Maanantai 16.7.2018

Ylilääkäri: ”Jos suomalaisten syöpäpotilaiden hyvä hoito riippuu jatkossa banaanien korkeasta hinnasta, ei voi kuin toivoa huonoja satovuosia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.2.2018 11:24
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen ihmettelee, miten soteen ehdotettu terveydenhuollon rahoitusmalli vastaa perustuslain vaatimusta riittävistä terveyspalveluista.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei sote-uudistuksessa ole riittävästi otettu huomioon terveydenhuollon rahoituksen kestävyyttä.

– Toin jo keväällä 2017 perustuslakivaliokunnalle antamassani lausunnossa esiin huoleni sen osalta, miten soteen ehdotettu terveydenhuollon rahoitusmalli vastaa perustuslakimme vaatimusta riittävistä terveyspalveluista. Sipilän hallituksen sote-uudistus alkaa näyttää yhä enemmän rahoituksen leikkaushankkeelle, jossa julkisen terveydenhuollon tarveperusteisesta rahoituksesta on tarkoitus vähentää noin 10 prosenttia, hän toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Lehtonen nostaa esiin terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan, professori Markku Pekurisen Terveystaloustieteen päivässä toissa viikolla pitämän esityksen, jonka mukaan maakuntien rahoitus ottaisi jatkossa huomioon sote-kulujen kasvun vain osittain.

Pekurinen sanoo, että tuleva maakuntien kustannuskehitystä kuvaava uusi indeksi seuraa yleistä hintakehitystä terveydenhuollon kustannuskehityksen sijasta. Yksi komponentti uudessa indeksissä on kuluttajahintaindeksi.

– Kuluttajahintaindeksi tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen vaikuttaa banaanien hinta enemmän kuin terveydenhuollossa käytettyjen laitteiden tai lääkkeiden hinta, Pekurinen totesi Mediuutisten mukaan.

– Jos suomalaisten syöpäpotilaiden hyvä hoito riippuu jatkossa banaanien korkeasta hinnasta, ei voi muuta kuin toivoa banaaninviljelijöille huonoja satovuosia 2020-luvulla, Lasse Lehtonen kuittaa.

Jotta terveydenhuollon rahoituksen haasteet tulisivat ymmärrettäväksi, on Lehtosen mielestä hyvä korostaa sitä, mistä terveydenhuollon kustannukset muodostuvat. Valtaosa kustannuksista on hänen mukaansa henkilökustannuksia eli lääkärien, sairaanhoitajien ja lähihoitajien palkkoja. 

– Esimerkiksi vanhusten hoito on tavattoman työvoimavaltaista. Robotit voivat korvata henkilöstöä joidenkin tehtävien osalta tulevaisuudessa, mutta mitään näyttöä siitä, että hoitorobotit olisivat ihmistyövoimaa halvempia, ei ole. Uuden teknologian käyttöönotto on joka tapauksessa aluksi merkittävä investointi, jonka tuottavuushyödyt tulevat esiin vasta vuosien kuluessa. En usko, että Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa voidaan oleellisesti vähentää esimerkiksi vanhuspalvelujen henkilökuntaa, vaan vanhusväestön määrän kasvu päinvastoin tulee lisäämään henkilöstön tarvetta ja henkilöstökuluja, hän kommentoi.

Toinen merkittävä kustannuserä muodostuu Lehtosen mukaan uudesta teknologiasta. Hän mainitsee tässä yhteydessä myös uudet lääkehoidot ja muut uudet hoidot.

–Suomen valtiolla ja valtiovarainministeriön kehysbudjeteilla on kovin vähän vaikutusta siihen, miten esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden hinnat kansainvälisillä markkinoilla muodostuvat. Kun tulevaisuudessa joka toinen suomalainen tulee elämänsä aikana sairastumaan syöpään, lisääntyvät hoitokustannukset vääjäämättä, jos haluamme pysyä länsimaisen lääketieteen kehityksessä mukana. Jos uudet hoidot taas rajataan Suomessa palveluvalikoiman ulkopuolelle, lähtevät varakkaat potilaat näitä hoitoja hakemaan muista Euroopan unionin jäsenmaista.

Kolmas iso kustannuserä muodostuu Lehtosen mukaan rakennusinvestoinneista. Hän sanoo, että Suomessa on sairaalakapasiteettia yli tarpeen ja sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii keskittämisasetuksella sulkemaan pieniä yksiköitä.

–STM:n asetuksilla on kuitenkin vähän vaikutusta megatrendeihin kuten väestön muuttamiseen kaupunkikeskuksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa seuraavan 10 vuoden aikana n. 250 000 henkilöä eli yhden maakunnan verran uusia asukkaita. Jotta palvelujen tarve tulisi tyydytetyksi, tulisi alueelle 2020-luvulla rakentaa uusi laajan päivystyksen keskussairaala ja useita sote-keskuksia.

Lehtonen viittaa lisäksi Kuntaliiton, Kuntarahoituksen, Kevan ja Kuntatyönantajien viikolla julkaisemaan maakuntien rahoitusmalleja koskevaan tutkimukseen, jonka mukaan laajempi keskustelu maakuntien rahoituksesta on käymättä ja valmistelu eri vaihtoehtojen osalta tekemättä. Tampereen yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan Sipilän hallituksen ehdottama maakuntien rahoitusmalli on väliaikainen ja pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana.

Tampereen yliopiston analyysin mukaan valtakunnallisiksi katsottuja tehtäviä voidaan rahoittaa valtion rahoituksella, kun taas paikallisten tehtävien hoitamisessa omat verotulot nähdään sopivana rahoitusmuotona.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

Hallitus ei ota ajattele kokouspöytää pidemmälle päätöstensä vaikutuksia tai seuraamuksia. Tämä asia on tullut esille jo monen muunkin asian suteen. Hallituksessa ajatellaan ilmeisesti vain miten asiat vaikuttavat kokouspöydässä istuvien kukkaroiden sisältöihin. Jos joku vahingossa mainitsisikin, että asia ei ehkä ole kovin hyvä vähäosaisten kannalta se tyrmätään ja esiin nostetaan Kok Vartiainen todistamaan tilastoillaan miten syy löytyy näistä vähäosaisista eikä hallituksen päätöksistä.

Ilkka Vuori

Toki laitteita ja lääkkeitä saa lisää laskemalla henkilökuntakustannuksiakin. Onko yhteiskunnan ainoa tehtävä pitää ihminen elossa niin pitkään kuin ikinä vain mahdollista ? Ennen pitkää sillä ajattelumallilla ollaan kuilun edessä. Yhteiskunnan on toimittava ja kehityttävä, voidakseen pitää joka ainoa zombiekin elossa. Tulevaisuudessakin.

Jussi Keskinen

Täytyisi ensin määritellä se zombie, jasilti lääketieteen ja lääkäreiden tehtävä on ylläpitää ihmisen henekeä, sillä he vakuuttavat; "vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen." Elämän kunnioittaminen alkaa jo perustasolta eli yleislääkäritasolta, siellä annetaan "malli" myös kansalasille kuinka heistä välitetään. Se malli jota meidän pääministerimme tarjoaa on tylymalli, jossa vain talous ratkaisee.

Onko niin, että vähemmän varakkaat ovat huonompia ihmisinä ? Nää zombi kirjotukset ovat joko rumaa pilaa tai sisäisen "natsin" tuotoksia.

Meidän terveydenhuolto räpiköi nimenomaan prevetian kaikilla tasoilla tosi surkeaksi ja siksi hoidot alkavat usein liian myöhään ja tehottomina mm. ja erityisesti psykiatrisella puolella, jossa terveyskeskusten ja yksityislääkäreiden kohtaaminen potilaan kanssa ei toimi. Se ei toimi koska viisi - kymmenen tai viisitoista minuttia ei riitä mihinkään mutta nyt tehdään masennusdiagnooseja paperilapun täyttämisen perusteella ja määrätään koukuttavat ja paljon sivuvaikutksia omaavat välittäjäaineisiin vaikuttavat lääkkeet joiden sivuoireita sitten aletaan hoitaa uusialla lääkkeillä - eläköön Big Fharama ja sen sadat ja tuhannet lobbarit ja lääkärisijoittajat.

Kaarlo Erjala

Yhteiskunnan tärkein tehtävä ei ole pitää ihmistä elossa niin pitkään kuin ikinä vain on mahdollista. Ihmisen elämä on rajallinen, vaikka elinikä onkin jatkuvassa kasvussa. En kannata eutanasiaa, mutta en ymmärrä ylimitoitettuja hoitoja elämän ollessa jo päättymässä. Suosittelen kaikille kaltaisilleni ikäihmiselle hoitotestamentin tekemistä.

Juha Koponen

...NYT toimiva DDR-terveydenhoitomme ei toimi ja anna riittävän tasokasta hoitoa kansalaisille. Terveyskeskusten ja sairaaloiden suurin ongelma on huono työn tekemisen kulttuuri. Terveyskeskuslääkäreiden suurin huoli on se, että potilaat eivät joudu "turhaan" erikoislääkäreiden vastaanotolle ja toisaalta ei tehdä tai aloiteta tutkimuksia myöskään "turhaan". Puhumattakaa kalliista syöpähoidosta, siis tänään, ei tulevaisuudessa.
SOTE on parasta mitä Suomeen on tehty ajatellen kansalaisten terveydenhoitoa. Ilman muuta toiminta tehostuu, veromiljardeille tulee katetta. Ja ilmeisesti kustannukset joillakin tasoilla nousevat, mutta toisaalta järjestelmän muutos myös alentaa niitä.
On turhaa itkeä kustannusten noususta, jos kerran hyvä hoito niin vaatii. Ei voi olla niin, että jokin taika DDR- hoito voisi mitenkään olla halvempaa, jos ihmisiä hoidetaan tasokkaasti. Yksityisellä pohjalla oleva järjestelmä on yksilöä kohtaan parempaa ja turvallisempaa. Ei ole varaa yliolkaisuuksiiin ja "säästöihin" hoidon tarpeen "priorisoinnissa". Se sosiaalisuomalainen on ihminen jota on hoidettava, muuten firma ei ole onnistunut ja tuota voittoa.
Varmaan joskus tulevaisuudessa on maksettava autovakuutuksen kaltaista maksua, jos kerran hoito maksaa enemmän ja enemmän. SE ei ole huono asia, se on huono asia että ihmisiä ei hoideta, vaikka niin luullaan!
Suomalainen DDR-hoito järjestelmä on "maailman parasta" niin kauan kun on nuori ja terve...

Harri Tapani

" Yksityisellä pohjalla oleva järjestelmä on yksilöä kohtaan parempaa ja turvallisempaa."

Tuo ei välttämättä pidä ollenkaan paikkaansa ja se todella on paljonm kalliimpa, kuten Yhdysvalloista olemme saaneet nähdä.

"USA:n terveydenhuolto perustuu kilpailuun. Sen seurauksena siellä asukasta kohden terveydenhuollon menot ovat yli kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Siitä huolimatta merkittävä osa väestöstä on terveydenhuollon palvelujen ulkopuolella. "

http://pekkajnykanen.blogspot.fi/2005/09/suomen-terveydenhuolto.html

"USA:ssa kuluu terveydenhuollon hallintoon asukasta kohden noin puolet siitä rahamäärästä, millä pyöritetään Suomessa kaikki tervydenhuollon menot."

http://pekkajnykanen.blogspot.fi/2006/01/hallintokulut-terveydenhuolloss...

Kalevi Salonen

"SOTE on parasta mitä Suomeen on tehty ajatellen kansalaisten terveydenhoitoa."
Onkohan tuo nyt aivan totta, sillä ainakin hallituspuolueiden poliitikkojen puheiden perusteella sote-uudistuksessa on kuitenkin kyse ainoastaan liike-elämän lisäämisestä. Kaikki muu on sille alisteista. Tutustupa esimerkiksi vaihtoehtoon, joka olisi oikeasti ihmisten ja terveydenhuollon eikä liikeyritysten parhaaksi.

Tuntuu myös vastenmieliseltä nähdä miten julkista terveydenhuoltoa pitää yrittää vielä DDR-hoidoksi nimittelemälläkin mollata. Minusta se ei ole asiallista.