Torstai 21.6.2018

Asiantuntijalta neuvo Suomelle EU-pöytiin: ”Ei pidä rynnätä vesittämään järkeviä kantoja”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.2.2018 08:46
  • Kuva: Alma Media / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoo, että rahaliiton rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen on lähiaikojen tärkeä politiikkakysymys Euroopassa.
|

Markkinakuria vai yhteisvastuuta? Siinä Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n suuri kysymys. Saksa ja sen liittolaiset ovat korostaneet kansallisen vastuun roolia, Ranska ja Etelä-Euroopan maat puolestaan yhteisvastuun roolia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kirjoittaa Etla-kolumnissaan, että rahaliiton rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen on lähiaikojen tärkeä politiikkakysymys Euroopassa.

Uudistamisen paine kasvaa, koska Euroopan parlamentin vaalit keväällä 2019 muodostavat katkoskohdan, joka estää uusien asioiden edistämisen. Lisäksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa edetä EU:n ja euroalueen tiivistämisessä.

Saksassa hallituksen muodostaminen on yhä kesken. Näköpiirissä oleva kristillisdemokraattien ja demareiden suuri koalitio haluaa kuitenkin tukea Macronia. Tämä on herättänyt huolta siitä, jääkö Suomi yksin puolustamaan kansallista vastuuta korostavaa EMU-linjaa.

Vihriälän mielestä huoli ei ole aiheeton. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla päämurhe.

–Paljon tärkeämpää on se, saadaanko aikaiseksi uudistus, joka aidosti parantaa EMU:n vakautta, hän kirjoittaa.

Neljäntoista saksalaisen ja ranskalaisen ekonomistin ryhmä julkisti tammikuussa yhteisen ehdotuksen EMU:n kehittämiseksi. Ehdotuksen perusidea on vahvistaa samanaikaisesti markkinakuria ja toisaalta luoda tehokkaampaa riskinjakoa.

–Ryhmän esitys ei ole tärkeä sen vuoksi, että sen elementit olisivat kauttaaltaan briljantteja tai uusia. Tärkeys tulee ensinnäkin siitä, että kokonaisuus on varsin tasapainoinen, Vihriälä kirjoittaa.

Hänen mielestään saksalais-ranskalainen ehdotus on "varsin hyvä" pohja Suomen lähikuukausien politiikalle. Siinä on painotuksia, jotka vastaavat Suomen jo omaksumia kantoja.

–Hankalin asia Suomelle on fiskaalinen suhdannetasausjärjestelmä, jota Suomi on perustellusti vastustanut.

Vihriälän mielestä tasausjärjestelmän apu taantumassa oleville maille on vähäinen, mutta järjestelmään sisältyy riski siitä, että kannustimet välttämättömiin sopeutustoimiin heikkenevät. Sitä kautta syntyy riski pysyviin tulonsiirtoihin.

–Suomen ei pidä rynnätä vesittämään järkeviä kantojaan. Suomen kannattaa hyväksyä vain sellainen uudistus, joka mahdollistaa valtioiden velkasaneerauksen ja pankkien riskien tehokkaan rajoittamisen, hän kirjoittaa.

Vihriälän mielestä Suomen kannattaa nyt painaa päälle hyvän, markkinakuria vahvistavan uudistuksen aikaansaamiseksi. Hän tosin myöntää, että se ei helppoa.

–Juuri nyt on kuitenkin paras aika yrittää tällaista uudistusta. Hyvän talouskehityksen oloissa markkinakuria vahvistavat, järkevästi suunnitellut pelisääntöjen muutokset aiheuttavat vähiten riskiä paniikkireaktioista. Markkinakuria vierastavat maat tuskin voivat odottaa Saksaan niiden näkökohdille myötämielisempää hallitusta kuin se, mikä nyt on muodostumassa.

Vihriälä lisää, että Suomen ei kuitenkaan pidä olla mukana huonoissa järjestelyissä. Oman tien kulkeminen ei estä muita etenemästä. Muut jäsenmaat voivat perustaa fiskaalisen tasausjärjestelmän ilman Suomea, jos sellaista hyvänä pitävät.

–Jos Suomi toimii ratkaisuhakuisesti, on vaikea syyttää epäsolidaarisuudesta, vaikka emme lähdekään mukaan hölmöihin ratkaisuihin. 

Lähde: Talouselämä

LUE MYÖS:

Euroministerit koolla: Kreikka taas listalla – miten tukipaketeista päästään eroon?

Nostaako brexit Suomen EU-maksuja? Petteri Orpo KL:lle: Lähtökohtana ”ei”, neuvotteluvaraa on

Brexit jättää EU:lle 12 mrd.e:n aukon – Budjettikomissaari: Jäsenmaiden täytettävä

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Vastustuksen syy on varsin selvä. Vanhan sanonnan mukaan lupaus muistetaan, mutta ehto unohdetaan. Niin on syytä epäillä käyvän tässäkin tyapauksessa. Riskien jako tulisi toteutumaan mutta markkinakuri ei. Sitä koskevat päätökset kun ovat säännönmukaisesti jääneet toteutumatta. Harva suostuu tekemään epäluotettavan sopimuskumppanin kanssa sopimusta, jossa maksumieheksi joutuminen on jokseenkin varmaa, mutta kumppanin suorituksen toteutuminen on vähintäänkin epätodennäköinen.