Keskiviikko 15.8.2018

Näkökulma: 8 hyvää syytä äänestää – näistä tuli sittenkin kunnon vaalit

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.1.2018 12:35
  • Kuva: Alma Media arkisto / Eriika Ahopelto
    Kuva
    Kaikki presidenttiehdokkaat vaalitentissä Tampereen yliopistolla.
|

Kävin antamassa ääneni ennakkoon Lohjan Citymarketissa kauppareissulla sunnuntaina.

Se oli helppoa, ei tarvittu kuin ajokortti ja päätös, kenelle presidenttiehdokkaalle äänensä antaa. Toimitus oli ohi muutamassa minuutissa.

Olen siis yksi yli miljoonasta suomalaisesta, jotka ovat äänensä näissä vaaleissa tähän mennessä antaneet. Äänestysprosentti on jo päälle 30.

Ennakkoäänestysaikaa on kotimaassa vielä tänään, varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntai. Viikon päästä äänestäjän pitää löytää tiensä varsinaiselle äänestyspaikalle, eli sunnuntaisella kauppareissulla näihin vaaleihin ei pysty enää osallistumaan.

Nämä ovat hyvät presidentinvaalit, vaikka ne päättyisivät ensimmäiseen kierrokseen, sillä ajatuksia suurista kysymyksistä on vaihdettu ja yhä ainakin viikon ajan vaihdetaan. Se palvelee meitä äänestäjiä ja koko kansanvaltaamme.

On vähintään kahdeksan hyvää syytä äänestää. Henkilöin nuo syyt aakkosjärjestyksessä kuhunkin ehdokkaaseen:

Afrikka: Matti Vanhanen (keskusta)

Ehdokas Matti Vanhanen on tuonut vaalikeskusteluun pakolaisuuden juurisyyt nostamalla esiin Afrikan, mistä pakolaisia tulee jatkuvasti myös Suomeen. Se on tärkeä globaali kysymys, johon liittyy eriarvoisuutta, jonka poistamisessa Suomen on hyvä olla aktiivinen.

Feminismi: Tuula Haatainen (sosialidemokraatit)

Naisten osuus ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon ylimmällä tasolla on ollut Suomessa liian vähäinen. Tuula Haataisen vaaliteemana on feministinen ulkopolitiikka, jossa on kaikuja Ruotsista ja hänen ystävänsä presidentti Tarja Halosen ajattelusta.

Ilmasto: Pekka Haavisto (vihreät)

Pekka Haavistolle ilmasto- ja muut ympäristökysymykset ovat sydämen asia. Hän on ehdokas, joka on pyrkinyt herättämään vaaleissa keskustelua ilmastonmuutoksesta, joka on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta jättimäinen kysymys.

Jatkuvuus: Sauli Niinistö (valitsijayhdistys)

Suomalaiset, jotka kaipaavat nykyiselle linjalle jatkuvuutta, saisivat sitä ainakin Sauli Niinistöltä, joka on hoitanut maamme tasavallan presidentin tehtävää viimeiset kuusi vuotta. Jatkuvuuteen yhdistyy hankittu kokemus kansainvälisissä ympyröissä maailman johtajien seurassa.

Kokemus: Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys)

Paavo Väyrysellä on kokemusta ministerin tehtävien hoidosta viideltä vuosikymmeneltä. Tuon tekemisen määrää ei pidä aliarvioida. Voi otaksua, että sillä pärjättäisiin keskusteluissa niin Venäjän, Yhdysvaltojen kuin muidenkin valtioiden johtajien kanssa.

Maanpuolustus: Laura Huhtasaari (perussuomalaiset)

Ehdokkaista Laura Huhtasaari on nostanut toistuvasti esille maanpuolustuksen tärkeän merkityksen. Kotimainen maanpuolustustahto ja puolustukseen panostaminen ovat välttämättömiä, oli Suomi liittoutumaton tai tulevaisuudessa liittoutunut.

Puolustusyhteistyö: Nils Torvalds (RKP)

Suomen turvallisuuden tae on yhteistyö, jota läntinen maailma on syventänyt Venäjän aggressioiden vuoksi. Nils Torvalds syventäisi tätä yhteistyötä liittämällä Suomen puolustusliitto Natoon, eli olisi valmis hankkimaan kiistattomat turvatakuut.

Rauha: Merja Kyllönen (vasemmistoliitto)

Ehdokas Merja Kyllönen on pitänyt esillä rauhan sanomaa. Se on positiivinen teema maailmassa, jossa on liikaa vihanpitoa ja sotia. Ajatus Itämeren kokouksesta, johon tulisi osanottajia lännestä ja idästä, ei ole mitenkään huono ajatus.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli: