Sunnuntai 21.10.2018

Sauli Niinistö virkapuheessaan: ”Vain harva nykykriisi on ratkennut – näen kaksi tietä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.2.2018 12:31
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Ylivoimalla uudelle kaudelle valitun Sauli Niinistön virkaanastujaiset ovat käynnissä.
|

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjaa virkaanastujaispuheessaan, että ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Hän puhui myös viime vuosien kriisien ratkomisesta.

Nämä olivat kaksi merkittävintä teemaa, jotka nousivat esiin Niinistön puheessa.

Niinistön mukaan kriisit asettavat kansainvälisen yhteisön kovien vaatimusten eteen. Hänen mukaansa perinteisen rauhanvälityksen onnistumisen mahdollisuudet ovat heikentyneet, kun ”geopolitiikan intressit ovat olleet rauhan tahtoa vahvemmat”.

–Vain harva tämän vuosikymmenen kriisi on ratkennut. Päinvastoin, oireellista on ollut niiden pitkittyminen ja hankaloituminen. Kriiseille on ominaista, että ne näyttäytyvät paikallisina, mutta tosiasiassa usein taustalla ovat globaalin valtapolitiikan asetelmat ja tavoitteet.

Niinistö näkee kaksi tietä tilanteen kohentamiseen.

–Ensiksi kansainvälisen järjestyksen tien; sekä YK:n että EU:n asemaa on kyettävä vahvistamaan. Ajat, jolloin Hammarskjöldin tai Delorsin johtamia järjestöjä tarkoin kuultiin, ovat menneen metaforaa. YK on kansojen foorumi ja rauhan foorumi, siihen asemaan sen pitää taas nousta, joten kaikki tuki pääsihteeri Guterresin uudistustyölle.

–EU taas on toimija, jolla on paljon rauhan tahtoa, mutta jonka painoarvo on sen potentiaalia vähäisempi. Tarvitsemme unionin, joka on myös turvallisuusyhteisö, joka puhuu yhteisellä äänellä ja saa äänensä kuuluviin. Suomi on tässäkin työssä tekijä, ei tarkkailija.

Toinen tie on suora

Toinen tie on suorien kontaktien tie.

–Lännen ja idän vuoropuhelu on välttämätöntä. Eikä länsi tarkoita vain Yhdysvaltoja tai Natoa vaan myös EU:ta, eikä itä yksin Venäjää vaan myös Kiinaa. Dialogin ylläpitäminen on ensiaskel siihen, että rauhaa voidaan rakentaa.

Niinistö lupaa jatkavansa kulkua kummallakin tiellä.

– Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt pitämään Suomen niissä pöydissä, joissa tulevaisuuteen vaikutetaan. Ja tulevaisuudella tarkoitan myös ihmiskunnan isoja haasteita, kuten köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja naisten asemaa.

Niinistö sanoo pyrkineensä hakemaan suurille maille yhteistä intressiä niin Itämeren lentoturvallisuudessa kuin mustan hiilen torjunnassa arktisella alueella. Hän huomauttaa, että mitä enemmän suurilla on yhteistä intressiä, sitä pienemmäksi käy toran tila.

–Sitä parempi maailmalle ja myös meille. Ilmastonmuutoksen torjunta on lähivuosien tärkein asia. Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä. On kai ajateltu, että onhan tuolla ylhäällä ilmakehässä tilaa – paljon pitääkin olla, kun kymmeniä miljardeja tonneja hiilidioksidia sinne vuosittain päätyy. Ahdasta on jo nyt, ja se tuntuu.

Rauhoittumista ei näkyvissä

Niinistö ei odota maailman ”sanottavasti rauhoittuvan tulevallakaan ajanjaksolla”.

–Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy luovuttamiseen. Päinvastoin, Suomi voi, ja meidän myös pitää tehdä paljon sekä oman turvallisuutemme että kansainvälisen vakauden tukemiseksi.

Niinistö nosti jälleen esiin myös kahtiajakautumisen ehkäisemisen, josta hän puhui heti vaali-iltana.

–On tärkeää, että on erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. Mutta tärkeintä on, että annamme arvon myös eri lailla ajattelevalle. Viime viikon perjantaina täällä eduskunnassa järjestettiin erityinen tilaisuus. Kaikkien puolueiden puheenjohtajat yhdessä kunnioittivat sisällissodan uhrien muistoa ja esittivät vetoomuksen sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon sekä eheyden puolesta. Tämä oli arvokas teko.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Veikko Savolainen

Niinistön rehvastelemattomuus huippumandaatillaan on sopuisuuden tolkunsignaali sinänsä myös kv. suhteita selviteltäessä. Hamassa lähitulevaisuudessa voisi aika olla ehkä otollinen tunnustella jollain tasolla - ensin tietysti virallisen idänpolitiikan kulissien takana vaikkapa itänaapurimme johtoa sen kasvojensäilytyskamppailussa (kunnialliseen vetäytymiseen Ukrainasta) auttaessamme tai mahdollisen/todennäköisen ehkäpä yllättäenkin eteentulevan Putinin-jälkeisen aikakauden mukanaan tuoman 'suojasään' oloissa - myös presidentti Kekkosen vielä jollain n:nnellä virkakaudellaan ylläpitämän aidosti luottamusta lisäävän rauhantyön mahdollisuuksia, johon palaan lopussa.*
- Presidentille langenneet vastuu ja paineet eivät ole vähäiset, mutta olemme uskoneet ne hänen kantaakseen toistamiseen, myös ratkaisevammalle jatkokaudelle. Suomi-neidolla on aina ollut ihmeteltävän menestyksekäs perinne selviytyä, välttää, kiertää, tarttua tilaisuuteen ja yllättääkin. Aina se on tehty niin vähäeleisesti ja provosoimatta kuin suinkin. Pakollisesta ja välttämättömästä pahastakin on onnistuttu työstämään jopa kadehdittua minimihyvää. Suurin potentiaalinen tragedia on aina väistetty, mutta myös tarjoutuviin mahdollisuuksiin on tartuttu luovastikin. Autonomian ajasta hyödyimme kansakunnaksi kasvamalla ja näin torjuimme sortovuosien karikot. Itsenäistymisvuosien 1917-20 uskallus ja rohkeus ilmeni myös keskinäisenä verisenä hajaantumisena, mutta jo muutaman vuoden kuluttua sai punavalkosodan hävinnyt osapuoli koota hallituksen. Ja 1930-luvun alkuvuosiin tultaessa olimme turvanneet demokratian ääriaineksilta kieltämällä sekä kommunistipuolueen että Lapuan liikkeen, mikä loi yhteishenkeä selvitä tulevasta - Risto Ryti ei ollut ainut tiukan paikan tullen luovasti ja uhrautuvasti toiminut Suuressa isänmaallisessa puolustussodassamme 1939-45 jälkiselvittelyineenkin.
- YYA-kausi merkitsi Suomi-neidolle monenlaista nöyryytystä, mutta myös rusinoiden noukkimista pakkopullasta. Valitettavasti vain pakkopullaa jatkettiin yliajalle vapaaehtoisesti jopa poikkeusmenettelyin vielä koko bilateraalisen liturgiapakon ja sen perustana olleen vastakkainasettelun poistuttua. Sellainen ei saa uusiutua pelkästään vanhaan kekkoskaavaan pysähtyneisyyden vuoksi, vaikka tuota lukkarinrakkautta suosittaisiinkin "rajatylittävänä kv. rauhantyönä".
* Parempi olisi tunnustella tilanteen tarjoutuessa aidommin luottamusta lisäävän rauhantyön mahdollisuuksia, ks. Entä nyt, Sauli Väinämo Niinistö http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250162-enta-nyt-sauli-vainamo-...

Harri Tapani

Mites sille Hammarskjöldille sitten kävikään, kun meni isoisia vastustamaan.

Lnetoturmatutkinta: "1961 Ndola United Nations DC-6 crash"

NSA tietää, mutta ei halua kertoa oliko ystävällämme Yhdysvalloilla kuinka paljon osuutta asiaan...siis koneen alasampumiseen Fouga magister hävittäjällä, Kaikki 16 matkustajaa ja miehistön jäsentä tapetaan...

https://www.theguardian.com/world/2016/dec/03/un-to-pursue-further-inqui...

Henri Järvi

toistenrahoilla Niinistö tässä terve

toisten rahoilla ei voi huseerata

niistä pitää pitää hyvää huolta

toisten rahoilla mutkin presidentiksi äänestettiin

toisten rahoilla mä valtionvarainmimisterinäkin pelasin

ja toisten rahoista mä nytkin olen huolta pitämässä

nimittäin kavereideni sijoituksista

joten lisää orjia Suomeen

niin rahanhan ympärillä se mun ja kavereideni elämä pyöriikin

niin ja toisten rahoilla toi Sipiläkin pelaa

kun se teki ton Vake puhalluksensa

toisten rahat ne meitä liikuttaa