Lauantai 26.5.2018

Jari Lindström vastaa Antti Rinteelle: ”Kannattaa lukea tarkkaan, mitä olen sanonut”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.1.2018 09:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Jari Lindström.
|
Työministeri Jari Lindström (sin.) korostaa Twitterissä, että yleissitovuudesta pitää Suomessa olla valmiutta keskustella, mutta nykyisen hallituksen ohjelmaan ei ole kirjattu yleissitovuuteen puuttumista.
 
Lindströmin tviitit ovat vastaus SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle, joka perjantaina tarttui Lindströmin MustRead-sivustolle  antamaan haastatteluun.
 
Artikkelin mukaan Suomessa on edessä keskustelu ”työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta”. Tämä ei kuitenkaan MustReadin haastattelussa ole suoraan Lindströmin suussa, vaan toimittajan tekstiä. Lindström sen sijaan sanoo:
 
– Jos haluamme liki 80 prosentin työllisyysasteen, se ei onnistu näillä rakenteilla. Haluammeko me, että mahdollisimman moni on mukana työelämässä jollakin panoksella? On paljon työttömyyttä, mutta ei kykyä maksaa riittävää hintaa työpanoksesta, pitääkö valtion tulla tässä mukaan? 
 
Rinne kysyi perjantai-iltana, kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja ja onko kyseessä hallituksen virallinen kanta. 
 
–Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaati.
 
 
Jari Lindström korostaa puhuneensa tulevaisuudesta.
 
–Nyt Antti Rinne kannattaa lukea tarkkaan mitä olen sanonut ja mitä en. Minähän olen puolustanut yleissitovuutta, mutta siihen tulee kohdistumaan tulevaisuudessa painetta. Näin ennakoin. Ja siitä pitää SIKSI olla valmiutta keskustella. Kaikkien, hän tviittaa.
 
– Rautalankaa: Hallitusohjelmassa EI ole kirjausta yleissitovuuteen puuttumisesta eikä siitä ole puhuttu halaistua sanaakaan. Siihen ei siis puututa. Minä puhuin MustReadissa tulevaisuudesta ja sen haasteista, hän jatkoi.
 
Myös kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen osallistui Twitter-keskusteluun toteamalla, että  ”järkevien osapuolten kesken pitää voida hakea järkeviä uudistuksia”. 
 
–Ja kaikki muut Pohjoismaat pärjäävät ilman yleissitovuutta, niissä on alhaisempi työttömyys ja pääosin korkeammat palkat, Vartiainen kommentoi.
 
 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Anttila

Tuohan on aivan selvää että että tulevaisuudessa näitäkin asiota tullan käsittelemään. Eihän suomen työmarkkinarakenne mikään kiveen hakattu ole. Tulevaisuudessa tullaan käsittelemään myös julkisentalouden kokoa, sen kestävyyttä. Sosiaalipolitiikan uudistusta, kestävyysvajetta aivan toiselta kantilta kuin nyt.

Tulevaisuuden haasteet etenkin julkisella puolella ja sen rahoituksesta, sen kestävyydestä 2020-luvulla ovat todella kovat. Suomi tarvitseee veronmaksjia, työllisä, työllisyysasteen tulisi olla ainakin lähellä tuota 80€.

En tiedä mistä tuo vasemmiston muutosvastarinta juontaa, yksilön vastarinta johtuu yleensä perusturvallisuuden puutteesta, liekö vasemmistolla jotain traumaattista kokemusta menneisyydessä?

Marja-Liisa Kalkela

Suomi tarvitsee VAIN työpaikkoja jtka on palkallisia.Koska Suomi tarvitsee verotuloja palkoista yhteiskunnan ylläpitoa varten.
Vai ilmaistyölläkö ajattelit että isoikäpolvi teki työt ja hyvinvointi valtio luotiin? Ilmaistyölläkö sotakorvaukset maksettiin ja luotiin koko kansalle sosiaaliturva?
Ne luotiin palkoista tulevilla verovaroilla.

Marja-Liisa Kalkela

Leipäjonon jatkuvuus -93-18 on taattu tämän hallituksen toimilla.
Kysyä voi kuka kyykytyksestä hyötyy?

77 500 työtöntä toimeentulotuella marraskuussa!
IL
20.1-18
Toimeentulotukea saavien työttömien joukko on iso.
-Marraskuussa 2017 heitä oli noin 77 500. Toimeentulotukea sai hieman yli kolmasosa Kelan tilastoimista työttömistä.
-Lisäksi 18-64-vuotiasta suomalaista 80 000 sai toimeentulotukea ilman Kelan työttömyysetuutta.

Osa heistä voi olla ammattiliiton työttömyyskassan ansiosidonnaisella päivärahalla, jolloin aktiivimallin tehokkuus heikkenee heidänkin.
kohdallaan.

"Toisaikainen" väliaikainen tuki ollut jo 24 vuotta-94-18 pitkäaikaistyöttömillä.Mutta kun edm.tuki antaa ehdoillaan leikata muut kelan etuudet pois on se mukava "toisaikainen" tuki. Ehdothan teki kepu,kok-94 toimeentulotukeen.
Ja lisää ropisee toimeetulotuelle kun tämä hallitus lyhensi ansiosidonnaisen kestoa 500pv 300pv-400pv.
Onhan se mukavaa kun veronmaksajat maksaa sosiaaliturvankin ilmaistyöstä yrityksille ammattitaitoisesta työpanoksesta.
Saksassa Mini-Jobissa 450e/kk sosiaaliturvan maksaa Yritykset.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #10

Oli.
Perintönä kun nuo sai Ahon hallitukselta
Velkaa 201 Mrd
Alijäämää 65 Mrd
lähde:
Kianderin kaavio-94

Mutta kas kummaa? -03-09 Oli nousukausi.Rahaa tuli ovista ja ikkunoista . Suomi 9 rikkain valtio.Mitään leikkauksia ei palautettu.
-09-15 Olikin sitten EU-suurten pankkien (Saksan ja Ranskan velkojen) ns."Kreikka" peitenimellä tullut tukitalkoot. Ja nyt talous nousee kohisten,vienti vetää ja yhä on leipäjonot.Miksi?

Marja-Liisa Kalkela

Yleissitovuuden voi aloittaa 200 palkkioista.
-Näillä näkymillä 100 heistä on liika +avustajat.
Vahasen II-aloitti velat-08-10.
Kok ja kepu tehnyt mitä-11-18? Tehnyt yhä lisää velkaa ja täyttä "sutta" perustuslain vastaisia lakeja.
Kannattas ulkoistaa koko laitos vaikka Viroon joka teki halvemmalla potilasietojen sähköistämisenkin.Täällä paloi miljardeja.Siellä n.8milj.
Koska päättäjät ymmärtää erota kun tyrivät?

Kannattas ottaa asioista selvää eikä tuijottaa vain vaneeri kakkaraan.

"Yleissitovuus ei hidasta Saksaa eikä Sveitsiä"
Kauppalehti
14.3.2017 - Euroopassa on maita, joissa henkilöstöllä on vahva myötämääräämisoikeus, kuten Ruotsi. On toisia, esimerkiksi Suomi, joissa työehtosopimukset ovat yleissitovia. On ainakin yksi maa, Saksa, jossa on molemmat.

Marja-Liisa Kalkela

Lähes kaikissa hallituksen uudistusten vaikutusarvioissa puutteita - neuvosto jyrähtää: ”Laskelmia ei ole, kansalaisia ei huomioida riittävästi”
IL
-20.1.2018
Lainsäädännön arviointineuvoston vuoden aikana läpikäymistä hallituksen esitysluonnoksista vain yksi on sisältänyt riittävän kattavat vaikutusarviot.

Sipilän hallitus perusti lainsäädännön arviointineuvoston vuonna 2015 parantamaan lainsäädännön tasoa.

EI jatkoon -19.