Keskiviikko 26.6.2019

Iltalehden ja Uuden Suomen tutkimus Sauli Niinistön äänestäjistä: Taidot ja karisma voiton tärkeimmät syyt

Luotu: 
29.1.2018 07:09
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Sauli Niinistön kannattajista melkein 90 prosenttia sanoo, että Niinistön kyvykkyys ja asiantuntemus ulkopolitiikassa vaikutti melko paljon tai erittäin paljon siihen, että häntä haluttiin äänestää.
  • Kuva: Iltalehti
    Kuva
|

Istuvaa presidenttiä on melkein mahdoton syöstä vallasta vaaleissa. Tämä oli Sauli Niinistön paras vaalivaltti.

Iltalehden ja Uuden Suomen tekemän mielipidetutkimuksen mukaan valtaosa Niinistön kannattajista painotti Niinistön presidentillisiä taitoja eli hänen ulkopoliittista osaamistaan.

Niinistön kannattajista melkein 90 prosenttia sanoo, että Niinistön kyvykkyys ja asiantuntemus ulkopolitiikassa vaikutti melko paljon tai erittäin paljon siihen, että häntä haluttiin äänestää.

Tutkimuslaitos Tietoykkösen Niinistön kannattajille vaaliviikolla tekemässä tutkimuksessa toiseksi tärkeimmäksi Niinistön äänestämisen syyksi vastaajat nostivat Niinistön poliittiset tavoitteet. Kolme neljästä vastaajasta on mieltynyt Niinistön politiikkaan vähintään melko paljon ja haluaa, että hän jatkaa presidenttinä.

Niinistö koettiin myös innostavaksi eli karismaattiseksi poliitikoksi. Äänestäjiä miellytti paljon jopa Niinistön kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa ja tulonjakokysymyksissä sekä hänen näkemyksensä ympäristöongelmista ja ilmastonmuutoksesta.

Turvallisuuspolitiikalla vähemmän painoa

Kaikkein vähinten kannattajat antoivat painoa Niinistön puoluetaustalle kokoomuksessa. 63 prosenttia hänen kannattajistaan kertoo, että kokoomuslaisuus vaikutti melko vähän tai ei lainkaan siihen, että häntä haluttiin äänestää.

Poikkeuksen tekevät Niinistön kokoomuslaiset kannattajat. Kokoomuslaisista melkein 60 prosenttia sanoo, että Niinistön vanha puoluetausta painoi heidän vaakakupissaan paljon.

Äänestyspäätöksissä kovin korkealle eivät nousseet esimerkiksi Niinistön kanta Nato-kysymyksessä, Vladimir Putinin johtaman Venäjän tai Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltain viimeaikainen kehitys - taikka ylipäätään sotilaallisen jännittyneisyyden lisääntyminen Suomen lähialueilla.

Varsin vähän painoa vastaajat antoivat myöskään Niinistön vastauksille maahanmuuttokysymyksissä.

–Maahanmuuttopolitiikka on vastaajien mielestä painunut taustalle muihin asioihin verrattuna, mutta tulos olisi saattanut olla toinen, jos vaalit olisi pidetty pari vuotta sitten, sanoo professori Tom Moring Helsingin yliopistosta ja viittaa pakolaisaaltoon, joka alkoi syksyllä 2015.

Sotilaalliset uhat, jotka niin ikään olivat pinnalla vielä kaksi kolme vuotta sitten, ovat samalla tavalla siirtyneet sivummalla äänestyspäätöksissä. Niinistö onnistui vetoamaan äänestäjiin paljon paremmin yleispoliittisilla huolenaiheilla kuin vaikkapa Nato-politiikalla.

Yleispolitiikka kuuluu presidentinvaaleihin

Moringin mukaan vastausten jakauma muistuttaa äänestäjien arvohierarkiaa. Äänestäjät pitävät tärkeinä presidentin tehtäviin liittyvien asioiden osaamista. Niinistö sai viime vuonna uutisissa valtavasti huomiota tavattuaan putkeen kaikki suurvaltajohtajat, jopa Yhdysvaltain presidentin, jonka virkahuoneeseen Niinistön edeltäjä Tarja Halonen ei päässyt yrityksistään huolimatta.

Menestyvän ehdokkaan tunnistaa kuitenkin siitä, että hän ei takerru pelkästään presidentin asioihin vaan pitää esillä yleisiä huolenaiheita kuten ilmastonmuutosta ja suomalaisille tärkeitä tulonjakokysymyksiä.

Näillä teemoilla hän tutkimuksen mukaan nokki ääniä vihreiden ja Sdp:n kannattajilta. Vaalikampanjassaan Niinistö muistutti osallistuneensa Pariisin ilmastokokoukseen ja siitä, että hän alensi omaa palkkiotaan ensimmäisen virkakautensa alkajaisiksi. Moni saattaa muistaa vielä senkin, että Niinistö kovisteli Portugaliin veropakolaisiksi muuttaneita vuorineuvoksia ja muita ahnehtijoita.

Niinistön kannattajia miellyttää Niinistön karisma: hänellä on kyky puhutella suomalaisia innostavasti.

Tutkimus vahvistaa, että presidentinvaali on ennen muuta henkilövaali, jossa puoluetaustalla on vähäinen merkitys.

Vaalikoneiden merkitys noussut

Tom Moring on tutkinut kuusi vuotta sitten käytyä presidentinvaalia. Niinistön kannattajat antavat nyt viime vaalia enemmän painoarvoa Niinistön ulkopolitiikan taidoille mutta myös hänen vaalikonevastauksilleen.

Vuoden 2012 vaaleissa Niinistöä toisella kierroksella äänestäneistä vain kuusi prosenttia sanoi, että äänestyspäätökseen vähintään melko paljon vaikutti vaalikoneista saatu informaatio. Nyt näin ajattelevien osuus on harpannut 38 prosenttiin.

Iltalehden ja Uuden Suomen tutkimuksessa varsinkin alle 30-vuotiaat äänestäjät pitävät vaalikoneita tärkeinä tiedonlähteinä Tähän ikäryhmään kuuluvista 55 prosenttia sanoo, että Niinistön äänestämiseen vaikuttivat vähintään melko paljon Niinistön vastaukset vaalikoneissa.

Sen sijaan esimerkiksi Niinistön kanta ympäristö- ja ilmastokysymyksissä, Natoon liittymisessä tai Niinistön ulkopoliittiset taidot painoivat nuorten valinnoissa selvästi vähemmän kuin ikääntyneillä äänestäjillä.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen on tehnyt Iltalehden ja Uuden Suomen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Kohderyhmänä olivat ne 18 vuotta täyttäneet mannersuomalaiset, jotka kertoivat voivansa harkita Sauli Niinistön äänestämistä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella.

Haastattelut (509 kappaletta) tehtiin web-kyselyllä Bilendi Oy:n valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa. Haastattelut toteutettiin 22.1.-24.1.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 4,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

Sauli Niinistön lopullinen, huima tulos: 62,7 %

Niinistö hurmasi yleisön ja lupasi ”omistautua hommaan”: ”Olen suorastaan liikuttunut tuesta”

”Ystävysten” kädenpuristus – presidenttiehdokkaiden kujanjuoksu Säätytalolla oli kiusallista seurattavaa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Oliko pokeri illat venynyt pitkään kun Aho hyväksyi kahteen kertaan EMUN -92 voimaan 1.11-93
ja Korfulla juhannyksena -94?

Jäikö jotain kertomatta kansalle ? Että markka häviää samalla kun äänestätte EU liittymisestä.
Kepu pettää aina.

Kimmo Tallqvist

Mitenkään Niinistön taitoa ja tietoa väheksymättä mutta tärkein syy voittoon on nopeasti lähihistorian unohtavat sopuliäänestäjämassat.
Maahanmuuttopolitiikka on muodostunut kansallisen turvallisuuspolitiikan osaksi Eurooppaan kohdistuneen massavaelluksen vuoksi.Kansainvälinen terrorismi on akuutimpi uhka kuin sotilaallinen konflikti.
Supokin on tämän todennut ja valtuuksia ja resursseja halutaan lisää.
"Ei Suomi voi sulkeutua ja laittaa rajoja kiinni" veti maton alta uskottavuudesta.
Eihän osittaisten rajatarkastusten palauttaminen tarkoita rajojen sulkemista ja maan sulkeutumista !
Vai ovatko Saksa,Itävalta,Tanska ja Ruotsi jotenkin nyt sulkeutuneet ja rajat kiinni kun ne suorittavat tilapäisiä rajatarkastuksia ?
Tuohon rajakontrollin ei tarvita mitään isoveli EU;n lupaa tai suostumusta.
Se on täysin kansallinen päätös ja siihenhän ei politikkomme kyenneet.
Tolkun rajakontrolli muuttuneessa Euroopassa tarvitaan jotta tiedämme keitä tänne tulee ja turvallisuusuhat saadaan seulottua.
Ei se tarkoita rajojen sulkemista !
Tänne työtä tekemään tulevat ja kiintiöpakolaiset ovat edelleen tervetulleita.
Isiksen rippeet ja terroristisolut ovat änkemässä takaisin Eurooppaan.
Täälläkö vaan odotellaan sormi suussa Turun torin toisintoa ja sitten taas vaan selvitellään ja paetaan vastuuta ?

Marja-Liisa Kalkela

Pätevin voitti. Kansa on sanansa sanonut pulinat pois.

Ainut ehdokas joka sanoi suoraan että Kekkosen valtaa ei enää presidentillä ole.Eikä tule enää.
Muutamat loi mielikuvia että presidenttinä he tekesivät sitä ja tätä.
Se nyt ei vain ole enää mahdollista.
Kuten ei EU ja EMUSTA erokaan. Siihen tarvitaan eduskunnan enemmistön kannatus johon ei PS eikä Väyrysen puolue yllä koskaan.

Seppo Simonen

Näin mututuntumalla sanoisin että äänestäjien enemmustö halusi päätöksen jo ensimmäisellä kierroksella. Accuscoren ennuste Sauli Niinistölle 49,2 % meniniinsanotusti persiilleen ja ennusteen isänä ollut Tuomas Kanervalalle suosittelen ettei vastaisuudessa puhu läpiä päähänsä.
Laura Huhtasaari peittosi vasemmiston mennen tullen eikä Antti Rinnettä ja Li Anderssonia näkynyt surua jakamassa, yksin saivat Tuula ja Merja mantransa jakaa. Sipilä sentään kävi ilmoittanassa että kaikki on hyvin? ja hyvin? hän on ehdolla puolueen puheenjohtajaksi kesäkuussa.
Surkeasti meni suurella kunniapuheenjohtajalla Paavolla, Vuokko voisi näyttää kaapinpaikan ja sanoa että nyt riittää nämä pettymykset ja Keminmaassa on meidän tulevaisuus.
Kolmen Sepän patsaan pikkuveljiksi sopisi nyt kolmen pettyneen Paavon näköispatsaat kunniakkaasta pressaehdokkuudesta.