Tiistai 13.11.2018

Faktantarkistus: Paavo Väyrynen ei puhunut totta sotilaallisesta avunannosta – Haatainen, Niinistö ja Vanhanen ovat oikeassa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.1.2018 18:55
  • Kuva: Kimmo Haapala
    Kuva
    Faktatoimitus tarkisti Paavo Väyrysen esittämän väitteen Lissabonin sopimuksen vaikutuksista Suomelle.
|

Faktakulma

Alman faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden esittämiä väitteitä

Alma Media perusti faktantarkistukseen keskittyvän toimituksen presidentinvaalien ajaksi. Aamulehden, Iltalehden, Kauppalehden, Lapin Kansan ja Satakunnan Kansan toimittajista koostuva faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämiä väitteitä aina varsinaiseen vaalipäivään saakka.

Projektin tavoitteena on tarjota lukijoille vastuullista ja luotettavaa journalismia, luotettavaa tietoa vaalikampanjasta ja ehdokkaista, vastustaa valemedian ja disinformaation leviämistä ja antaa lukijoille mahdollisuus osallistua faktantarkistusprosessiin.

Toimitus tarkistaa dokumentoidut väitteet uutiskriteerien mukaisessa järjestyksessä ja pyrkii löytämään niihin vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä. Tarkistettuaan väitteen toimitus ilmoittaa, onko esitetty väite totta, sinne päin vai tarua.

Jatkuvan tarkistuksen lisäksi toimitus tarkistaa MTV:n ja Ylen presidentinvaalitenteissä esitettyjä väitteitä livenä 21. ja 25. tammikuuta. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta. Toinen kierros järjestetään tarvittaessa 11. helmikuuta.

Faktantarkistukseen keskittyvää toimitusta johtaa Alman digitaalisen median kehityspäällikkö Suvi Tanner.  Toimitukseen kuuluvat Aamulehden toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen, Kauppalehden toimittaja Armi Niemelä, Lapin Kansan toimittaja Katja Kärki ja Satakunnan Kansan toimittaja Sakari Muurinen

Väite: "Sitten meillä on lakia muutettu sillä perusteella, että se [Lissabonin sopimus] velvoittaa sotilaalliseen apuun."

Tuomio: Tarua

Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) väitti Iltalehden ja Alma Median presidentinvaalitentissä, että Euroopan unionin Lissabonin sopimus velvoittaisi Suomea antamaan kriisitilanteessa sotilaallista apua muille EU-maille.

Keskustelu sotilaallisen avun antamisesta alkaa tentin toisessa osassa noin 38 minuutin kohdalla.

Väyrynen väitti, että Suomessa olisi säädetty laki kansainvälisen avun antamisesta siksi, että Suomen valtionjohto tulkitsee Lissabon sopimuksen avunantolausekkeen velvoittavaksi.

–Sitten meillä on lakia muutettu sillä perusteella, että se [Lissabonin sopimus] velvoittaa, Väyrynen muun muassa sanoi.

Väyrynen viittasi velvoittaa-verbillä "sotilaallisen avun" antamiseen, minkä hän toi tentissä selkeästi ilmi.

Sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen aikaan pääministerinä ollut Matti Vanhanen (kesk.) sanoivat, että Väyrysen väite ei ole totta. Siitä älähti tentissä myös Sdp:n ehdokas Tuula Haatainen.

EU:n toimintaa säädellään perussopimuksilla. Perussopimus on jäsenmaiden välillä solmittu kansainvälinen sopimus.

Lissabonin sopimus astui voimaan joulukuussa 2009. Siinä todetaan seuraavasti: "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”

Suomessa astui voimaan 1. heinäkuuta 2017 lakipaketti kansainvälisen avun antamisesta ja pyytämisestä.

–Koko lakiuudistus, että voidaan lähettää sotajoukkoja ulkomaille, perustuu siihen, että pitää varautua Lissabonin sopimuksen nojalla näin toimimaan, Väyrynen sanoi.

–Se mahdollistaa vapaaehtoisen avun, Niinistö ja Haatainen alkoivat välittömästi puhua tentissä Väyrysen päälle, kun tämä väitti Suomen tulkitsevan Lissabonin sopimusta siten, että se velvoittaisi juuri sotilaallisen avun antamiseen.

Alman faktantarkistustoimitus tarkisti, puhuiko Väyrynen totta.

 

Ulkoministeriön selvitys: EU:n avunantovelvoite jättää tavan tukea avoimeksi

Teija Tiilikainen laati ulkoministeriölle vuonna 2008 selvityksen EU:n Lissabonin sopimukseen sisältyvän keskinäisen avunannon velvoitteesta.

Tiilikainen toteaa yksiselitteisesti, että "EU:n avunantovelvoite jättää Naton 5. artiklan tavoin avoimeksi sen tavan, jolla muiden sopimuspuolten tulee tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaistaan".

Väyrysen väite velvoittavuudesta ei pidä paikkaansa.

Jo Tiilikainen päätyi selvityksessään siihen, että vaikka EU:n avunantolausekkeen henki viittaa sotilaallisen avun tarjoamisen mahdollisuuteen, lauseketta ei voi yksiselitteisesti tulkita avunantoon velvoittavaksi.

Puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström lähetti viime kesäkuussa tiedotteen, jossa todetaan seuraavasti: "Puolustusvoimien toimialaan kuuluvaa apua voidaan jatkossa antaa toiselle valtiolle, EU:lle tai kansainväliselle järjestölle."

Tiedotteen sanamuoto ei anna tukea Väyrysen väitteelle Suomen velvollisuudesta antaa sotilaallista apua.

Päätöksentekoprosessista todetaan laissa seuraavasti: "Päätöksen avun antamisesta tai pyytämisestä tekee valtioneuvoston yleisistunto asianomaisen ministeriön esittelystä. Jos avun antaminen tai pyytäminen on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävä kansainvälinen asia, päätöksen tekee siltä osin valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tasavallan presidentti."

Lakitekstin, ministeriöiden ja viranomaisten julkaisemien kirjallisten lähteiden viesti on sama: Lissabonin sopimus ei velvoita Suomea antamaan sotilaallista apua, eikä se myöskään siitä johtuen anna Suomelle sotilaallisia turvatakuita muilta EU-mailta.

Tässä asiassa Paavo Väyrynen on väärässä – ja Haatainen, Niinistö ja Vanhanen oikeassa.

–Apua saatetaan antaa, Vanhanen painotti.

–Minä Paavo toivoisin, että et ikään kuin vyöryttäisi sellaista tulkintaa EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisestä, joka luo tietyllä tavalla uhkakuvaa, Vanhanen jatkoi.

Lopputulos: Paavo Väyrysen esittämä väite Lissabonin sopimuksen vaikutuksista Suomelle ei ole totta. Sopimus ei velvoita Suomea antamaan sotilaallista apua. Tästä johtuen EU:n turvalauseke ei myöskään anna Suomelle sotilaallisia turvatakuita muilta jäsenmailta.

Oletko kuullut tai lukenut väitteen, jonka haluaisit Alman toimituksen faktantarkistukseen? Lähetä kuvakaappaus tai linkki väitteeseen tällä lomakkeella.

Lue myös: Totta vai tarua? – Tarkistimme 4 presidenttiehdokkaiden väitettä

Faktantarkistus: Oliko Sauli Niinistön lentoturvallisuuspuhe Putinin vierellä Suomen aloite ja uusi avaus?

Faktakulma

Alman faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden esittämiä väitteitä

Alma Media perusti faktantarkistukseen keskittyvän toimituksen presidentinvaalien ajaksi. Aamulehden, Iltalehden, Kauppalehden, Lapin Kansan ja Satakunnan Kansan toimittajista koostuva faktatoimitus tarkistaa presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämiä väitteitä aina varsinaiseen vaalipäivään saakka.

Projektin tavoitteena on tarjota lukijoille vastuullista ja luotettavaa journalismia, luotettavaa tietoa vaalikampanjasta ja ehdokkaista, vastustaa valemedian ja disinformaation leviämistä ja antaa lukijoille mahdollisuus osallistua faktantarkistusprosessiin.

Toimitus tarkistaa dokumentoidut väitteet uutiskriteerien mukaisessa järjestyksessä ja pyrkii löytämään niihin vähintään kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä. Tarkistettuaan väitteen toimitus ilmoittaa, onko esitetty väite totta, sinne päin vai tarua.

Jatkuvan tarkistuksen lisäksi toimitus tarkistaa MTV:n ja Ylen presidentinvaalitenteissä esitettyjä väitteitä livenä 21. ja 25. tammikuuta. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta. Toinen kierros järjestetään tarvittaessa 11. helmikuuta.

Faktantarkistukseen keskittyvää toimitusta johtaa Alman digitaalisen median kehityspäällikkö Suvi Tanner.  Toimitukseen kuuluvat Aamulehden toimittaja Lauri Nurmi, Iltalehden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen, Kauppalehden toimittaja Armi Niemelä, Lapin Kansan toimittaja Katja Kärki ja Satakunnan Kansan toimittaja Sakari Muurinen

Jaa artikkeli:

Kommentit

Esa Auramäki

No tuota: "muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.". Siis kaikin käytettävissään olevin keinoin ..." Ja tuo 51. artikla ei oikeastaan sano mitään muiden jäsenvaltioide velvollisuuksista avun annossa . Nuo Tiilikaisen ja Nordströmin lausumat eivät oikeastaan sano mitään Lissabonin sopimuksesta. Tuo 5. Artikla ei liity tähän millään tavalla. Ja Nordström puhuu PVn "prosesseista", ei Lissabonin sopimuksesta. Faktan tarkistus on tässä pahoin kesken.

Esa Auramäki

No tuota: "muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.". Siis kaikin käytettävissään olevin keinoin ..." Ja tuo 51. artikla ei oikeastaan sano mitään muiden jäsenvaltioide velvollisuuksista avun annossa . Nuo Tiilikaisen ja Nordströmin lausumat eivät oikeastaan sano mitään Lissabonin sopimuksesta. Tuo 5. Artikla ei liity tähän millään tavalla. Ja Nordström puhuu PVn "prosesseista", ei Lissabonin sopimuksesta. Faktan tarkistus on tässä pahoin kesken.

Ari Grönvall

Väyrynen siis väitti, että valtiojohto tulkitsee lakia. Meillä tosiaan valtiojohto tulkitsee, joten faktoilla ei sinänsä merkitystä. Meillä valtiojohto kaikesta huolimatta säätelee lakeja systemaattisesti ja jonkun syyn takia. Toivottavasti ainakin, ettei pelkästään huvikseen. Nyt valtiojohto sanoo säätäneensä ihan vaan huvikseen.

Mikko Pihlajamaa

Jos kokoomus voittaa nämä vaalit ja seuraavat eduskuntavaalit, ei tarvi tarkistella kuin natoSuomen menoa. Torvalds on kokoomuksen asialla ottamassa pahimman natokritiikin vastaan, on siis Niinistön sidekick näissä vaaleissa. Sen tietää melko suuri joukko, eivät ainostaan natointoilijat. Muutenhan he äänestäisivät Niinistön sijaan Torvaldsia.

Mikko Punkari

Faktantarkastajien olisi hyvä kysyä näitä asioita tohtori Paavo Väyryseltä. Hän on näiden asioiden kanssa tekemisissä Euroopan Parlamentissa Brysselissä päivittäin. Hän tietää nämä asiat aivan eri tasolla kuin tuollaiset toimittajadiletantit. Väyrynen tietää myös miten sopimukset tulkitaan muissa maissa ja mitä EU niillä tarkoittaa.

Jairi Palonen

Nykyisen valtapolitiikan olevan äärioikeistolaista politiikkaa. Todellisuudessa äärioikeistoahan edustaa kaikki sellaiset poliittiset tahot, jotka ajavat markkinoiden vapautta ja valtaa yli kansallisvaltioiden. Tässä mielessä kaikki parlamentaariset eduskuntaryhmät ovat ”äärioikeistolaisia”.

Kaikki kannattivat aikoinaan mm. EU-jäsenyyttä, eli pääomien, tavaroiden, työvoiman ja ihmisten vapaata liikkuvuutta ja kansalle kuuluvan vallan siirtämistä ylikansallisille elimille ja suuryrityksille. Tätä kannattivat jopa vasemmistopuolueet ja ay-liike. Sen seuraukset ovat hyvin nähtävillä, se ei edes eritystä tarkkanäköisyyttä vaadi, ehkä pikemminkin uskallusta. Se on johtanut sisäisen (eriarvoisuuden lisääntymiseen, terrorismin rantautumiseen) ja ulkoisen turvallisuuden huononemiseen, koska olemme nykyisin Venäjän kanssa huonoissa väleissä olevan läntisen suurvallan osa, ts.olemme ajautuneet mukaan suurvaltojen eturistiriitoihin mukaan. Ja kuten lähihistoria osoittaa, se on vaarallinen tie tälle kansalle. Kaikki tuo on hajoittavaa politiikkaa, ei suinkaan Väyrynen.

Nykypolitiikassa pelataankin vanhojen mielikuvien varassa. Moni duunari äänestää demareita tai Vasemmistoliittoa kaikesta em. huolimatta. Ei
”Nykypolitiikassa pelataankin vanhojen mielikuvien varassa.”

Kepussakaan alkiolaisuutta esiinny kuin juhlapuheissa, käytäntö on ihan muuta. Usea koti, uskonto, isänmaa arvoja arvossa pitävä raapustaa kokoomuslaisen numeron äänestyslappuun, vaikka todellisuus on osoittanut, että Kokoomukselle kaikki on kauppatavaraa ja myytävänä, jos vaan hinnasta sovitaan. Kaikki nämä kun ovat ylikansallisen politiikan takuumiehenä. Sen ylikansallisen poliittisen sairauden oireista tekevät sitten härskiä populismia.