Sunnuntai 27.5.2018

Nils Torvalds: ”Suomessa elää muilutusmentaliteetti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.1.2018 19:46
  • Kuva: Lauri Olander / Alma Talent
    Kuva
    RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds muilutusmentaliteetti elää Suomessa yhä. Arkistokuva.
|

Suomessa elää ”muilutusmentaliteetti”, katsoo RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds. Hän kummastelee, kuinka verkkokeskustelujen vihakommenteissa ihmisiä ollaan lähettämässä milloin minnekin.

–Kun minä olen ruotsinkielinen, niin minut pitäisi tietysti lähettää Ruotsiin, Torvalds kertoo.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen myönsi, että hänet halutaan kyydittää Moskovaan.

Muilutuksilla viitataan etenkin Lapuan liikkeen tekemiin kyydityksiin 1930-luvun taitteessa. Niissä kommunisteja ja vasemmistolaisia kyyditettiin itärajalle ja Neuvostoliittoon. Muilutukset kuuluvat Torvaldsin mielestä suomalaisen poliittisen historian ”ikävimpiin piirteisiin”.

–Tämä muilutusmentaliteetti elää edelleen aika vahvasti. Pidän sitä tyylittömänä, hän jatkaa.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Minä en halua lähettää "Torvadsia" Ruotsiin eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että ruotsinkielisemme puhuvat ruotsia ja kouluttautuvat ruotsiksi, jopa saavat ruotsinkielisellä alueella palvelunsa ruotsiksi ja ihan tulkkauspalvelunkin joutuessaan pulaan ummikkoruotsinkielisenä valtaosaassa suomenkielistöä maata.
Itse puhun aina ensin ruotsia matkaillessani selvästi ruotsinkielisellä alueella kun katson sen olevan sekä kohteliasta että ystävällistä.

Sensijaan en näe minkäänlaista perustetta tai syytä pitää ruotsinkieltä pakollisena suomenkielisissä kunnissa vaan näen sen pikemminkin ruotsin kielen tason laskemisena ja mikä pahempaa muiden kielien , paljon tarpeellisempien kielien oppimisen hidasteena, jopa esteenä.

Pakkoruotsi pois suomenkielisistä kunnista niin kaiki tulevat onnellisemmiksi ja pätevämmiksi ja oppivat vapaaehtoista ruotsia merkittävästi laadukkaammin, som jag

Jairi Palonen

Kaksikielisyys tarkoittaa suomalaisille vuorovaikutusta ihmisten välillä. On nurinkurista, että RKP:n virallinen linja on turvata ruotsin kielen asema vaatimalla yksikielisiä ratkaisuja päiväkodeissa, kouluissa ja korkeakouluissa.

Nuorten suhtautuminen ruotsiin on muuttumassa. He eivät E2:n tutkimuksen mukaan välttämättä koe ruotsia tarpeelliseksi. Jos vuorovaikutus puuttuu, puuttuu myös aito tarve oppia.
Ruotsin kieltä pitää perustella nykyistä paremmin. Merkitys lähtee arjesta. E2:n mukaan alle 30-vuotiaista miehistä enään 26 prosenttia kannattaa kouluruotsin pakollisuutta.

Kieli on ajattelun väline ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa. Suomessa on kaksi virallista kieltä Suomi ja Ruotsi: 88,3 % / 5,3 % kielisuhteella..Perusteluja voi esittää vapaan kielilain puolesta, jota suomalainen enemmistökin haluaa. Myös elinkeinoelämä on tätä painottanut., ilman että se olisi ruotsin kieltä tai suomenruotsalaisia vastaan.( voiko ruotsin kielen pakkoopiskelua perustella historiaan ja kulttuuriin vedoten 2000-luvun suomessa ?)
Internet on teknisesti yhdistänyt maat ja ihmiset. Sen lisäksi tarvitaan yhteinen kieli. Suomi ei ole maailmankieli, eikä ruotsikaan. Englanti , ( jota puhutaan on 80% mailman kielistä) on muodostunut kieli jolla pärjää laajimmin kansainvälisessä kanssakäymisessä. Viime vuoden lopussa Manner-Suomessa asui vieraskielisiä yhteensä 351 738 ja puhuttiin jo yli 150:tä eri äidinkieltä. Ruotsinkielisiä oli 263 948. Suomi on monikulttuuristunut ja -kielistynyt viime vuosina voimakkaasti kasvaneen maahanmuuton myötä. Tämä asettaa uusia vaatimuksia maahanmuuttajien muun kielitaidon tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöille.

Iiro Koppinen

En tiedä "muilutusmentaliteetista". Mutta hieman petyin Torvaldsin kannanottoon, ettei hyväksy palautuspäätöksen saaneiden palauttamista mm. Afganistaniin. afganistan on hyvin suuri maa ja kyllä viranomaiset tietävät. Oli siis tarpeettoman opportunistinen kannanotto samoin kuin federalismin mollaaminen. Mutta Nato-kanta on selkeä-kiitos siitä. Nykyisten SOTE- ja Nato-optioiden ikuisesta sotkemisesta pitäisi päästä selville vesille.