Tiistai 11.12.2018

Suomen Brysselin ytimiin vienyt Paavo Lipponen: Hallitus murtaa pitkää linjaa – ”Mahdoton tilanne”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.2.2018 20:07
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Demarikonkarin mielestä yhteisvastuuseen ei pidä takertua liiaksi. Arkistokuva.
|

Suomi tarvitsee EU- ja europolitiikassaan enemmän neuvotteluvaraa, vaikka kaikki hallituksessa eivät sitä ole valmiita antamaan. Näin katsoo entinen pääministeri ja Suomea Euroopan ytimiin vienyt demaripoliitikko Paavo Lipponen.

Juha Sipilän hallitus on linjannut, että Euroopan talous- ja rahaliitto EMUa ei tule kehittää sellaiseen suuntaan, joka voisi kasvattaa yhteisvastuuta.

–Suomella täytyy olla siihen neuvotteluvara, että voidaan olla mukana tekemässä ratkaisuja, eikä vain sanomassa ei, ei ja ei joka asiassa, sanoo Lipponen valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.

–Nyt vaikuttaa siltä, että kaikki eivät ole halukkaita sitä antamaan. Se on mahdoton tilanne ja tekee täysin mahdottomaksi EU- ja europolitiikan harjoittamisen. Se murtaa pitkän EU-politiikan linjan.

Eurokeskustelua herätti tasavallan presidentti, Lipposen hallituksissakin ollut Sauli Niinistö, joka avajaispuheessaan nosti esiin, että euro, syvenevä integraatio ja yhteisvastuun lisääminen voivat ”luoda Suomelle myös visaisia pulmia”.

–On selvää, että euroon liittyy ongelmia. Mutta yhtä selvää on, että yhteisvaluutan perusteiden muuttaminen vaatii yksimielisyyden. Suomen on syytä olla tässäkin prosessissa hereillä ja toimijana. Periaatteelliselle keskustelulle on tilausta, Niinistö sanoi puheessaan.

Lipponen painottaa nyt, että yhteisvastuuseen ei pidä nyt takertua liiaksi. Hän katsoo, että ylimmäksi tavoitteeksi tulisi panna vakaus niin eurossa kuin Euroopan taloudessa sekä uusin kriisien ehkäisy.

–Sen mukaan ruvetaan tekemään ratkaisuja, jotta siihen päästään. Eikä siihen päästä ilman kompromisseja. Siihen Suomen hallitus tarvitsee neuvotteluvaraa, sanoo Lipponen.

–Yhteisvastuukysymys ratkeaa sitten osana niitä ratkaisuja, hän jatkaa.

Sellaista eurokeskustelua, että pitäisikö Suomen olla yhteisvaluutan ulkopuolella vai ei, Lipponen ei kaipaa ollenkaan.

–Ei presidenttikään varmasti tarkoittanut keskustelua siitä, olemmeko euron sisällä vai ulkona.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
Suomea Euroopan ytimiin vienyt demaripoliitikko Paavo Lipponen.

Hyvin nuo kepu ja kok on ytimissä ollutkin. Taisi demareista olla vain Liikanen.

Kepulta iät ja ajat O.Rehn .
Kok Niinistö,Stub ja Katainen.
Liekö se Lipponen edm.sinne oli hyysännyt? Etenkään -03 jälkeen.

Mikko Toivonen

Olen kylläkin aikoinaan hyväksynyt EU ja Euron niiden monien hyötyjen vuoksi. Sellaisten hyötyjen, mitkä painavat enemmän kuin tunnistettavat haitat.
Tosin EU on koko ajan kehittynyt byrokraattisemmaksi ja direktiivihaitallisemmaksi ja jos nyt olisivat uudet EU vaalit niin edut ja haitat olisivat uudessa arviossa melko tasan.

Tämä haittaosuuden kasvu johtuukin nimenomaan hallituksemme kelvottomasta EU politiikasta. Liikaa on hyväksytty sellaista minkä ainakin minä katson haitaksi vaikka ei olisi ollut pakko vaan sellaisista olisi voitu irtisanoutua direktiivejä tehtäessä,.

Hallituksen olisi todella yritettävä muuttaa EU parempaan suuntaan ja se koskee monta aluetta: Energia-ja ilmastopolitiikaa suuresti, Unionin rajoja ja pääsyä Unionin alueelle eli koko maahanmuuttopolitiikka on perin epäonnistunutta.

Unionin turvallisuuspolitiikka on myös olematonta. Samoin ulkopolitiikka.

Suomen hallitus ei tietääkseni ole mihinkään todelliseen kriittiseen asiaan yrittänytkään vaikuttaa muuhun kuin kepu etuihin.

On eletty kuin vihreät eli ihan illuusiossa. Hallituksen ja sen puolueiden olisi korkea aika ryhdistäytyä ja alkaa ajamaan maan konkreettisia perustavaa laatua olevia etuja

Harri Tapani

Ei ole vielä kekisnyt mitään hyötöyä EU:sta tai eurosta, monet ovat luulleet joitain hyötyjäm olleen.

Koomisinta on, että jotkut varsinkin vasurit ovat vouhkanneet Patomäen johdolla EU:n muuttamisesta, vaikka se on ajatuksena täysin absurdi, EU on mikä on eikä sitä voi muuttaa, se mikä se on, on kirjattu EU:n perustuslaiksikin sanottuun sopimukseen.

Vuonna 97-Patomäkikin melkein tajusi, mikä EU on:

"Heikki Patomäen ja Petri Minkkisen raportti: "The Politics of the Economic and Monetary Union" (Talous- ja rahaliiton politiikkaa), ulkopoliittinen instituutti Hufvudstadsbladet 27.3.97

"Se uusliberalismi, joka on Emun perustana on ristiriidassa perinteisen eurooppalaisen hyvinvointivaltion ja sen arvojen kanssa, sanotaan raportissa. Patomäki ja Minkkinen toteavat omassa kappaleessaan, että Emu on poliittinen eikä taloudellinen projekti". "

http://www.kaapeli.fi/~veu/eusta2.html

Pasi Käyhkö

Mikä ihmeen RU-presidenttiys?. Demarit ja Kokoomus olivat EU- myönteisimmät puolueet 1990-luvulla. Ja Paavo Lipponen pääministereinä ollessaan vei Suomen todella EU:n ytimeen.
Itse en ole ottanut kantaa mihinkään presidenttiasiaan.

Marja-Liisa Kalkela

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä 1983 - 1993 (kansanedustaja)
(SDP) puheenjohtaja vuosina 1993–2005
Pääministeri: Pääministeri (Lipponen I) 13.04.1995 - 16.04.2003

PM-puhe:
Jälkiviisaudessamme voimme unohtaa historialla olevan aina ulottuvuutensa omassa ajassaan ja menneisyydessä. Poliittisia ratkaisuja ei pidä irrottaa omasta ajastaan.
Oman kansallisen historiamme näkökulmasta mielenkiintoinen ajanjakso tästä viitekehyksestä on vuodet 1975 - 1995, kehitys ETYK-Suomesta EU-Suomeen. Kauppatie länteen oli Kekkosen työlistalla 1950-luvulta ja Efta-vapaakauppasopimuksesta alkaen.
UKK-päivät-10
Kulkiko Kepu Urkin jalanjälkiä? Vai demarit oppositiosta -92-94?

Hannu Rautomäki

Euroon Suomella ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa, kun sitä koskevat päätökset tehdään EKP:ssa.
Komissaarit ja varakomissaarit eivät voi toimia kansallisen edun mukaan tai tulee kenkää.
Suomen äänivalta EU-parlamentissa on pari prosenttia.

Suomi ei ole missään EU:n ytimessä, vaan kaikki päätökset tehdään suurien jäsenvaltioiden tahdon mukaan.
Tyhjiä hokemia toki voi viljellä.

Marja-Liisa Kalkela

Ytimessä on oltu:

Olli Rehn:
pääministeri Esko Ahon poliittisena erityisavustajana vuosina
1992–1993.
Hän oli myös Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja vuodet 1991–1995 ja
-Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan yhteiskomitean puheenjohtaja vuodet 1993–1994.
Euroopan parlamentin jäsen 1995–1996 ja 2014–2015,
-Euroopan unionin komissaari 2004–2014

Komissaarina Rehn vastasi EU:n laajentumisasioista Barroson komissiossa 2004–2009 ja
-talous- ja raha-asioista 2010–2014.
Jälkimmäisellä kaudella hän oli myös Euroopan komission varapuheenjohtaja.

Rehn tuli -15 eduskuntavaalien takia tänne.Katainen meni edm.tilalle-14.
(Ei siis häipynyt mihinkään vaan normaali kuvio koska paikka oli Suomella)

-Rehn valittiin eduskuntaan. Sipilän -hallituksessa nousi energiaministeriksi /SuomenPankin johtajaksi.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #14

SDP oli Kokoomuksen kanssa EU-myönteisimmät puolueet olivat sitten hallituksessa tai eivät. Kepussa oli jonkin verran vastustusta.
Lipponen pääministeriaikanaan vahvisti paljon Suomen asemaa Unionissa. Kyllä Lipposenkin pääministerin aikana Suomi oli EU:ssa.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #15

Ja vain 2 puoluetta päätti asioista? Miten se on mahdollista? SDP/KOK ei koskaan ole ollut yhdessä eduskunnan enemmistöä.
Eikä SDP Lipposen puolueellakaan koko historian aikana. Joten lueppa eduskunnan sivuilta miten päätökset tehdään.

Kaija Tiilikainen

Nämä EU-lobbarit lupasivat kaikenlaista hyvää jos siihen liitymme.. Mikään lupaus ei ole toteutunut. Nyt me olemme saaneet maksaa muiden EU -
maiden velkoja, kerjäläiset ovat kaduillamme, olemme EU:ssa nettomaksajia.. Ruuan hintakaan ei laskenut.. Nyt emme enää ole itsenäinen valtio kun emme saa omista asioista päättää eikä meillä enää omaa valuttaa ole.. Rajatkaan ei pidä vaan kuka tahansa saa tulla elintasopakolaiseksi meille elätettäväksi...

Marja-Liisa Kalkela

Hörhöjä on useampiakin.

Sipilän -hallitus Kepu,kok,PS.
Energiaministeri O.Rehn (kesk)

Fennovoimalle yllätysomistaja !
Näkökulma: Sama kuin Putin tyrkyttäisi venäläistä kuutamourakoitsijaa
Olli Rehn piti tiedotustilaisuuden Fennovoima-hankkeesta.

Marja-Liisa Kalkela

#21

Suomen kaasumarkkinat
Lähes kaikki Suomessa käytetty maakaasu tuodaan Venäjältä. Suomessa ei ole maakaasuvarantoja, eikä maakaasun tuotantoa. Biokaasua syötetään maakaasuverkkoon verrattain vähäisiä määriä.

Maakaasun maahantuonnista, siirrosta ja tukkumyynnistä Suomessa vastaa Gasum Oy. Tukkuasiakkaita ovat suuret ja keskisuuret teollisuusyritykset, kaukolämpöä ja sähköä tuottavat energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, paikallinen jakeluyhtiö ja voimayhtiöt.

27.1-17
Suom.maa
SUO­MES­SA Juha Si­pi­län hal­li­tuk­sen lin­ja on ol­lut sama kuin
-Mat­ti Van­ha­sen hal­li­tuk­sel­la en­sim­mäis­tä kaa­su­put­kea ra­ken­net­ta­es­sa.
Sen mu­kaan put­ki voi­daan ve­tää Suo­men ta­lous­vyö­hyk­keen läpi, jos han­ke täyt­tää lain aset­ta­mat ym­pä­ris­tö­vaa­ti­muk­set.
En­ti­nen lin­ja toi­mii täs­sä­kin ti­lan­tees­sa.

Mut ku se "Lipponen" keksi hankkeen "yksin" EU /Saksan kanssa.Eikö niin?