Torstai 22.2.2018

”Aktiivimallin ydinongelmat johtuvat hallituksen kahdesta sokeasta pisteestä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.2.2018 11:19
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Tutkijatohtorin mukaan Juha Sipilän hallituksen päätöksentekoa rajoittaa kaksi ”sokeaa pistettä”.
|

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Frank Martela arvioi, että aktiivimallissa on kaksi olennaista ongelmaa ja toisaalta Juha Sipilän hallituksen päätöksentekoa rajoittaa kaksi ”sokeaa pistettä”.

–Aktiivimallin kaksi ydinongelmaa johtuvat hallituksen kahdesta sokeasta pisteestä, Martela toteaa blogissaan.

Samalla hän sanoo, että aktiivimallin kaltaista uudistusta tarvitaan Suomessa ”epätoivoisesti”. 

–Huoltosuhteemme on törmäämässä seinään. Yhä pienemmän työssäkäyvien joukon on tulevaisuudessa elätettävä kasvava joukko eläkeläisiä. Siksi on ensiarvoisen tärkeätä kääntää kaikki kivet, jotta saamme työllisyysasteen eli työssäkäyvien määrän nousuun.

Aktiivimallin kaksi olennaista ongelmaa ovat Martelan mukaan oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnallinen luottamus.

Oikeudenmukaisuuden vuoksi olisi Martelan mukaan tärkeää tehdä laskelma siitä, kuinka monta sellaista työtöntä joka on aidosti yrittänyt löytää itselleen töitä ja koulutusta tarkkailujaksolla saa kuitenkin aktiivimallin mukaisen sanktion.

–Tällaista laskelmaa hallitus ei ilmeisesti kuitenkaan ole tehnyt. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tämä on mallin keskeinen ongelma: Ihminen voi tehdä kaiken oikein – hakea kaikkiin töihin ja koulutuksiin joihin ehtii – mutta jos ei tule valituksi, seuraa rangaistus. Tämä ei oikein millään tunnu oikeudenmukaiselta, vaan enemmänkin siltä että sitä kaikista heikoimmassa asemassa olevaa rangaistaan siitä, että hän ei kelpaa työmarkkinoille, Martela huomauttaa. 

”Työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi”

Yhteiskunnallisen luottamuksen osalta hän toteaa, että aktiivimallin antama viesti työttömille on varsin selvästi se, että työttömiin ei luoteta.

–Pohjoismainen yhteiskuntamalli on perustunut vahvaan keskinäiseen luottamukseen kansalaisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden välillä. Aktiivimalli on omiaan rapauttamaan tätä luottamusta, kun työttömyyden kuiluun juuttuneet kokevat, että hänen ahdinkonsa ymmärtämisen sijasta yhteiskunta haluaa vain syyttää ja rankaista. Työllisyyden edistämiseksi tarkoitettu työvoimapalvelu muuttuu helposti kurinpitotilanteeksi, Martela varoittaa.

Hallituksen päätöksenteossa on Martelan mukaan kaksi olennaista ongelmaa: hallitus luottaa liikkaa taloustieteeseen ja toisaalta sitä vaivaa ”lyhyen tähtäimen säästövimma”.

–Aktiivimallissa silminpistävää on ollut, että sitä julkisesti puolustaneet ovat olleet lähes järjestään taloustiedetaustaisia. Taloustieteen kuplassa työttömät ovat vain numeroita ja tällöin laskennallinen 8 000 työttömän työllistyminen vaikuttaa järkevältä politiikalta. Yhteiskuntatieteilijät ja esimerkiksi työttömyyttä tutkineet olisivat voineet tuoda paremmin esiin asian inhimillisen puolen, siihen liittyvän epäoikeudenmukaisuuden ja luottamuksen rapautumisen, hän kommentoi.

Lyhyen tähtäimen säästöjen hakeminen puolestaan on Martelan mukaan leimannut hallituksen päätöksiä kauttaaltaan.

–Koulutuksesta leikataan, vaikka hyvinkin oikeistolaisetkin asiantuntijat varoittavat sen negatiivisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Nyt haetaan heti realisoituvia säästöjä sen sijaan että mietittäisiin mikä pitkällä tähtäimellä olisi yhteiskunnalle järkevää ja kustannustehokasta. Kvartaaliajattelu saattaa sopia liike-elämään, josta Sipilällä on enemmän kokemusta, mutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa se kaventaa valinta-avaruutta huomattavasti, kun voidaan valita vain yhteiskunnan kustannuksia pienentäviä sanktioita. Monet säästöjäkin tuovat uudistukset vaativat aluksi lisäresursseja, joita kvartaaliajattelu ei mahdollista.

”Rehvakas sanelu ei ole demokraattinen tapa johtaa maata”

Hallituksen päätöksentekoon kiinnittää huomiota myös Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund, jonka mukaan aktiivimallissa on paljon hyvää.

– Kun tunteet käyvät lakkokuumina, on hallituksenkin pohdittava toimintatapojaan. Uudistukset on tehtävä neuvotellen, argumentoiden. Rehvakas sanelu ei ole demokraattinen tapa johtaa maata, hän kommentoi Twitterissä.

Kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen (kok.) vastaa Grönlundille, että aktiivimalli on kolmikantaisesti valmistelu uudistus.

– Kun sama paradigman muutos on tapahtunut muissa pohjoismaissa, se on aina aiheuttanut ristiriitoja. Eikä tätä tilaisuutta oppositio olisi jättänyt käyttämättä vaikka enkelit olisivat valmistelleet, Vartiainen sanoo.

(Juttu jatkuu tviitien alla.)

Frank Martela toivoo, että hallitus tai seuraava hallitus kykenisi tulevaisuudessa ottamaan päätöksenteossa paremmin huomioon taloustieteen ohella myös muut yhteiskuntatieteet.

–Ja pelkän kustannussäästöjen etsinnän sijasta uskaltaisi myös parantaa sellaisia palveluita, jotka pitkässä tähtäimessä kohentavat sekä taloutta että inhimillisiä olosuhteita. Näin edistäisimme parhaiten yhteistä tavoitettamme, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamista.

Lue lisää:

Aktiivimallilakon lasku 120 vai 18 milj. €? ”Ehkä mielenilmaus oli kuitenkin sen arvoinen?”

Tutkija: Aktiivimalli eriarvoistaa työttömiä – leikkuri voi osua vaikka tekisi kaiken kohtuudella vaadittavan

SAK:n Eloranta teki Juha Sipilälle ehdotuksen ennen H-hetkeä: ”Olisi konkreettinen kädenojennus työttömille”

Torille tuli noin 8000 ihmistä – Aktiivimallia protestoinut väläytti yleislakkoa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Aktiivimallilla eikä 9e/pv töillä huoltosuhde parane koska noista ei tule verotuloja valtion kirstuun.
n.600 000 työttömän palkoista ei tule veroja eikäALV 24% koska ei ole ostovoimaa.
Monta miljardia on uponnut tempputyöllistämiseen ja työttömyyskorvauksiin ja yritysten työllisämistukiin verovaroja?

Eikä tarvitse ottaa mallia mistään kun jo kansakoulun Elon laskuopillakin tuon osaa laskea.

Ruotsista puheenollen.Joko Täälläkin kotihoidontuilla olevat saadaan töihin? Samoin alle eläkeikäiset luopumistuilla ja sopeutumisrahoilla olevat ? Eikö jokaisen terveen työkykyisen pidä osallistua työn tekoon ja hankkimaan edes itse oma eläke ?

Marja-Liisa Kalkela

Suurin osa omaishoitajista tekee ilmaistyötä kunnille ilman palkkaa.Kunnat säästävät omaishoidontuista ison summan.Kun perustuslaki on tehnyt kuntien velvollisudeksi hoitaa kuntalaisten verovaroilla sairaat.
Vain kourallinen saa omaishoidontukea. Puolueen jäsenkirjallako ne kepu johtoisessa Kelassa vai arvallako ne valitaan?
Kuten "köyhienystävä"Hyssälä totesi kun omaishoidontuista oli kyse:"Omaishoidontuki on etuisuus ,eikä etuisuuksilla ole tarkoitus rikastua"! Siinä se tulikin. 85v vanhus hoitaa 85v sairasta kumppaniaan niin
Kepulainen pelkää veronmaksajan rikastuvan omista verovaroista kustannetusta Kelan-etuudesta?

Porvareilla on oudot tulkinnat laeista,yhdenvertaisuudesta,oikeudenmukaisuudesta ja siitä ketkä oikeasti aidosti tarvitsean tukea jota Kela maksaa verovaroista.

Marja-Liisa Kalkela

# 34

Nyt herääkin kysymys :Mihin kansalta kerätyt verot sosiaaliturvaa varten uppoaa? Kenen taskuihin? "Mehiläisten" tuottoihin SOTE vai hyvätuloisten Kela-etuuksiin?
Ei voi olla niin että "Aktiivitoimet" ulottuu omaishoitajiinkin ?
Ja tähän koko systeemiin on tehtävä perusteellinen uudistus.
Tulorajoitus joka etuuteen .Samoin etuudet jokaiselle saman suuruiset ei tulojen mukaan. Sosiaaliturvan tarkoitus on taata elanto eri elämäntilanteiden aikana.EI tulojen päällee 12x vuodessa .
Jos vanheimpainraha on 28e/pv se on se jokaiselle ei toiselle ansiosidonnaisena tulojen mukaan 4 500e-3 500e/kk.
Se vanhempi oli yhtä arvokas jokaiselle lapselle 28e/pv.

Suomessa on omaishoitajia!
Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta,
- joista 60 000 on sitovia ja vaativia (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma).

Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sisällön, keston ja rasittavuuden suhteen. Vain hieman yli 10 % kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä.

Lääkärilehti !
17.9.2016 - Kunnat saavuttavat omaishoidolla keskimäärin 20 000 euron vuosittaiset säästöt hoidettavaa kohti (1).

Kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät.
mm:
-omaishoidon tuki.
Ja juuri näillä tulonsiirroilla köyhimpien ,heikompien kustannuksella jaetaan sosiaaliturvaa eriarvoisesti.
"Asumistuet valuu rikkaille" jo 17mrd-05-16 (köyhien kustannuksella)
MST-15
Kotitalousvähennystä käyttää eniten hyvätuloiset.
Sitä saa myös II-asunnon remppaan Espanjaan esim. näin työllistetään verovaroilla Espanjalainen. (puhehan oli että täällä työllistetään)
Kyllä .Attendoo ,SOL ym. Vanhuspalvelussa. Kukhan voittaa verovaroista? Vanhus,työtön vai yritykset?

Erkki Malinen

Mitä voi tältähallitukselta muuta odottaa kun rehvakasta sanelua. Onhan pääministeri änkyrä entinen yritysjohtaja, työministeri entinen duunari joka pääsi herraks, onhan vahastaan tuttua kun ennen työntekijästä tehtiin pomo siitä tuli se vittumaisin pomo.

Marja-Liisa Kalkela

Aloittaa voisi perusasioista:Vastiikeeton sosiaaliturva.
Jota Kansan sosiaaliturvasta saa tuloja saavat hyvätuloiset kuin rikkaatkin
tulojensa päälle.Ilman vähennyksiä,Aktiivitoimia tai vasteekkeellisuutta.

Vain työttömien sosiaaliturva sisältää edm.ehdot.
Jos Leskeneläkettä saa 100 hyvätuloista 7000e/kk+muut kelan etuudet mihin on kulloinkin oikeitettu tulojen päälle.
(eikö työssäkäyvän lesken eläkkeeksi riitä takuueläke tai toimeentulotuki elannon takaamiseksi?)
Tai 5000e ansaitseva saa ansiosidonnaista vanheimpainrahaa 3500e-4500e/kk+Kaikki kelan lapsiperheen muut tuet päälle.
IL-17
Ja Työttömällä lapsilisät ja muut kelan etuudet otetaan tulona huomioon ja vähennetään toimeentulotuesta .Laki -94 Kepu,kok.,jota suurin osa työttömistä saa.
Jopa hallituksen hehkuttama 560e perustulo vähennetään työttömältä.

Niin missähän se vika olisi? Yritykset ei perusta yhtään uutta työpaikkaa vaikka yhden kansanosan sosiaaliturvaa leikataan .
Eikä ne työpaikat lisäänny sillä että leipäjonot pitenee.

Ei ole mielekästä tienata Kelaa varten rahaa hyvätuloisten etuuksiin jos se ei näy työttömän kuukauden elannossa vaikka työtä on tehnyt.

Paljonko Kela sai toimeentulotukea 150 000 kotitalouden veronpalautuksista rahaa viime vuonna? Nehän otettiin huomioon toimeentulotuessa tulona ja vähennettiin edm.tuesta .

Tässä alla on suora linkki "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloitteeseen, joka täydentää virallista työllisten ja huollettavien huoltosuhdetta.

Tämä ko. kansalaisaloite kantaa omalta osaltaan huolta Suomen hyvinvointivaltion kestävyydestä yhdistäen työttömät ja seniorit auttamaan toinen toistaan.

Mikä olisi tälle huoltosuhteelle kuvaavampi nimi? Apusuhde? Kumppanuussuhde? Kaveruussuhde?

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/hae

Ehdottakaapa tälle huoltosuhteelle kuvaavampi nimi! Ja jättäkää ystävällisesti tällä kertaa ne alatyyliset ja ilkeät kommentit pois...

Nita Hillner

Missä on päättäjien järki? Aktiivimalli on torso, ei kannusta ketään. Entisetkin mallit ovat olleet huonoja. Miksi ei käytetä reaaliaikaista tulorekisteriä, jolloin tuet maksettaisiin tulojen mukaan? Ei tarvita työvoimaviranomaisia vahtimaan ja antamaan epäoikeudenmukaisia sanktioita, mikäli työtön on onnistunut tienaamaan muutaman satasen joko työntekijänä tai yrittäjänä.

Tulevaisuudessaa työt saattavat myös vähentyä, jolloin on ehkäpä siirryttävä 6 h /pv. Töitten vähentyessä on myös verotussysteemit muutettava globaalisti, ellemme tahdo sisäisiä konflikteja ja jopa sisällissotia.

Marja-Liisa Kalkela

Paras sosiaaliturva on palkallinen työ.
Siitä verot sosiaaliturvaan ja palveluihin.
Mitä useammalla työikäisellä on palkallista työtä sitä enemmän kulutus kasvaa .Se taas luo uusia työpaikkoja juuri PK-yrityksille jotka työllistää eniten.
Mitään oikopolkuja ei ole jos hyvinvointivaltio aiotaan ylläpitää.

Sen tiesi jo Heroredskin kun puusepän pisti verolla valtakuntansa ylläpitoa varten.

Kylläpä sinulla, Marja-Liisa Kalkela, on erikoinen asenne. Ainahan voi olla/ voi luoda täydentäviä sosiaaliturvan malleja - kun kaikille ei kuitenkaan Suomessa riitä töitä tai asuu sellaisella paikkakunnalla, josta loputkin työmahdollisuudet viedään. Ko. paikkakunnilla kun ei ole kohta kuin niitä työttömiä ja autettavia vanhuksia.

Silloin naapuriapu on kullanarvoinen!

Marja-Liisa Kalkela

Erikoinen asenne? Ilmaistyölläkö luulet isonkäpolven luoneen sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion? Ei suinkaan se luotiin palkallisella työllä ja veroilla.
Mitä enemmän on ihmisillä varaa kulutukseen sitä enemmän PK-yritykset työllistää väkeä.
Pitää nähdä kokonaisuus koska ne vaikuttaa aina toisiinsa.
Jos kultalusikka suussa syntyy ja näkee ongelmana esim.leipäjonon huonon järjestelmän ja tuo avuksi verovaroista 1milj.ostetut kylmäautot kauppojen -30% parasta ennen maksalaatikoiden kuljetukseen ja uskoo auttavan köyhimpiä jotenkin on todellisuuden taju hukkunut jo ajat sitten johonkin.

Hyväntekeväisyystyö on nimensä mukaista hyväntekeväisyystyötä .Mutta se ei ole ammatti eikä palkallista työtä.
Hoiva alan työt taas ovat palkallista työtä. Eikä siihenkään sovi kuka tahansa.
Kannattaako opiskella hyväntekeväisyystyötä varten vuosia? Ei koska sillä ei hanki elantoon riittävästi tuloja.
Yleishyödylliset verottomat säätiöt ja järjestöt ei nytkään maksa palkkoja vaikka on 11 mrd omaisuus.(paitsi johtajilleen sitäkin paremmin) Esim.SPR

Ilmeisesti et ole lukenut "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -aloitetta?

Aloitteessahan on nimenomaan hallituksen aktiivimallia täydentävä/ korjaava malli niille työttömille, jotka eivät edes kovasti yritettyään löydä sitä 18 tunnin työtä tai muuta hallituksen listaamaa aktiivisuuden osoitusta:

Siinä tapauksessa voisi auttaa esimerkiksi huonosti liikkumaan pääsevää iäkästä lähinaapuriaan vaikka siten, että hakee hänelle kaukana olevasta postilaatikosta aamulehden. Ja tämä täyttäisi sen aktiivisuusehdon, kun se on sovittu kunnan sosiaalitoimen kanssa.

Näin naapuri saisi lehden ja työtön 4,65 % lisää työttömyyskorvausta.

Suosittelen, Marja-Liisa, että tutustut aloitteeseen:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #14

työtön 4,65 % lisää työttömyyskorvausta.+487e/kk toimeentulotuki kuukauden elantoon.
-Alv 14%-24% ja hinnat samat kuin muillakin.
Kerrotko omin sanoin monta kahvipakettia enemmän työtön perhe saa tuolla 4,65% ?
487e on katettava:
Vaatemenot+Alv 24%
Ruokamenot +alv14%
bussilipun+Alv
puh.laskun+Alv24%
Käsiapteekki lääkkeet+Alv
Puhtaanapidon ja henk.koht.hygienian+Alv24%
Harrastukset+Alv 24%
Näillä hinnoilla mitä nyt on.
Ja huom.Toimeentulotuki pysyi 20v samana -90 hintojen mukaan laskettuna
-94-11
-12 nousi 100e oliko hinnat ja alv noussut enemmän -94 -12 kuin tuo 100e?

Jari Kaisla

Huoltosuhteemme vaikuttaa kestävän kansanedustajien muhkeat sopeutumiseläkkeet, sekä valtionyhtiöiden ylipalkattujen johtajien miljoonabonukset ja satojentuhansien lisäeläkkeet. Nämähän täytyy jotenkin maksaa ja ne hoidetaan vähäosaisten jo ennestään vähäisistä tuloista.

Marja-Liisa Kalkela

Totta. Palkansaajien työeläkkeet kyllä riittää palkansaajien eläkkeisiin.
Mutta verotulot loppuu Maatilayrittäjien (1mrd/v)ja yrittäjien (100milj./v)eläkkeistä jotka maksetaan verovaroista . Samoin kansanedustajien eläkkeet. Johtajien lisäeläkkeet-60 asti.
(jota eduskunta ei vieläkään lopettanut-16)
Eikä tule riittämään takuueläkkeisiin verot niille kellä ei ole työeläkettä ,tai maahanmuuttajien eläkkeisiin.

Siinä onkin se kinkkinen "huoltosuhde" kun joidenkin ei tarvitse itse maksaa tai työllä hankkia omaa eläkettä.

Työeläkkeisiinkään ei voi koskea koska ne on palkansaajien rahoja.
Lisäksi ne turvaa Valtion luottoluokitusta .

Harri Tapani

Huomioon pitää ottaa mysö maahan tuotavat ja muuten vaan tulevat uudet työttömät joita tuolta ulkomaita saadaan tänne NAIRU talousoppia tukemaan.

"työttömyyden uhatessa laskea liian alhaiseksi he rupeavat hillitsemään talouskasvua työttömyyden kasvattamiseksi...

NAIRU teorian mukaan "täystyöllisyyteen" viittaavaa työttömyysastetta voidaan alentaa vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä...!

https://fi.wikipedia.org/wiki/NAIRU

Marja-Liisa Kalkela

Taseet töihin .Aivan.Yleishyödyllisten verottomien säätiöiden ja järjestöjen rahoja PK-yritysten työpaikkojen luomista varten.
Samoin palkallisena työnä TES mukaan työttömille edm.järjestöjen työt ,vähenee sosiaalisten tukien tarve. Sieltä löytyy työtä ja varaa maksaa palkkaa työstä. Koska ei tarvitse verojakaan maksaa vaikka tuloja saa vuokra-asunnoista,vastaanottokeskuksista,huostaanottokodeista,hoivapalveluista yms.

Seppo Simonen

Frak Martelan filosofian tutkijan näkemys tulevista ajoista on aivan odotettavissa 2050 meillä on 2/3 osaa eläkeläisiä ja lapsia 1/3 osa on työssä. Ei tämä hyvältä näytä. SAK yhdessä viherpunavasemmiston kansa suosii lähestymiskieltoa työttömyysrahaa saavaan henkilöön jonka 648 € kuukausituloa ei saa nostaa työhön aktivoinnilla.

Valtion eläkkeen maksu muuttuu kun tulevina vuosina on miljoona eläkeläistä on takuueläkkeen piirissä eikä ansioon perustuvalla eläkkeellä.
Moninkertainen ministeri Tarja Filatov sanoo että työttömän velvollisuus on ottaa työtä vastaan ja jos missä yleensä töitä on niin se on Uusimaa sieltä Ely viranomaiset voi aloittaa aktiivisen aktivoinnin nyt alkuun tehokkaasti.

Markku Lehto

"Lyhyen tähtäimen säästöjen hakeminen puolestaan on Martelan mukaan leimannut hallituksen päätöksiä kauttaaltaan."

No nythän saamme helmikuun loppuun mennessä sen Mauri Pekkarisen vetämän parlamentaarisen yritystukien uudistamistyöryhmän esityksen. Saas nähdä esittääkö se ja kuinka paljon se esittää leikkauksia vuosittaisiin 4 000 miljoonan euron yritystukiin ? Siinähän olisi mahdollisuus melkoisiin julkisten menojen leikkauksiin ja sen myötä säästöihin.

Samallahan voidaan tervehdyttää suomalaista yrityselämää kun kannattamattomat toiminnat karsiutuvat pois. Näin saataisiin myös parannettua kilpailukykyä ( KiKy:ä).

Irma Asikainen

Kannattaisikohan lapsilisät poistaa kokonaan ja lopettaa muutenkin tuo lapsenteon ylenmääräinen kustantaminen. Nythän lapsilisistä hyötyvät vain ne, joilla on muutenkin talous turvattu ja ne vähennetään kaikista eniten niitä tarvitsevilta. tämä yhtälö ei mielestäni ole reilu, mutta iso työssäkäyvien ja erityisesti hyvätuloisten enemmistöhän ei sitä suinkaan ota framille, eikä taaskaan näillä heikommin parjäävillä ole aseita tehdä asialle mitään. Olisikohan Harkimolla pokkaa ottaa tämäkin asia tarkasteluun.

Kirsi A Mononen

Aktiivimallin ydinkysymyksiä on, millaista ihmiskuvaa haluamme vahvistaa, miten haluamme toisiamme profiloida ja kuuluuko ihmisten kategorisointi omiin tehtäviin ylipäätään? Meillä maakuntien syrjäkylillä päättäjien keskuudessa on saanut jalansijaa mielikuva, että työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei kannata järjestää, koska työttömät ovat liian tyhmiä osallistumaan niihin. On uskomusta, että jopa korkeakoulutetut eivät osaa itse arvioida, onko yrittäjyyttä edistävä työvoimapoliittinen toimenpide itselle tarpeellinen vaan aina tarvitaan joku muu sitä arvoimaan. Siispä tarpeeksi työllisyyttä edistäviä erilaisia toimenpiteitä eri kohderyhmille ei ole ollut tarjolla eikä tällä asenteella niitä tule koskaan olemaankaan.

Jos tarjolla olisi riittävä kirjo aktiivisuusvaihtoehtoja kohtuullisen lähellä omaa asuinpaikkaa, aikuiset henkilöt osaavat itse hakeutua heille sopiviin palveluihin koulutustaustansa, työkokemuksensa ja itsetuntemuksensa pohjalta.

Marja-Liisa Kalkela

Ja faktaahan on se että työelämässä ollut joka on irtisanottu työpaikasta EI tarvitse kursseja eikä soputumista työelämään josta heidät on irtisanottu.
Eikä tarvitse myöskään työharjoittelua koska yritys tuskin oli palkannut ammattitaidotonta työhön .
Eikä tarvitse nuoretkaan jotka on valmistuneet ammatteihinsa kouluissa.
Työrajoitteiset on asia erikseen mutta siinäkin tarvitaan muutakin kuin työharjoittelua esim.terveydenhoitopuolen ohjausta.

Vain palkallista työtä muu on verovarojen kankkulankaivoon heittämistä.
Ellei haluta poliittisilla päätöksillä pitääkkin työttömiä kortistossa .
Ja antaa konsulttifirmojen tienata työttömyydellä "pupuleikeillä"!

Tommi Hakkarainen

Ennenkuin tilastoidaan, pitäisi määritellä mikä on työpaikka? Mielestäni työstä pitäisi ansaita sen verran, että sillä elättää itsensä ja perheensä. Ongelmana on se, että "oikeita" työpaikkoja ei ole edes kymmenykselle työttömien määrästä.

Milloin otetaan esille selvitys porvarihallitusten, yrityksille tekemien verohelpotusten, sosiaalimaksujen siirron työntekijälle ja muiden tukien vaikutus "oikeiden" työpaikkojen määrässä.

Veikkaanpa noiden tulonsiirtojen näkyneen ainoastaan osakkeenomistajien pussissa.

Hallitus on painottanut, että toimimattomat keinot vaihdetaan toisiin. "Tulos tai ulos" voidaan ymmärtää monella eri tavalla.

OUti Punta

Pahimmat kohdat on: 1) työllistymisen vaatimat vähimmäistuntipalkkaraja ja lisäksi ehto, jossa viitataan työehtosopimuksen palkkoihin. 2) ei hyväksytä vapaaehtoistoimintaan osallistumista.
Nämä jos poistuu aktiivimallista, löytää useampikin työtön joko työtä vaaditut 18 h kolmeen kuukauteen tai tarvittavat 5 päivää.

Tällöin työtön voisi esimerkiksi tehdä suoritteensa avustamalla vuodeosastoilla, sairaaloissa, vanhuskodeissa ruokailussa henkilöitä, joilla ei voimat riitä yksin käyttää sitä lusikkaa/haarukkaa. Näissä kohteissa minimiin rajoitettu henkilökunta on ylityöllistettyjä, jolloin ne, joille ruoka jaetaan ensimmäisenä tai viimeisenä saavat usein liian viilenneen ruoan.
On enemmän sääntö kuin poikkeus, että useampi henkilö jää ilman päivittäistä lämmintä ateriaa vain siksi, ettei ketään ole auttamassa ruokailussa.

Moni yhdistys tarvitsee nk työntekijää, muttei ole varaa palkata.
Aktiivimallissa mukana olevat olisivat myös näihin kohteisiin enemmän kuin tervetulleita.

Itsekin työttömänä useinkin olleena tiedän käytännön loukut, johon kompastuu yksi jos toinenkin.
Herrat työpöytänsä ääressä näkevät vain ne luvut, mutteivät koskaan katso laatimiensa ehtojen toteutumista käytännössä.
Siksi olisi enemmän kuin suotavaa, ennen kuin uudet lait/säännöt laitetaan voimaan, heidän testata itse käytännössä asettamalla itsensä keinotekoisesti juuri siihen heikoimman asemaan, jolla on ne velat, ei koulutusta, terveydellinen rajoite, mahdollisesti ei omaa autoa ja sitten tervemenoa kokeilemaan elää pari kuukautta kyseisillä säännöillä, maksaen vuokraa ja käyden oikeesti siellä kelan luukulla saamassa käytännön ohjeet, mitä me kaikki muutkin saamme.

Harri Kota-aho

Entisenä työnantajana voin vain kertoa elämäni raskain paikka oli henkilön irtisanominen taloudellisista ja tuotannollisesta syystä. Olin kuitenkin vastuussa. Joko homma loppuu kokonaan,tai pelastan muiden työpaikat. Mielestäni on paras kertoa avoimesti yrityksen tilasta. Tieto toki lisää tuskaa. Työnantaja tarvitsee työntekijöitä. Työntekijäin pitää myös hyvksyä ,että riskinottaja saa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Aktiivimalli on mielestäni nöyryyttämistä. Kyllä ihmisen pitää elää palkallaan jotta voi rakentaa tulevaisuutta. Perustaa perhe ja hankkia asunto. Itse uskon siihen,että kukaan työkykyinen ei halua olla työtön.

Harri Tapani

"Työntekijäin pitää myös hyvksyä ,että riskinottaja saa sijoittamalleen pääomalle tuottoa."

Onhan tuota joskus epämuodikkaasti laskeskeltukin. Tuottojen määrä alkoi kasvaa suhteessa palkkoihin.

"Osinkoihin jo puolet voitoista 2000-luvulla

Suomalaisen työn tuloksena syntyneistä voitoista jo puolet maksettiin osinkoina omistajille vuosina 2002-2003. 1990-luvulla osinkojen osuus oli keskimäärin 40 prosenttia...

Vuosikymmenen lopulla kansantulo kasvoi ripeästi ja työn tuottavuus nousi ennätysvauhtia. Samalla työtulojen osuus kansantulosta laski alemmas kuin koskaan sotien jälkeen....Vielä 1990-luvulla teollisuus maksoi hieman enemmän veroja kuin osinkoja. Nyt osingot ylittävät verot."

http://hirvasnoro.blogspot.fi/2005/04/mihin-katosi-kultamuna.html

"Joku veti välistä. Mutta kuka?

Se tiedetään, että lamasta alkaen Suomessa tulonjako on muuttunut reilusti pääoman hyväksi.
Satoja työtunteja
osinkojen maksuun"

http://hirvasnoro.blogspot.fi/2007/05/kuva-veti-vlist-jakovaran.html

Nuo siis toki vanhoja, mutta suunta on kyllä selvä.

Raili Sergejeff

Kun tukittaisiin veroparatiisiporsaanreiät, sieltä tulisi miljardeja paljon helpommin ja enemmän kuin köyhiltä ryöstämisellä.

Mutta eiväthän nämä tällä hetkellä kansakuntamme kaapin päällä istuvat halua sitä. Miten he voisivat sitten jakaa hyvä-veliperiaatteella kavereilleen erilaisia "tilauksia", työttömien kyykytyskoulutuksia, konsultointia yms., jos asiat olisivat hyvin. Niitähän ei silloin tarvittaisi niin paljon.

Eivät 9 eurolla töitä tekevän tulot juuri lisää kansakunnan verotuloja. Se aiheuttaa myös epätasa-arvoista ja epätervettä kilpailuetua joillekin yrityksille. Yrittäjät käyttävät tätä härskisti hyväkseen, eivätkä aiokaan palkata ketään, vaan ottavat aina uuden 9-eurolaisen hetkeksi. Eivät nämä tajua, että sahaavat loppupeleissä omaa oksaansa ja se on kaikkien yritysten epäeduksi.

Ensin nämä kapitalistit ovat käyttäneet hyväkseen lapsilisät, vanhempainvapaat, asumistuet, ilmaisen koulutuksen, edulliset opintolainat yms. päästäkseen hyvään asemaan.

Sitten kun tulee takaisinmaksun aika verojen muodossa, tulot viedäänkin veroparatiiseihin, eikä veroja makseta nimeksikään.

Kyllä se suurempi kansan varojen syöjä on veroparatiisiyhtiöön tulonsa vievä yrityksen omistaja, kuin kyykytetty kansa, jolta viedään viimeisetekin roposet.

Pertti Rinne

Tutkijatohtori ei tunne asiaa, josta kirjoittaa. Sanktioita tulee vain passivisille, jotka eivät ota vastaan tarjottua työtä ja/tai kieltäytyvät osallistumasta työllistymispalveluihin.

Muille ei sanktioita tule, koska laki edellyttää tasapuolisuutta työttömien kohtelussa. Työllistämispalvelujen puute ei riitä osoittamaan, että työtön olisi passiivinen.

Marja-Liisa Kalkela

Tuleko sosiaaliturvasta Sanktioita niille jotka saa Kelasta-etuuksia 12xvuodessakin tulojen päälle?Jotka odottaa passiivisesti päivää milloin ne on nostettavissa NORDEAN seinästä muiden tukien ja tulojen päälle?

SIITÄ nyt on kysymys. EI voi olla rasistisesti ja edellytetään vain yhdeltä kansanosalta vastinetta ja muut saa sen kuin Manulle illallisen kansan yhteisistä rahoista.