Keskiviikko 19.9.2018

”On aika totaalisen pettynyt olo” – Tästä kaatuneessa perheuudistuksessa oli kyse

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.2.2018 18:41
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
|

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) päätös keskeyttää perhevapaauudistus tuli täytenä yllätyksenä uudistustyöhön osallistuneelle STTK:n edunvalvontajohtaja Katarina Murrolle.

Hallituspuolueiden lisäksi uudistukseen osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat. Niillä on uudistuksen kannalta keskeinen rooli, koska ne käytännössä rahoittavat ansiosidonnaisia perhe-etuuksia.

–On aika totaalisen pettynyt olo. Tuntuu, että työ jäi kesken.

Saarikko kertoi perjantaina keskeyttämispäätöksensä syyksi, että uudistukselle asetetut reunaehdot olivat liian tiukat.

–Me STTK:ssa olimme todella sitoutuneet tähän valmisteluun. Tuntui sinällään hassulta, että hallitus on asettanut sellaiset reunaehdot, jotka eivät kelvanneet heille itsellekään, Murto kertoo.

Viime syksyn budjettiriihessä hallitus asetti perhevapaauudistuksen ehdoiksi, että uudistus lisää työ- ja perhe-elämän tasa-arvoa, toteutuu kustannusneutraalisti, ja että mahdollisuus hoitaa lasta kotona 3 ikävuoteen asti säilytetään.

–Ilmeisesti tämä kustannusraami oli nyt se tekijä [joka johti valmistelun keskeyttämiseen].

–Tuntuu, että työ jäi nyt kesken. Itse näen, että näillä reunaehdoilla olisi ollut mahdollista saada hyvä ja tarpeellinen uudistus.

Perhevapaauudistuksen hintalappu olisi voinut nousta yhteensä noin sataan miljoonaan euroon. Kyse ei kuitenkaan ole yksistään etuusmenojen kasvusta, vaan taustalla on varhaiskasvatuksen tarpeen kasvu sekä verovaikutuksia. Hallitusryhmistä on perjantain aikana vakuutettu julkisuuteen, että lisärahaa uudistukselle olisi voitu myöntää.

Työllisyysvaikutuksia pahasti yliarvioitu

Uuden Suomen hallituslähteistä saamien tietojen mukaan perhevapaauudistuksen vaikutusta työllisyyteen on julkisuudessa pahasti yliarvioitu.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi aiemmin Helsingin Sanomille, että uudistus merkitsisi jopa 50 000 uutta työllistä. Lukua pidetään utopistisena. Tehtyjen laskelmien mukaan Häkämiehen arviossa on 48 000–49 000 työllistä liikaa, eli todellinen luku on 1 000–2 000 hieman mallista riippuen.

Vaikka naisten työllisyys olisi selvästi kohentunut, lopullista lukua olisi laskenut isävapaiden ja -kiintiöiden kasvu.

Äitien ansiosidonnaisesta olisi nipistetty?

Uudistuksen yksi keskeinen tavoite oli lisätä etuuksien tasa-arvoa ja STTK:n edunvalvontajohtaja Murto korostaa, että yksi heidän keskeinen tavoitteensa oli kasvattaa isille kiintiöityjä vapaita. Kiintiöiden on nähty ohjaavan isiä käyttämään vapaita nykyistä vapaaehtoisjärjestelmää tehokkaammin.

Isien kiintiöiden kasvattaminen olisi kuitenkin ollut Murron mukaan ”mahdollisesti jonkin verran” pois äitien kiintiöstä. STTK ei ollut Murron mukaan valmis kasvattamaan sosiaalimaksuja, jotta esimerkiksi ansiosidonnaisia perhevapaapäiviä olisi voitu lisätä.

Hän painottaa, että lopullista vastausta asiaan ei saada, koska neuvottelut jäivät kesken. Pöydässä ei ollut yhtä ”Ota tai jätä” -ehdotusta, vaan monissa asioissa oli sopimusvaraa. Tarkkoja laskelmia ei siksi ole.

–Olisin pitänyt tärkeänä, että olisi tehty vielä tarkentavia laskelmia, joissa olisi huomioitu syntyvyyden laskun trendi. Eikä se ole realistista, että isät olisivat heti pitäneet huomattavasti enemmän perhevapaita kuin nyt, Murto sanoo.

Vaikka hallituksen asettamana ehtona perhevapaauudistukselle oli, että mahdollisuus hoitaa lasta kotona 3-vuotiaaksi säilytetään, oli perhevapaauudistuksessa esillä malleja, jotka olisivat leikanneet kotihoidontuen tasoa kahden vuoden jälkeen.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo painotti perjantaina, että tämä ”katkaisi kamelin selän” heidän puolueensa osalta.

Perheministeri Saarikko kertoo Facebook-päivityksessään, että uudistus olisi näyttäytynyt kokonaisuudessaan leikkaukselta monille perheille. Erään arvion mukaan jopa kahdelle kolmesta perheestä uudistuksen etuusvaikutuksen etumerkki olisi ollut miinus. Taustalla on Uuden Suomen tietojen mukaan muun muassa kotihoidontuen porrastus ja äitien ansiosidonnaisen jakson lyhentyminen. Lasku ei ota kantaa mahdollisten muiden tulojen kasvuun.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Lukua pidetään utopistisena. Tehtyjen laskelmien mukaan Häkämiehen arviossa on 48 000–49 000 työllistä liikaa,
eli todellinen luku on 1 000–2 000 hieman mallista riippuen.

Niinkö? Mikä siinä on esteenä? Eikö työpaikkoja olekkaan ?

Kas kummaa? Miten se sitten onnistuu työttömillä Aktiivitoimissa se työpaikan löytäminen 350 000 työttömällä?

TEM mukaan Aktiivimalli työllistää n. 5000 .Mutta silti sanktioita on tiedossa muille työttömille.

Joko hallitus ei tiedä mitä tekee.Tai on eri säännöt verovaroista maksettavissa tuissa.
Kepun sanoja lainaten: Tekemätöntä työtä on paljon. Etenkin järjestöissä sosiaaliturvaa vastaan. Ainakin 18t/3kk aikana.
Nyt puhuitte itsenne pussiin .

Jari Kaisla

Nykyinen katastrofihallitus kulkee itse aiheutetusta kriisistä toiseen. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä ettei hallituksessa osata ajatella kokouspöytää pitemmälle tehtyjen päätösten vaikutuksia. Tämän kyvyttömyyden peittämiseksi annetaan ylioptimistisia odotuksia ja toteutetaan räätälöityjä tilastoja tukemaan hetkeksi päätösten oikeellisuutta. Nämä kuitenkin paljastuvat lähivuosina taas pettymyksinä kun oikeat lukemat tulevat esille.

Päivi Pelkonen

Mistä on lähtöisin tämä perhevapaahömpötys? Eikö voisi asettaa rajat ja rahat niin, että se on perheen oma asia päättää kuka siellä kotona lasta/lapsia hoitaa? Helvetillinen vääntö asiasta mikä ei kuulu hallitukselle yhtään! 70-luvun alkupuolella äitiysloman pituus oli 3 kk. Yksi ennen ja kaksi jälkeen synnytyksen. Lapsilisä maksettiin neljä kertaa vuodessa. Miksi nykyään kaikki pitäisi valtion maksaa ja etuudet kuulua itsestäänselvästi itse mitään miettimättä ja vastuuta ottamatta? Nyt joku huutaa, että AJAT OVAT MUUTTUNEET. Kyllä. Mutta vastuu itsestä, perheestä, lapsista, läheisistä EI OLE MUUTTUNUT YHTÄÄN! Mitä enemmän hallitus säätää ja määrää ja on pätevinään näissä perheelle kuuluvissa asioissa, sitä enemmän pieleen mennään. Töihin ja koulutukseen hakeutuminen tulee luonnostaan, kun sinne kotiin ei maksella kaikkea.

Marja-Liisa Kalkela

100% samaa mieltä.
Isonikäpolven vanhemmat ja me isoikäpolvi saatiin vain 4x vuodessa lapsilisät.80Mk /per lapsi ei muuta. Loput oli hankittava työllä.
Itse joutui päättämään oliko varaa jäädä kotiin. Lasten hakkiminenja lasten elättäminen kuului vanhemmille.Eikä sitä oltu ulkoistettu muiden veronmaksajien maksettavaksi.

Koti hoitui työn ohessa ilman tukia. Itse joutui huolehtimaan mihin lapsen vei hoitoon. Valtio ja yritykset ei siihen puuttunut. Kun vain ilmestyit työpaikallesi.

Nuoret,terveet työkykyiset maksetaan verovaroilla kotiin
mutta -60v pakotetaan aktiivitoimilla töihin ????
On aikoihin eletty.

JK. Vai voiko joku sanoa että isoikäpolvi kasvoi väärin kun ei kotona hoidettu ? Työkuntoisia ja hyvin pärjää elämässä nykyään nyt työssä olevat isoikäpolvenkin lapset .
Takuueläke verovaroista näköjään riittää tulevaisuudessa?

Jokainen töihin maksamaan omaa sosiaaliturvaansa ja palveluita veroillaan.
Ei näin pienellä maalla ole varaa makuuttaa ketään kotio.Huoltosuhde ,väki vanhenee ja nyt on teidän vuoro maksaa koulunne ym.

Marja-Liisa Kalkela

Yrittäjänaisten tutkimuksen mukaan yksi lapsi maksaa työnantajalle yli 10 000 euroa.

-Varsinkin pienyrittäjät voivat joutua taloudellisiin vaikeuksiin, kun työntekijät jäävät äitiyslomalle.

”Mikroyrittäjälle vanhemmuus on sietämätön riski, joka voi johtaa konkurssiin”, sanoo Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Marjukka Karttunen.

Suoria kuluja ovat esimerkiksi raskauden aikaisten sairauslomien korvaaminen ja työntekijän alle kymmenvuotiaan lapsen hoidosta aiheutuvat poissaolokulut.

Alasta riippuen jotkut työehtosopimukset edellyttävät, että työantaja maksaa äitiysvapaalle siirtyjälle palkan joko yhdeltä tai muutamalta kuukaudelta.

Epäsuoria kuluja koituu puolestaan äitiyslomasijaisen palkkaamisesta, hänen rekrytoinnistaan ja koulutukseen käytetystä ajasta.

Nainen voi olla pois töistä äitiysvapaalla 105 arkipäivää ja sen jälkeen vanhempainvapaalla 158 arkipäivää. Tämän jälkeen hän voi halutessaan jatkaa hoitovapaalla siihen asti, kun lapsi täyttää 3 vuotta.

Suomen Yrittäjänaisten kokoaman tutkimustiedon pohjalta näyttää, että arvioitu 10 000 euron kustannus lasta kohti voi olla jopa alakanttiin. Keskiarvo pyörii 11 000 – 12 000 tienoilla, mutta summa voi alasta ja äidin palkasta riippuen kohota jopa 20 000 euroon asti.
lähde:
Seura-lehti

Aika kallista lykätä yhteiskunnan vastuulle perheen oma päätös.

Jari Mikkola

Onko tämä joku päättäjien uusi normaali? Ensin väännetään ikuisuus asioita ajan ja rahan palaessa,kunnes virkamies herää horroksestaan ja toteaa, että tämä on laitonta.

Hoitovirhe, ajovirhe,valmistusvirhe, virkavirhe, päätösvirhe, noh, eihän kukaan ole täydellinen. Vaikea vaan ymmärtää esim lääkäriä joka tahallaan sortuisi hoito virheeseen. Sen sijaan politiikkojen "inhimillisiin" mokiin löytyy monta muutakin syytä kuin se mitä julkisuudessa kerrotaan ns työtaparturmana.

Kellojen siirtely pelleily on yksi hyvä esimerkki EU tason suojatyöpaikasta, jossa on lähes pakko keksiä jotain tekemistä/pätemistä.