Tiistai 25.6.2019

”Pitääkö muuttaa Oulusta Helsinkiin osa-aikaisen tiskarin työhön?” – Harmistunut tohtori vastaa professori Puttoselle

Luotu: 
26.1.2018 11:46
  • Kuva: Alma Media / Ossi Ahola
    Kuva
    "Jos omaan koulutukseen ­perustuvaa työtä ei ole tarjolla, tohtorin pitää mennä muihin töihin", professori kirjoitti äskettäin vaatien ammattisuojan unohtamista.
|

Tähtitieteilijä ja filosofian tohtori Marianna Ridderstad vastaa blogissaan kipakasti professori Vesa Puttosen kannanottoon siitä, että jokaisen pitää etsiä ja ottaa vastaan töitä kaikilta aloilta.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Puttonen kirjoitti HS-Vieraskynässä, että on aika unohtaa koulutusta vastaavan työn käsite. Hänen mukaansa ei ole enää varaa ajatella, että ”yhteiskunnan varoja voitaisiin käyttää hyväosaisten kansalaisten elintapojen ylläpitämiseen”.

–Yhteiskunnan rahoilla kouluttautuneen tohtorin tehtävä on etsiä työtä. Jos omaan koulutukseen ­perustuvaa työtä ei ole tarjolla, tohtorin pitää mennä muihin töihin ja alkaa pikkuhiljaa maksaa yhteis­kunnalle takaisin koulutuksensa ­aiheuttamia kuluja. Näin muualla maailmassa on toimittu jo pitkään, Puttonen kirjoitti viime viikolla.

– Jos töitä ei ole tarjolla omalla kotipaikkakunnalla, työnhakijan vastuulla pitää olla muutto työn perässä.

Marianna Ridderstadin mukaan hänelle tuli professori Puttosen ulostulosta surullinen olo.

– Hän näyttää toivovan, että työttömät, varsinkin “turhat” tohtorit sankoin joukoin muuttaisivat pois Suomesta, Ridderstad pohtii Puheenvuoron blogissaan.

Ridderstad huomauttaa, ettei kukaan liene kyseenalaistanut sitä, että työn perässä kannattaa muuttaa, jos kyseessä on omaa osaamista vastaava vakituinen, kokoaikainen työ, jonka palkalla elää. Hän huomauttaa, että perheitä ei kannata, eikä tarvitse hajottaa.

– Minun onkin vaikea uskoa, että Puttonen tarkoittaisi sitä, että perheellisenkin ihmisen pitäisi muuttaa esimerkiksi Oulusta Helsinkiin osa-aikaisen tiskarin paikan perässä. Löytyneehän Stadista jo valmiiksi soveltuvia työttömiä tällaisiin paikkoihin yllin kyllin. Vielä vähemmän järkeä olisi muutossa osa-aikaisen tiskarin paikan perään, jos kyseinen työtön olisi koulutukseltaan tohtori, hän kirjoittaa.

Ridderstad huomauttaa, että määrällisesti eniten työttömiä tohtoreita on perinteisesti hyvin työllistäviksi arvioiduilla luonnontieteellisillä aloilla, esimerkiksi fysikaalisissa tieteissä. Hänen mielestään yksilö on vain osin itse vastuussa siitä, saako omalla koulutuksella töitä. Esimerkiksi tohtoriksi kouluttautuminen kestää niin monta vuotta, että ”aloituspäätöstä tehdessä eri alojen työllisyystilannetta valmistumisen aikaan eivät pysty varmuudella ennustamaan edes parhaat taloustieteilijät”.

– Kun oma ala on valittu siten, että sen työllisyystilanne on kohtuullisen hyvä, eikä ala ole suurella todennäköisyydellä esimerkiksi katoamassa lähivuosikymmeninä, ei mahdollinen työttömyyden koittaminen valmistumisen jälkeen ole yksilön vastuulla.

”Tiskariksi ruvennut akateeminen vain vie paikan joltain heikommin koulutetulta”

Ridderstad katsoo, että yksilön on voitava koulutuspäätöstä tehdessään luottaa poliittisiin päättäjiin ja siihen, että yhteiskunnan ja talouden kehityksen vakaus säilyy riittävällä tasolla tulevaisuuden rakentamiseen. Myös eri alojen koulutusmäärät ovat yhteiskunnallisia päätöksiä.

Ridderstadin mukaan yksilönkään kannalta ei ole järkevää jäädä odottelemaan pitkäksi aikaa oman alan työpaikan ilmaantumista. Hän muistuttaa, että työttömyysturvan ammattisuoja on jo kauan ollut vain kolme kuukautta.

–Isoin ongelma on, että työpaikkoja ylipäätään on liian vähän. Tiskariksi ruvennut akateeminen vain vie paikan joltain heikommin koulutetulta. Yhteiskunta voisi ja sen kannattaisi tässä kohdin tulla vastaan lyhyillä räätälöidyillä muuntokoulutuksilla, mutta tällaisia on erittäin vähän tarjolla ja niistä on kova kilpailu. Oman uuden opintopolun räätälöinti ja toteutus on akateemiselle työttömälle useasti käytännössä mahdotonta erilaisten rajoittavien säännösten vuoksi.

Ridderstad pitää Puttosen vertailua suurtyöttömyyden aikoihin ja suomalaisten siirtolaisuuteen Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin epärelevanttina. Hän näpäyttää, että yhtä hyvin voisi puhua 1500-luvun muutoista ”kaskeamaan ja perustamaan savuja Pohjois-Savoon”. Hän huomauttaa, että ”suuri akateeminen enemmistö kilpailee yhä vähäisemmiksi käyvistä asiantuntijapaikoista ja joutuu tyytymään alhaisempaan ansiotasoon kuin edeltäjänsä”.

Hyvä ratkaisuja eivät hänen mielestään ole aivovienti ulkomaille, koulutustason lasku tai koulutusmäärien pienentäminen, ”sillä paluuta työvoimavaltaiseen yhteiskuntaan ei ole, vaan suorittavat työt päinvastoin katoavat kiihtyvällä tahdilla robotiikan kehittyessä”.

Ridderstad kuittaa, että tohtori on hyvä sijoitus, kunhan hänet vain osataan hyödyntää. Hän kyseenalaistaa Puttosen väitteet tohtorinkoulutuksen kalleudesta.

– Jatko-opiskelija tekee tuottavaa tutkimustyötä keskipalkkaa pienemmällä ansiolla, tonnin apurahalla tai rahoittaa tohtoroitumisensa itse. Työn tulokset, tutkinto (100 000 € per väitös) ja julkaisut, hyödyttävät useimmissa tapauksissa yliopistoa ja yhteiskuntaa rahallisesti enemmän kuin opiskelijan koulutus maksaa.

Tähtitieteilijä miettisi myös sivistyksen ja koulutuksen arvoa itsessään.

– Kehittyville maille on tyypillistä se, että arvostetaan eniten aloja, jotka tuovat suoraa käytännön hyötyä ja riihikuivaa rahaa: lapset koulutetaan mieluiten insinööreiksi ja lääkäreiksi. Kehitysmaan lapsen on turha haaveilla vaikkapa arkeologin urasta. Sen sijaan vanhoissa sivistysmaissa myös kirjallisuudesta väitellyt voi päästä yrityksen johtajaksi. Kumpaan joukkoon Suomi tulevaisuudessa haluaa kuulua? hän kysyy.

Lue myös:

Petteri Orpo aktiivimallista: ”Jos tulee kohtuuttomia tilanteita, me korjaamme sitä”

”Työtön joutuu kohta ottamaan vastaan mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla” – Merja Kyllönen teilaa aktiivimallin

Protesti aktiivimallia vastaan kasvaa – 70 000 jäsenen Insinööriliitto mukaan

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

Hienoa, että tähtitieteilijätkin alkavat hilajlleen tajuta että mikä meno on Maassa.

"globaalin talouden pyörittämiseen tarvitaan vain viidennes maailman väestöstä. Loput 80 prosenttia syrjäytyy työelämästä turruttavan massaviihteen suurkuluttajiksi tai populististen ääriliikkeiden perässäkulkijoiksi.

Talous alistaa politiikan

valvonnasta irronnut pääomien internationaali suistaa raiteiltaan kokonaiset valtiot ja niiden yhteiskuntajärjestykset. Näin yksi 1900-luvun suurimmista saavutuksista, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja perusturvallisuuden taannut hyvinvointivaltio tulisi tiensä päähän.

Kehityksen pyörä on kirjoittajien mielestä kääntymässä taaksepäin. Kun aikanaan kapitalismi kesytettiin demokratialla, niin jatkossa demokratia väistyy kapitalismin raaimpien muotojen tieltä. "

http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/6.maaliskuu/GLOBE998.HTM

Kohta täällä kysellään, että "sivistys, onko se jotain syötävää"...sanaa sivistysmaa ei edes käsitetä.

Jari Kaisla

Puttonen on henkilö, jonka sanomisia kannattaa kuunnella varauksella. Mies esiintyy suurena talousneuvojana, mutta onneksi internetin sivutietoa tallentavista cacheista löytyi vielä hieman totuutta valaisemaan taustoja. Kauppalehden sivuilta kyseinen artikkeli olikin jo poistettu. Puttosen sijoitusmenestyksen taustalta vaikuttaa löytyvän ihan muita syitä kuin oma ammattitaito.

https://web.archive.org/web/20100314220332/http://www.kauppalehti.fi/5/i...

"Kohtalaisen kokoisesta osakesalkustaan tunnetun Puttosen sijoittajan taival olisi ollut ehkä vielä nykyistäkin karumpi ellei apuun olisi rientänyt yksi henkilö. Hän oli Puttosen vaimo.

- Vaimo asetti askelmerkit taloudenpidolle. Tärkein ensin eli asuntolaina pois, siten vasta olisi tilaa muille sijoituksille, Puttonen muistelee.

Vaimon neuvot johdattivat Puttosen sille tielle, josta hänet nykyäänkin tunnetaan. Professorista tuli sinivalkoinen arvosijoittaja. Siinä vältetään turhia riskejä."

Harri Tapani

Kävisikö tuo yhteen EU-sääntöjen yms tukien kieltojen kanssa? Tuo seuraava on toki jo vanhaa perua:

"Suuri osa EU-direktiiveistä vaikeuttaa eri tavoin pienimuotoista paikallista tuotantoa ja vahvistaa suurisuuntaisen tuotannon ja suurten yritysten asemaa suhteessa pienempiin kilpailijoihinsa.

Pienimuotoisemman tuotannon alasajo tapahtuu pääasiassa kahta tietä. Ensinnäkin kansallisvaltioilla on ollut tapana tukea pienimuotoisempaa paikallista tai alueellista tuotantoa mm. aluepoliittisin tai työllisyyden hoitamiseen ja yhteiskunnan vakauden säilyttämiseen liittyvin perustein.

Euroopan unionin kilpailuläinsäädäntö pakottaa jatkossa valtiot purkamaan tämänsuuntaiset tukijärjestelyt..."

https://www.uusisuomi.fi/comment/482755#comment-482755

Harri Tapani

Kukako, no robotit ja nykytrendin mukaan niiden tekijät tuodaan tietysti myös ulkomailta aivan NAIRU-oppia noudattaen.

"Jotta Amerikan malli toimisi, Eurooppaan tarvittaisiin 40–50 miljoonaa köyhää, jotka suostuisivat työskentelemään ruokapalkalla.

Useilla heistä pitäisi olla kaksi työpaikkaa niin, että he esimerkiksi ajavat päivät pakettiautoa ja ovat illalla nurisematta kaupan kassalla tai vartijoina...".

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001568273.html

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
jos luopuu vastikkeestomasta rahan saannista.

-Mitä SINÄ,optiomiljonäärit,pääomatuloilla elelevät,lotto voittajat,kotihoidontuilla ja luopumistuilla elelevät tekee vastikkeeksi kun nostaa Kelan-etuuksia/sosiaaliturvaa useampiakin päällekkäin jopa 12xvuodessa Nordean seinästä?
-Kaiki Kelan etuudet mihin kulloinkin on oikeutettu?

Mistä lähtien sen irtisanotun ex-palkansaajan pitäisi tehdä ilmaistyötä joka työssä ollessa maksoi :
Joka tilistä
veroja n.30%+Alv 24%+Työttömyysvakuutusmaksu nyt 1,9% palkasta+kunnallisvero.
EIKÖ nuo riitä hänen sosiaaliturvaansa työttömyyden aikana?
Keiden ylläpitoon nuo verot on mennyt?

Loppuuko irtisanotulta täysin oikeudet
Perustuslakiin,TES,yhdenvertaisuuslakiin sillä sekunnilla kun lopputili on tullut?
Lasketaanko työtön vielä Suomen kansalaiseksi? Onko hänellä vielä äänestysoikeus?
Joillain on mennyt puurot ja vellit sekaisin.
-Yritykset irtisanoo.Yritykset ne on jotka palkkaa väkeä JOS tarvitsevat lisää työvoimaa.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #33

Kaikki Kelan etuudet mihin on kulloinkin oikeutettu.Etkö sitä tiennyt?
KANSAN-sosiaaliturva/Yhdenvertaisuuslaki (EI koske työttömiä).
Lapsilisätkin 12x vuodessa,17vuotta per lapsi Nordean seinään ilman ehtoja.
n.24 000e .Jos hyvin sijoittaa voi saada 45 000e ja ihan vain verovaroista.
Köyhät,työttömät ei saa lapsilisiä -94 jälkeen 24 vuoteen.
"Yhdenvertaisuuslainkaan" takia.

Ei rikkailta leikatakkaan mitään .Vain toimeetulotukea ja työttömyystukea saavilta.
Rikkaat ja hyvätuloiset saa jopa tulojen mukaan laskettuja ansiosidonnaisia Kela-etuuksia.Eikä niihin vaikuta omaisuus eikä pääomatulot.
esim.Ansiosidonnaiset vanheimpainraha,
-paljonkohan se olisi 6000e tienaavalle?
Entä Siwan-kaupantätille 1800e/kk ansaitsevalle?
Entä tulottomalle työttömälle 0 euron tuloilla?
(Juu eikä se ole Kelan sivuilla oleva 28e/pv vanheimpainraha kaikille)
Kannatas lukea rivienvälistä miten Kelan etuudet jakautuu eri tuloryhmille ja mitkä etuudet leikataa köyhimmiltä toimeentulotuesta jo-94 lähtien.
Euroina rikkaat saa suurimmat etuudet.
Mutta yhteis summana pienituloiset ja köyhät enemmän, koska heitä on myös enemmän kuin rikkaita.

Harri Tapani

Onhan meillä ollut ja onkin, mm. Esko Valtaoja ja Leena Tähtinenkin oli aika tunnettu jne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_T%C3%A4htinen

Suomessa on ollut jopa omaa avaruuslainsäädäntöäkin vuosia. Pitä muistaa, että ufomiehiä ei saa sitten ampua, se on laissa kiellettyä :p

"Joka havaitsee, että avaruusaluksen miehistö on joutunut onnettomuuteen tai että se on hätätilassa tahi on suorittanut pakko- tai tahattoman laskun..."

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700616

Jari Kaisla

Marianna on valinnut alakseen sellaisen, josta löytyy valtavasti taloudellista potentiaalia tulevaisuudessa. Valitettavasti meillä Suomessa ei panosteta enää tulevaisuuden potentiaalisiin kohteisiin sillä tutkimuksen määrärahoja leikataan jatkuvasti vähemmäksi. Muut maat menevät vasemmalta ja oikealta ohitse kun puhutaan tulevaisuuden tekniikan kehittämisestä & suunnittelusta & opinnoista. Meillä ollaan nykyisin enemmänkin huolissaan siitä miten saataisiin tiskareille 6 min lisää työaikaa päivässä ja kuinka sen tiskauksen voisi tehdä vieläkin halvemmalla kuin aiemmin. Ei tarvitse olla kovin paljon pohjakoulutusta ymmärtääkseen millä alalla tulevaisuudessa pääomat liikkuvat kun SpaceX:n kaltaiset tahot saavat avaruusmatkailun täysillä käyntiin (kustannustehokkaammin).

Harri Tapani

"josta löytyy valtavasti taloudellista potentiaalia tulevaisuudessa. Valitettavasti meillä Suomessa ei ..."

Nimenomaan mutta jotain on tapahtunut ainakin osalle suomalaisia kertoo uutiset ja tutkimus.

"Suomalaiset tyhmentyneet vuodesta 1997 lähtien"

https://www.uusisuomi.fi/comment/773743#comment-773743

Edeltä lainaten:

"Kohta täällä kysellään, että "sivistys, onko se jotain syötävää"...sanaa sivistysmaa ei edes käsitetä."

Markku Ketola

Hallitushan on viisaudessaan tullut tulokseen ,että nämä työtunnit tuottavat lisää verotuloja ja kansantuloa.Työryhmän vetäjähän on VM:stä.Kysymys kuka maksaa?Orpolla on varmaan vastaus loppuvuodesta ,kun entiset pankkitoimihekilöt lähtevät muuttamaan työpaikkojen perään tai hakemaan uudelleen koulutusta.Auttaisiko asiaa jos maksettaisiin vieraspaikkakorvausta samoin kuin arvon kansanedustajille muutosta työn perässä?

Esa Auramäki

Jos jokin loukku on olemassa, niin se on asumisloukku. Kukaan täysijärkinen ei muuta muualta maasta ainakaan Helsinkiin, jos hänellä on omistusasunto nykyisellä asuinpaikkakunnalla. Esim. Jyväskylän ympäristöstä, vaikkapa Muuramesta saa 45 m2 rivitalokaksion järven rannalta 70 000 €:lla ja Helsingistä saa keskihintaiselta alueelta 45 m2 kerrostalokaksion 210 000 €:lla. Eli pitäisi ottaa 140 000 € velkaa (tai jotain). Vaihtoehtona vuokrakämppä luokkaa 700-800 €/kk. Siis aivan idioottimaista vaatia muuttamaan työn perässä tuossa tilanteessa etenkään, kun työn jatkuvuudesta ei nykyisin ole mitään takeita. Helsinkiläiset kyllä voivat talouden kärsimättä muuttaa työn perässä mihin vaan. Tuossa esimerkissänikin jää helsinkiläiselle käyttövaroja 140 000 ja sillähän elää jo ainakin kymmenen vuotta.

Harri Tapani

Tästä sanayhdistelmä:

"palkkatyököyhyys (working poor) on jo laajalti hyväksytty ilmiö, eli enää ei edes oleteta, että palkalla välttämättä tullaan toimeen"

https://www.uusisuomi.fi/comment/769143#comment-769143

Sitten toinen sanapari joka kuvaa monien tulevaa kun muuttaa pitää:

"Trailer Trashin ainoa omaisuus tulee olemaan loppuunrytkytetty Asuntoauto/vaunu tai muu vastaava työmaakoppi, pari paskaista patjaa, tolppavuokraoikeus ja päihdeongelmat. Näin ratkeaa myös eläkeongelma kun jengi kuolee alle 50-sairauksiin..."

https://www.uusisuomi.fi/comment/769461#comment-769461

Harri Tapani

Meillä oli Lex-Leppänen ja töitä järjestettiin, mutta sitten asiat muuttuivat...

"Aiemmin verovaroilla pystyttiin järkkäämään tukitöitä kunnille ja valtiolle jopa työehtojen (TES) mukaisilla palkoilla, käytössä oli Rinteen ja Leppäsen malli (Lex Leppänen) joka poistikin lähes koko nuorisotyöttömyyden maasta, se kuitenkin kaadettiin oikeistopuolueiden ja vihreiden voimin eduskunnassa, kun "hallittu rakennemuutos..."

https://www.uusisuomi.fi/comment/454811#comment-454811

Nyt siis joudutaan ja tehdään vaikka ei välttämättä jouduttaisikaan aivan päinvastoin:

"Jopa 45 000 työntekijää siirtyy julkiselta yksityiselle? – Sotesta seuraa valtava irtisanomisten ja työnhaun ketju"

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/234599-jopa-45-000-tyontekijaa-siirtyy-...

Kai Lähteenmäki

Verovarojamme kylvetään moneen kankkulan kaivoon, mrd kaupalla.
Julkisen sektorin 600 000 kovapalkkaista palkannauttijaa (ja eläkeläistä) - ovat palkkajohtajia (valtion mediaanipalkka yli 4 tonnia), Monet ihan turhiksia ja haitakkeita joita ei voi erottaa millään..
Sieltä voitaisiin irroittaa 50 000 ihmisen palkat järkeviin Tulevaisuusinvestointeihin, jotka työllistäisi mm nuoria tohtoreita - byrokraattien sijaan.
Maataloutukiin yms. uppoaa 3-6 mrd/v- takapajuisen pientilasysteemimme elämänmuotoon.
Sieltä kin voisi irroittaa rahaa kehittämistyöhön, myös maatalouden kehittämiseen
Vihreiden lobbaamiin (usein kiinalaisiin) tuulimyllyihin ja valopaneeleihin uppoaa pian mrd/v - ilmaan mitään hyötyä ilmastolle.
Siis katsokaamme peiliin- itse ollaan valittu nuo päättäjämme ?

Harri Tapani

Ongelman juurisyy.

"Euro on ostovaluutta, ja sen käyttäminen maksaa. Kun euroa synnytettiin, julkisen sektorin keskuspankkirahoitus kiellettiin ja jäsenvaltioiden rahapolitiikkaa yhdenmukaistettiin. Toisin sanoen poistettiin joustovara raha- ja talouspolitiikasta mistä seurasi se että joustot tehdään nyt palkanalennuksilla, tarkoituksellisella työttömyydellä ja yksityisen sektorin pakkovelkaannuttamisella.

Helsingissä marraskuussa 2014 vieraillut EKP:n johtaja Mario Draghi hahmotteli tuolloin, kuinka EU:sta rakennetaan hikipajaunioni jossa palkat ovat niin alhaiset, että elämiseen on pakko ottaa velkaa..."

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249830-kaksoisstandardien-...

Jarmo Lius

Marianna Ridderstadin mielestä tohtorien pätevyys kelpaa osa-aikaisen tiskarin hommiin. Mitään välimuotoa hän ei löydä korkeasti koulutetuille, mutta ilmeisen tyhmille tohtoreille. No, Ritterstad asian tohtorina tietää millaiset ovat omat kyvyt.

Taisto Pihlajamaa

Tämän tiskarikortin esille ottaminen mielestäni osoittaa, ettei jollakin alalla tohtoriksi kouluttautuminen valitettavasti välttämättä edistä ihmiseksi kasvamista.

Meneillään oleva SAK:n vallankumousharjoitus lähtee pitkäli siitä, ettei ihmisen olisi tarpeen työn perässä muuttaa. Kuvitellaanpa vaikka nyt joku viisaustieteen tohtoriksi kouluttautunut haukiputaalainen tai pertunmaalainen. Tämä sanoo yhteiskunnalle, että kun ei teitä kiinnosta tälle kylälle minulle sopivaa työpaikkaa järjestää, niin elättäkää edes sitt.

Pitkälti tätä samaa ajatusta SAK puolustaa nyt esim. hitsareiden ja rakennusmiesten ja miksei tiskaajienkin elämää omilla kotikylillään varjellessaan.

Mikäs siinä, jos rahaa riittää ja linnut lentävät paistettuina suuhun.

Timo Virtanen

Mikäli tiskari kysymyksen asettaja on akateemisesti koulutettu ja työtön, täytyy sanoa, että työhönottajat ovat olleet ammattitaitoisia ja tunnistaneet hyvin asianomaisen henkilön mahdollisuudet menestyä työelämässä. Ne ovat olemattomat korkeammin koulutuksen saaneitten työtehtävissä. Ja veikkaan, että tiskarin tehtäviinkin löytyy paremmin sopivia ammattitaitoisia henkilöitä. Joten turha pelätä töihin joutumista.

Harri Tapani

"Mikäli tiskari kysymyksen asettaja on akateemisesti koulutettu ja työtön"

Eiköhän tuo ole edelleen Helsingin Yliopistolla hommissa ei niin kummoisella palkalla. Kohtuu paljon kirjoitellut ja netissäkin paljon huomioitu ja lainattu henkilö.

Harri Tapani

Se on sillaiten kummaa, kun työttömyyttäkin pitää olla tietty määrä ja;

"NAIRU talousopin mukaanhan työttömien pitää voida huonosti, sillä he eivät muuten kilpaile riittävästi ahnaasti työssä olevien kanssa työpaikoista..."

https://www.uusisuomi.fi/comment/765901#comment-765901
kuten blogisti kirjoitti jo jonkin aikaa sitrten,

"Työttömyys on tahallisesti aiheutettu ilmiö"

http://jremes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123439-tyottomyys-on-tahallisesti...

Timo Virtanen

Mikäli tiskari kysymyksen asettaja on akateemisesti koulutettu ja työtön, täytyy sanoa, että työhönottajat ovat olleet ammattitaitoisia ja tunnistaneet hyvin asianomaisen henkilön mahdollisuudet menestyä työelämässä. Ne ovat olemattomat korkeammin koulutuksen saaneitten työtehtävissä. Ja veikkaan, että tiskarin tehtäviinkin löytyy paremmin sopivia ammattitaitoisia henkilöitä. Joten turha pelätä töihin joutumista.

tom brunila

Puittonen vaatii työttömiä muuttamaan työn perässä. Entä jos niitä töitä ei löydykään uudella paikkakunnalla? Tai jos työpaikka jonka perässä on muuttanut katoaa ja joutuu taas työttömäksi? Taas uusi muutto uudelle paikkakunnalle? Kuinka monta kertaa työtöömän pitää muuttaa jotta prodessori Puttonen olisi tyytyväinen? Vai haluaako professori Puttonen luoda Suomeen suuren joukon kiertolaisia jotka muuttavat jatkuvasti työn perässä ympäri maata?
Jotenkin tuntuu, että professori Puttonen ei ole ajatellut tätä työn perässä muuttamista loppuun saakka eikä varsinkaan ole ottanut huomioon sitä, että maassa on parisataa tuhatta työtöntä. Toisaalta, kun muistetaan minkä alan "professori" professori Puttonen on niin ei se ole mikään ihme!

Hans Parvikoski

Minua on vuosia ihmetyttänyt Helsingin kaupungin valtuuston päättäjät .Helsingistä tehdään Lontoota vaille minkäänlaista asiantuntemusta väestönsiirrosta. On hämmentävää kun houkutelaan Helsinkiin lisää väkeä vaikkei ole töitä puhumattakaan asunnoista.Vapaavuori Sinnemäki Haataine edustavat parhaimilaan asuntosijoittajien etuja. Rakenetaa mutta millä hinalla. Vuokrat myytävät asunnot nyt katossa. Yksiöiden hinnat lähentelee 1000 e Myytävät yksiöt 29 neliöiset kasisataa tuhatta menee rikki.Tämä muuttoliike tekee Helsingistä köyhyyden helvetin ja rikkaiden paratiisin . Mitähän nämä poliitikot näkee silmisään muuta kuin raha ja aina vaan raha. Helsinki on nyt jo jakautunut kahtia Itä-Länsi. Todetkaa asia ajakaa Metrolla Itäkeskukseen niin olette toisessa maailmassa. Koko ikänsä veroja maksaneet ei ole enää mitään etua olla Helsinkiläinen.Kun menään näin lujaa miksi ei yhdistetä Espoota-Vantaata-Kauniaista Helsinkiin niin olisi yksi Helsinki ja kulut myös pienemmät.Kaupungin johtajien paikat on poliittisia ja turhia .Yhdistmällä yhteen ja ainoaan paikaan Helsinkiin päästään eroon turhista viroista.

Jari Korpela

Aina jos korkeakoulutettu ei saakaan työtä alalta josta on valmistunut, menetetään suoraan korkeakoulutukseen laitettu yhteiskunnan raha, joka ei ole ihan pieni summa, jos puhutaan esimerkiksi 6-10 vuoden tutkinnosta. Parhaassa tapauksessa korkeakoulutettu joutuu käymään uuden korkeakoulun. Olisi siis ehdottoman tärkeää yhteiskunnankin varojen kannalta, että korkeakoulutettuja osattaisiin kouluttaa mahdollisimman hyvin tarpeeseen ja että heille löytyy töitä, tai että heille saadaan jonkinlainen muuntokoulutus sellaiseen alaan josta löytyy töitä.

Rauno Vänttinen

Helsingissä ..etelä suomessakin on jo paljon työttömiä nyt ! Miksi ihmisten täytyisi muuttaa "työn " perässä jos eivät halua . Eikä kukaan tiedä kuinka pitkään työ vaikka Helsingissä kestää ? 1- 3kk ? ja sen jälkeen taas työtön ...ja etsii vaikka 1v töitä ja sittenkö muuttaa takaisin mistä on tullutkin ... jos Helsingissä kokin alku palkka on 11e ja esim .vuokra asunto jossa vuokra 700- 1000e... Ei ihme että ""työttömiä " kokkeja on silloin paljon ... Kyllä työstä täytyy saada sen verran palkkaa että sillä palkalla pärjää..elipä missä päin Suomea tahansa..eikö ? ja monilla on lapsia -lasten täytyy syödä joka päivä ...Järkeä koko pakettiin ...Mitä politiikoilla ei tunnu olevan ...