Tiistai 20.2.2018

Menivätkö vaaligallupit pieleen? – Yle osui tarkasti, Accuscorelle tuli huti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
29.1.2018 19:56
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Muun muassa Alma Median teettämässä kannatustutkimuksessa eniten heitti presidentti Sauli Niinistön kannatus, joka oli vajaat viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin kyselyn perusteella ennustettiin.
|

Presidentinvaalien kannatuskyselyt ja äänestystulos olivat pääasiassa melko lähellä toisiaan. Parhaiten ennusteista osui Ylen gallup.

Alma Median Tietoykkösellä teettämä kannatusmittaus ennusti 18. tammikuuta Sauli Niinistölle 58 prosentin, Pekka Haavistolle (vihr.) 14 prosentin, Paavo Väyryselle 7 prosentin, Laura Huhtasaarelle (ps.) 6 prosentin, Matti Vanhaselle (kesk.) 5 prosentin, Tuula Haataiselle (sd.) 4 prosentin, Merja Kyllöselle (vas.) 4 prosentin ja Nils Torvaldsille (r.) 2 prosentin kannatusta.

Alustavan ääntenlaskennan mukaan Niinistö sai 62,7 prosenttia, Haavisto 12,4 prosenttia, Huhtasaari 6,9, prosenttia, Väyrynen 6,2 prosenttia, Vanhanen 4,1 prosenttia, Haatainen 3,3 prosenttia, Kyllönen 3 prosenttia ja Torvalds 1,5 prosenttia äänistä.

Suurin heitto oli siis Niinistön kohdalla. Niinistö sai lopulta vajaat viisi prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin kannatuskyselyn perusteella ennustettiin. Muiden ehdokkaiden äänimäärät olivat lähempänä ennustetta, mutta pääasiassa he saivat lopulta hieman vähemmän ääniä kuin ennustettiin.

– Minusta tutkimusyritykset onnistuivat kauttaaltaan hyvin, sanoo Tietoykkösen tutkimuspäällikkö Juha Määttänen.

Määttänen arvioi, että Alma Median Tietoykkösellä teettämä tutkimus olisi ollut vielä lähempänä vaalitulosta, jos se olisi tehty aivan vaalien alla. Nyt tutkimus tehtiin puhelinhaastattelujen (468 kappaletta) ja internet-kyselyn (1032 kappaletta) yhdistelmänä 9.1.–16.1.2018. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää.

Kyselyn internet-panelistit oli rekrytoitu muiden puhelinkyselyjen yhteydessä. He eivät saaneet palkintoa vastaamisesta.

Vastaajat kiintiöitiin vaalipiiritasoisesti sukupuolen ja iän perusteella vastaamaan äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lopussa tehtiin vielä tilastollinen painotus, jotta aineisto oli tasapuolinen ja edustava.

Tutkimuksen virhemarginaali oli enimmillään 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Niinistöä lukuun ottamatta kaikki tulokset mahtuivat virhemarginaalin sisään.

Tietoykkösen kyselyssä Niinistön kannatuslukema oli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin Kantar TNS:n Helsingin Sanomille samoihin aikoihin tekemässä mittauksessa. Eroa selitettiin muun muassa erilaisilla haastattelutavoilla.

Lue lisää: Gallupeissa aivan eri luvut: Onko Sauli Niinistön kannatus nyt 58 vai 68 prosenttia?

Taloustutkimus onnistui, Accuscore ei

Parhaiten vaalitulos ennustettiin Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä, joka toteutettiin 17.–23. tammikuuta. Siinä Niinistö sai 63 prosentin kannatuksen, eli saman kuin lopulta vaaleissa.

Helsingin Sanomat teetti tuoreimman kannatuskyselynsä Kantar TNS -yhtiöllä 22.–24. tammikuuta. Siinä Niinistö sai 58 prosentin kannatuksen kuten Alma Median aiemmin Tietoykkösellä teettämässä kyselyssä.

Eniten pieleen meni analytiikkayhtiö Accuscoren Iltalehdelle tekemä ennustus, jota myös muun muassa Uusi Suomi siteerasi. Se povasi Niinistölle kannatusta, joka heilui niukasti 50 prosentin molemmin puolin. Kyseessä oli ennuste, ei kannatusmittaus.

Accuscoren toimitusjohtaja Tuomas Kanervala ei kuitenkaan pidä näiden vaalien epätarkkuuksia vakavina eikä usko yrityksen uskottavuuden kärsineen.

– Meillä on päivittäin kymmeniä ennusteita, jotka ovat oikein, ja kymmeniä, jotka ovat väärin, ja tämä oli yksi muiden joukossa.

Iltalehden politiikan tuottaja Juha Ristamäki kertoo lehden käyneen Accuscoren kanssa läpi ennusteiden virheitä. Lehdessä ei ole vielä päätetty Accuscore-yhteistyön jatkosta. Ristamäki huomauttaa, että aiemmissa puoluevaaleissa yrityksen ennusteet onnistuivat, mutta presidentinvaalissa virheet olivat liian suuria – eritoten Niinistön kannatuksessa.

Iltalehdessä maanantaina julkaistussa kirjoituksessa Accuscore kertoi, miksi ennuste meni pieleen.

Uusi Suomi, Aamulehti ja Iltalehti kuuluvat Alma Mediaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Mäkeläinen

Accuscoren virhemarginaali 4,5 oli enemmän kuin lukuisten edustajien oletettu ääniosuus.?? Tämä kyllä oli tiedossa eli minulle heräsi aavistus jonkinlaisesta halusta ohjata tilannetta toiselle kierrokselle. Stinks.

Olen ex opiskelija-aktiivina, galluppeja tehneenä ja tilastotiedettä raapaisseena sen verran asiasta perillä , että mielestäni gallupit pitää lopettaa viimeistään yhä yleistyvän ennakkoäänestyksen alkaessa.
Mitä järkeä on kysellä jos puolet äänistä on jo annettu?

Näinhän monissa maissa onkin mutta media tuskin asiasta innostuu kaupallisista syistä.

Samoin tämä Luhtasaaren vaalikonemenestys on kanssa oma lukunsa joskin noilla eväillä ja hokemilla ei kauas potkita.