Keskiviikko 20.6.2018

Nostaako brexit Suomen EU-maksuja? Petteri Orpo KL:lle: Lähtökohtana ”ei”, neuvotteluvaraa on

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.2.2018 09:54
  • Kuva: Alma Media arkisto / Antti Mannermaa
    Kuva
|

Suomen lähtökohta on, että Britannian EU-eron jättämää budjettilovea ei paikata muiden EU-maiden jäsenmaksuja kasvattamalla, mutta neuvotteluvaraa valtion budjettikehyksissä on. Näin kertoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) Kauppalehdelle.

Euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat maanantaina Brysseliin ja tiistaina mukaan liittyvät loppujen EU-maiden valtiovarainministerit. Tulevan, vuonna 2020 alkavan rahoituskauden budjettiraamit ovat tapetilla brexitin myötä. Kun Iso-Britannia jättää EU:n, se jättää EU:n budjettiin samalla 14 miljardin euron loven.

Suomi ja monet EU-maat suhtautuvat nahkeasti budjettiaukon täyttämiseen lisärahoituksella. Euroopan budjettikomissaari Günther Oettinger on kuitenkin todennut, ettei Britannian jättämää lovea täytetä taikatempuilla vaan lisärahoituksella. Hän korostaa, että harva jäsenmaa on valmis leikkaamaan omia EU-tukiaan.

Myös Orpo vahvistaa KL:lle, että Suomi tavoittelee nyt tulevalle kehyskaudelle ”suhteellisesti korkeampaa saantoa” tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoista sekä maatalous- ja koheesiorahoista.

Orpo korostaa myös, että Suomelle erityisen tärkeiden EU-hankkeiden kohdalla rahoitusta ollaan valmiita lisäämään. Näitä ovat muun muassa yhteisen maahanmuuttopolitiikan ja puolustuksen edistäminen.

–Jos näihin ei pystytä riittävästi saamaan rahoitusta, me olemme valmiita keskustelemaan maksuosuuden kasvattamisesta, sanoo Orpo Kauppalehdelle.

LUE MYÖS:

Brexit jättää EU:lle 12 mrd.e:n aukon – Budjettikomissaari: Jäsenmaiden täytettävä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

15.2-18
Verk.uutis.
– Emme täytä Britannian jättämää aukkoa, joka on noin 12 miljardia euroa, Sipilä sanoi eduskunnan kyselytunnilla.
– Jonkin verran pitää olla neuvotteluvaraa.
-Jos pitäisi veikata mihin EU-budjetin taso asettuu, niin se on muutaman kymmenyksen yli prosentin. Meille on tärkeää pitää huolta kotimaisesta
- maataloudesta ja aluepolitiikan rahoista.

Niinpä.Maataloustuet . Taisi niin käydä Kreikan III-tukipakettikin "hyväksyttiin" kun vain Suomi sai -13 eritystuet maatalouteen kun siirtymäkauden tuet poistui.
Joka sopimuksessaha on ollut maataloustuet päälimmäisenä jo -92 lähtien kun EU sopimuksia on tehty.
Joten kyllä kansa taas maksaa lisää jäsenmaksuja.

Eikä tämä mitään uutta ole. Jo-92 sopimuksessa lukee että Suomi tulee aina olemaan nettomaksaja .Kun köyhät itä-Saksa ja köyhät Balttian maat tulevat jossain vaiheessa liittymään EU.