösaamussa hän tarkensi pitävänsä tätä luonnollisena. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa korkeintaan muutaman tunnin spontaanit protestilakot on katsottu sallituksi. Evan tilastojen mukaan Suomi ei silti ole Euroopan pahin lakkoänkyrä.

Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan poliittinen lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen. Koskisen mukaan nykytulkinta ”on jäänne 1970-luvulta, eikä se nykyisellään ole riittävä”.

–On aika hylätä tämä lähestymistapa ja siirtyä noudattamaan eurooppalaista laajempaa arviointitapaa. Poliittisia mielenilmaisuja varten länsimaisissa demokratioissa on omat vakiintuneet muotonsa, Koskinen sanoo analyysissään.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä oikeustulkintaa, jota hän pitää liian yksioikoisena. Työtuomioistuin voisi poliittisia lakkoja tulkitessaan painottaa sitä, heikentävätkö ne olennaisesti työehtosopimusta työrauhan turvaajana. Tällainen työnteon lopettaminen saattaa Koskisen mukaan kohdistua työehtosopimukseen ja olla laiton. Poliittisen lakon osapuoleksi joutuneella työnantajalla tulee Koskisen mielestä olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista. Nykyään Suomessa ei tällaisia korvauksia tunneta.

Toisena vaihtoehtona Koskinen näkee uuden säännöksen, joka lisättäisiin työehtosopimuslakiin, joskin ”tämä tie on työtaistelukysymyksissä osoittautunut hankalaksi”. Työehtosopimuslakiin voitaisiin lisätä samanlainen säännös kuin valtion ja kuntien virkaehtosopimuslaeissa jo on. Virkamiehiltä poliittinen työtaistelu on kielletty.

– Jos poliittisten lakkojen kieltämistä kokonaan pidetään liian pitkälle menevänä, voitaisiin ainakin todeta, että sallittu poliittinen työtaistelu voi olla vain lyhytaikainen mielipiteenilmaisu. Lyhytaikaisuuden mittarina voisi olla esimerkiksi yksi tunti.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on vaatinut kiristyksiä laittomista työtaisteluista tuomittaviin sanktioihin, jotka ovat esimerkiksi Ruotsissa kovemmat. EK:n mukaan Suomessa on ollut 2000-luvulla laittomia lakkoja keskimäärin noin 100 vuodessa, kun Ruotsissa vastaava luku on vain 2.

Suomessa työtuomioistuin voi SAK:n mukaan määrätä ammattiosastoille muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen euroon yltävän hyvityssakon. Liitto taas voidaan tuomita maksamaan enintään 30 000 euroa hyvityssakkoa.

Koskisen mukaan poliittisten lakkojen käsittely työtuomioistuimessa on lisääntynyt merkittävästi 2010-luvulla. Muutos on hänen mukaansa hätkähdyttävän suuri verrattuna myös poliittisten lakkojen kulta-aikaan 1970-lukuun. Koskinen huomauttaa, että työtaistelun todellisen tarkoituksen piilottaminen poliittisen vaatimuksen taakse oli yleistä ainakin 1970- ja 1980-luvuilla. Näin voidaan välttää laittoman lakkoilun leima.

Lähde osin: Talouselämä

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

Ja kun oikein sopivasti 'tulkitaan', niin lähes kaikki liitty jollain tapaa politiikkaan, joten käytännössä lähes kaikki lakot pitäisi siis kieltää vastoin YK:n sopimuksia. Ehkä parempi olisi erota turhasta YK:sta ja joutavista sopimuksista noin yleensäkin, ne kun haittaavat usein bisnestä. Kiinan mallissakaan ei tykätä lakoista, ei oikein minkäänlaisista.

"Amerikkalaismediassa vilahtelee jo sellaisia mielipiteitä, että markkinatalous toimiikin paremmin kiinalaisessa kommunismissa kuin amerikkalaisessa demokratiassa (totta!). Amerikkalaiset rahapiirit osoittavat jo julkeata ihailua kiinalaista päätöksentekojärjestelmää kohtaan, koska pääomalle on herttaisen yhdentekevää, ovatko hallituksen edustajat kommunisteja vai demokraatteja. Pääasia on se, että raha saa ratkaista."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001660682.html

Takavuosina suomalaisen rakennusyhtiön johtaja ylisti Pietaria paratiisiksi, siellä kun ei lakot isommin häirinneet ja työntekijänkin sai potkaissta pihallle ihan miten tahtoi...tätähän tässä loppujen viimeksi haetaan.

Antti Kettunen

Mulla on koskiselle ja varsinkin ek:lle tuore näkökulma tähän "ongelmaan".

Hoitakaa hommat niin ettei syytä lakkoiluun ole. Kas kummaa! "Ongelma" poistui!

Ruotsiin vertailu kertoo vaan joko älyllisestä epärehellisyydestä tai sitten vaan tyhmyydestä.

Matti Loikkanen

"Hoitakaa hommat niin ettei syytä lakkoiluun ole." heh hehh!!
Lakkoiluun on aina hyvät syyt, jos ei muutan niin hyvät kalastusilmat.
Poliittinen lakkoilu on osa polittista vallankäyttöä, eikä AY-liitot siitä luovu mistään hinnasta - eivät ainakaan vappaaehtoisesti.

Pasi Anttila

Juu, eihän Ruotsiin tai edes Saksaan kannata nyt suomee vertailla. Ihan eritasolla olevia maita, kaikin puolin.

Mitens se poliittisten lakkojen puuttuminen on näkynyt heikentävästi Ruotsisssa että Suomen pitää ehdointahdoin pitää siittä kiinni.

Sori, ihan unohdin, sehän oliskin älyllistä epärehellisyyttä semmonen vertailu. Unohda koko juttu.

Jaakko Aalto

Kettunen, et sitten vaivautunut lukemaan edes sen vertaa, että olisit huomannut, että puhe ei ollut mistään työnantajan ja työntekijän välisestä asiasta vaan kolmanteen osapuoleen kuten hallitukseen tai eduskuntaan kohdistuvista mielenilmauksista. Viimeinen lauseesi luonnehtii kommenttiasi erinomaisesti.

Harri Tapani

Onhan näistä jo selitetty, jo muinaisella 1990-luvulla, että EU-maiden ideoglogioita ja toimintatapoja tullaan käyttämään pala kerrallaan suomiduunaria vastaan, viedään ensin hissuksiin rusinat pullasta ja sitten lopulta se pullakin, sen jälkeen aletaan vihjailemaan että miksei ne duunarit syö leivoksia jos pulla kerran on loppu...

"Suomen lainsäädäntöä ohjaillaan eduskunnan sijaan Euroopan Unionista."

https://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/asianajaja-lahetyksessa-su...

Pasi Anttila

Otettiinhan me mallia esim v. 2007 ja kait muistat miten kävi.
Toisekseen ei palkat ole ainut syy lakkoilla. Mitäs työehtosopimusasiaa kohtaan tää Sak:n järjestämä "lakko helmikuun alussa onkaan? Kukas siitä kärsii kun työntekijät juoksee pitkin maailmaa laulujen ja lippujen kanssa. Hallitusko? Ei kun työnantajat. Kuka korvaa tän heille? Ei kukaan!

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #17

lainaus:
v. 2007 ja kait muistat miten kävi.
Taisi käydä näin ?

-Suomalaiset yritysjohtajat ovat tuhonneet metsäteollisuutta, pankkeja, elektroniikkateollisuutta ja myyneet suuren osan muutakin teollisuutta Ruotsiin. Itse he ovat saaneet ruhtinaallisia kultaisia kädenpuristuksia, kun työntekijät ovat jääneet puille paljaille.

Kun kokoomus yritti laajentaa kannatuspohjaansa, se tarrautui sairaanhoitajiin, joille järjestettiin reilu palkankorotus 2008. Tuo korotus aiheutti palkkaliukuman ja tuli vähitellen muillekin. Korotus tuli maalle kalliiksi, sillä palkkaliukuma vei kilpailukyvyn.
IL Loka-Laitinen/blogi

Marja-Liisa Kalkela

Ja jos palataan ajassa taakseppäin pitäisi hallituksilta kieltää puuttumata työmarkkinaosapuolten asioihin .Ne kun aina on hoitanut ne tahot jotka sen osaa .EK työnantajapuolelta.SAK työntekijäpuolelta.
Yhä vieläkään yksityisenpuolen palkoista ei päätä hallitukset vaan yritykset.
Puhumattakaan vientiyrityksistä jotka pn pörssiyrityksiä.
Suutarit pysyköön lestissään.
Nämäkin lakot olisi ollut estettävissä normaalilla tavalla jos hallitus ei olisi sooloillut -15 .

Raimo Laine

Jos työntekijöitä sorretaan, millä muulla he voisivat taistella oikeuksistaan kuin lakolla ?
Vastapuoli ei puheelle korviaan lotkauta. Rikosilmoitus ei toimi, kun yleensä lakia ei ole rikottu. Eduskuntaankaan ei pääse välikysymystä tekemään.

Jari-Jukka Annala

Nähtävissä on selvä jatkumo pääoman - ison rahan - suosimisessa. Tämänkin voisi ymmärtää, jos olisi kyse vanhasta kunnon patruunameiningistä, mutta kun nyt puhutaan tulovirran siirrosta köyhiltä rikkaille ja veroparatiiseihin, on jätettävä mahdollisuus reagoida asioihin laillisesti. On huomattava se, että laillisen reagointimahdollisuuden puuttuminen johtaa laittomaan toimintaan ja yhä syvenevään vastakkainasetteluun. Jos oltaisiin yhteisellä asialla, meillä ei olisi mitään hätää ja kaikki saataisiin pidettyä matkassa mukana.

Pasi Salmi

Poliittinen lakko on yksi kansalaistottelemattomuuden pilareista. Jo K.J. Ståhlbergikin lainlaatijana ja presidenttinä piti tärkeänä sitä, että kansalaisilla tulee olla mahdollisuus ja myös velvollisuus asettua poliittista vallankäyttäjiä vastaan, jos tuntevat poliittisen toiminan esim. moraalisesti vääräksi.

Matti Loikkanen

Mitä ajattelee ulkomainen suomalaisia tuotteita ostava asiakas polittisista lakoista?
Varmaan että hän tarvii tuotteen määräpäivään ja määrähintaan kuten on sovittu. Lakkoilkoon suomalainen duunari omalla ajallaan. Ja ostaa varmaan seuraavalla kerralla Saksasta, jossa tätä typeryyttä ei sallita.

Ari Ohvo

Miksi työtä pitäisi tehdä ilmaiseksi? Kyllä työntekijälle pitää jotain taloudellista hyötyä työstään olla. Lakkoilu taitaa olla kohta ainoa työntekijän tapa vaikuttaa työelämään kun TuPo:stakin on ollut pakko luopua. Itse en ainakaan luota yritysjohtajien armoon pätkääkään. Tricle-down economics eli valumaefekti ei toimi.