Maanantai 21.5.2018

TE: Ministeri Lintilä irtisanoutuu kansliapäällikön tunneli-twiitistä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.2.2018 17:50
  • Kuva: Tiina Somerpuro
    Kuva
    Mika Lintilä.
|

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) otti maanantaina etäisyyttä kansliapäällikkönsä Jari Gustafssonin kannanottoon, jolla tämä tuki liikemies Peter Vesterbackan yksityistä tunnelihanketta Helsingin ja Tallinnan välille. Ministeri kommentoi asiaa Talouselämälle.

Gustafsson twiittasi viime torstaina pitävänsä ”murheellisena, että Tallinnan suurlähetystö (tai yleensä joku) kaivaa kuoppaa Vesterbackan tunnelihankkeen alta”.

Lintilä tukee virallista, valtioiden välistä tunnelihanketta.

– Tunnelista on tehty selvitys, joka on vastuuministerille eli Bernerille vasta luovutettu, ja sen mukaan kai mennään, ministeri vastasi maanantaina Talouselämän kysymykseen.

– Luulen, että tässä kansliapäällikön [Gustafssonin] tilanteessa on vähän yhdistynyt kaksi roolia: hän on entinen ulkoministeriöläinen, ja nykyisin täällä työ- ja elinkeinoministeriössä, ministeri kommentoi.

Lintilän myöntää, että kansliapäällikkö sooloili ja että ”sehän näytti siltä, että se on hänen henkilökohtainen twiittinsä ollut”.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla Suomen Tallinnan-suurlähetystössä laaditusta muistiosta, jossa Vesterbackan yksityistä, kiinalaiseen rahoitukseen perustuvaa hanketta arvioitiin hyvin kriittisesti ja jopa vähättelevään sävyyn. Vesterbacka otti lähetystön moitteista nokkiinsa. Lintilä ei osaa ottaa kantaa Vesterbackan hankkeeseen.

Lähde: Talouselämä

Lue myös: Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeen vetäjä kypsyi ulkoministeriöön: ”Pitää varmaan kyseenalaistaa koko organisaation osaaminen”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Terava

Tilanne on kiusallinen. Valtiovalta kokee kärsineensä arvovaltatappion, jollei se pääse käyttämään veronmaksajien rahoja suomenlahden alle kaivettavaan tunneliin. Kymmenet miljardit jäävät tuhlaamatta, mutta poliitikot ja virkamiehet tuntevat itsensä kädettömiksi.
Veronmaksajan kannalta on paljon turvallisempaa olla käyttämättä suomalaisia verovaroja tunneliin. Se saattaa valmistuakin joskus yksityisenä projektina.

Tapio Mäkeläinen

Kun kohtuullisella liike-elämän kokemuksella ja suurempia projekteja seuranneena tutustuu tähän yksityiseen hankkeeseen, niin voi todeta sen olevan lähinnä Sunny Car Center tasoisen toiveen.
Tämä on suurempi hanke kuin atomivoimala, Porvoon jalostamo, Turun telakan pelastaminen tai sotakorvaukset.
Valtavan iso ja hieno Äänekosken kombinaatti maksoi hieman yli miljardin. Kuka on mahtanut laskea kaivamiseen kuluvan ajan ja ja lupiin menevät junailut . Aikataulu on mahdoton. Ensi vuoden jälkeen on 2020..
Sori vaan mutta no can do.

Markku Lehto

Taas kerran tulee mieleen, että jos nyt laitettaisiin Suomen oma sisäinen ratainfra ensin kuntoon kunnolla ja aletaan sitten vasta miettimään tunnelihommia. Suomessa riittää rataverkon tilkkutäkissä kuntoon laittamista. Suomen rataverkon kuntoon saattaminen maksanee 1 - 2 miljardia 4 - 6 vuoden jaksolla.

Tunnelihankkeessa puhutaan 20 - 30 miljardista vähintään.

Mistähän ne rahat otetaan ja mikä on tunneli-investoinnin takasinmaksuaika ? Paljollako valtion pitää tukea tunnelin junaliikennettä, jotta siihen saataisiin riittävästi käyttäjiä pois lauttaliikenteestä ? Jos valtio ei tue moista investointia, saattaa junalipun hinta nousta niin suureksi, että matkustajia ei tule.

Markku Lehto

Ehkä TEM:ssä pitäisi ensin keskittyä vuosittaisten 4 000 miljoonan yritystukien perkaamiseen. Senhän arviointi alkaa tämän kuun lopussa, kun Pekkarisen yritystukien uudistamistyöryhmä julkaisee loppuraporttinsa. Saas nähdä esitetäänkö siinä leikkauksia vai keksitäänkö siinä uusia tukiaisautomaatteja ?