Maanantai 24.9.2018

Aktiivimalli näkyy jo tilastoissa? Ekonomisti: ”Hallitus voisi nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.2.2018 09:43
Päivitetty: 
20.2.2018 12:15
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ekonomistien mukaan alkaa näyttää siltä, että hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyys saattaa toteutua. Myös aktiivimallin arvioidaan näkyvän tilastoissa.
|

Tilastokeskuksen tänään julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia, kun se vuosi sitten oli 9,2 prosenttia. Säännöllistä kausivaihtelua ja kuukausittaista satunnaisvaihtelua tasoittava työttömyysteen trendilukema oli 8,5 prosenttia ja työllisyysasteen 70,9 prosenttia.

Ekonomistien mukaan alkaa näyttää siltä, että hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyys saattaa toteutua. Myös aktiivimallin arvioidaan näkyvän tilastossa.

– Työllisyysasteen trendi jatkaa vauhdikasta kasvuaan kohti hallituksen tavoitetta. Aktiivimalli saattaa näkyä tilastoissa, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi Twitterissä.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kiinnittää huomiota siihen, että kausitasoitettu työttömyysaste on pysynyt samalla tasolla 5 kuukautta putkeen, vaikka talous kasvaa ja työllisyys nousee.

–Työttömyysasteen hitaan laskun taustalta löytyy työvoiman huomattava 2,6 prosentin kasvu. Työllisiä oli tammikuussa 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi 70,9 prosenttiin, hän selittää omassa katsauksessaan.

Työllisyyden nousu ja työvoiman ulkopuolella olleiden laajamittainen paluu työmarkkinoille on Kuoppamäen mukaan erinomainen uutinen, joka kertoo talouskasvun viimein nostavan työllisyyttä ja ihmisten luottavan työn löytymiseen aiempaa enemmän.

–Työllisyys reagoi usein viiveellä talouskasvuun, mutta tällä kertaa talouden voimakas elpyminen näkyi työllisyydessä tuskastuttavan hitaasti. Ylitöiden määrä työllisten keskuudessa nousi etenkin 2016 ja talouskasvu oli pitkään myös 2017 lähinnä tuottavuuden paranemisen varassa. Nyt sekä työvoiman kysyntä että tarjonta kasvavat. Entistä useampi pitää siis töiden saamista aiempaa todennäköisempänä ja siirtyy aktiiviseksi työnhakijaksi.

"Kolme pehmeää mittaria näyttävät vihreää valoa"

Kuoppamäki muistuttaa, että avoimet työpaikat ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa, mikä kertoo työvoiman kysynnästä.

–Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaaminen on kuitenkin ollut takkuista. Huomattavan suuri osa avoimista työpaikoista luokitellaan vaikeasti täytettäviksi.

Kuoppamäen mukaan on luultavaa, että työttömien aktivointitoimet ja talouskasvu nostavat sekä työvoiman tarjontaa että työvoiman tarvetta lisää tänä vuonna.

–Pitkällä aikavälillä olisi tärkeää saada lyhyistäkin työsuhteista kertymään osaamista, jolla on arvoa työmarkkinoilla. Samaan aikaan koulutukseen kannattaisi panostaa, jotta työvoiman osaaminen pysyy mukana muutoksen ja kasvun tahdissa, hän neuvoo.

Syklinen elpyminen auttaa Kuoppamäen mukaan nyt huomattavasti työllisyyden parantamisessa ja hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää hänen mielestään mahdolliselta saavuttaa. Hän sanoo, että rima voitaisiin asettaa korkeammallekin.

–Rakenteellisia uudistuksia kannattaa jatkaa. Yhä nouseva työllisyysaste auttaisi julkista taloutta, nostaisi ostovoimaa, lisäisi talouskasvun eväitä ja auttaisi pitämään suomalaisten osaamisen kilpailukykyisenä. Hallitus voisikin nostaa työllisyystavoitteen riman korkeammalle vielä ennen hallituskauden loppua.

Myös Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus pitää 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamista todennäköisenä, joskaan ei varmana juuri ennen eduskuntavaaleja keväällä 2019.

– Niukat rakennemuutokset työmarkkinoiden rakenteissa tai perhevapaiden uudistamisessa eivät tylsytä työmarkkinoiden toipumista lyhyellä aikavälillä, koska kiitettävä kolmen prosentin kasvu tuo mukavaa myötätuulta. Talouskasvu on yllättänyt positiivisesti maailmalla, euroalueella ja Suomessa. Tänä vuonna talous kiitää toista vuotta kolmen prosentin kasvussa ja nyt nousu näkyy vihdoin ihmisten arjessa, Brotherus kommentoi.

Syy siihen, ettei työttömyysaste laske on Brotheruksen mukaan myönteinen: yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa hänen arvionsa mukaan nyt takaisin työnhakuun ja täten tilastoissa takaisin työttömiksi.

–Työmarkkinoiden kolme pehmeää mittaria näyttävät vihreää valoa: piilotyöttömät palaavat työnhakuun, osa-aikaisille tarjotaan lisätunteja ja täysiaikaiset tekevät ylitöitä ennätyksellisesti. Kaikki kertovat vahvasta vedosta taloudessa ja työmarkkinoilla.

–Kausitasoitettu työllisten määrä kasvanut 86 tuhannella kesäkuusta 2015. +24 tuhatta tarvitaan vielä niin 110 000 tavoite täyttyy. Mahdollisuuksien rajoissa, kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen puolestaan arvioi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) iloitsee työllisyysluvuista ja alkaa olla jo varma hallituksen tavoitteleman 72 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta. Lue tarkemmin: Juha Sipilä iloitsee työllisyysluvusta: ”Johtaa hallituksen 72 %:n tavoitteeseen vaalikauden lopussa”

 

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Täsmälleen! Kansainvälinen suhdanneveto on lähes täysin koko taloudellisen vedon takana. Kiky oli vain pintaraapaisua.
Aktiivimalli oli tarpeellinen, mutta ylen huonosti laadittu ja toteutettu.
Työhalua alkaa kyllä nopeasti löytymään kun ei liikaa hyysätä vaan tehdään kristallinkirkkaksi että kannattaa olla töissä, lähes missä tahansa töissä, mieluummin kuin työttömänä tai osittain työtä kaihtavana.
Tosin mikäs meillä turvassa olevilla eläkeläisillä on "möykätessä". No se, että emme koskaan ole olleet työttömyyspäivärahalla tai sosiaalisilla tuilla päivääkään vaan olemme aina, hyvin huonoinakin aikoina ottaneet vastuun vähintäin itsestämme.

Marja-Liisa Kalkela

Määräaikaista osa-aikatyötä tekevien palkansaajien määrä nousi vuodessa 29,5 % (25 000 hlö)
Näkyy myös Kelan toimeentulotuen ja asumistuen tarpeessa joka on noussut huimasti-16 jälkeen.

Aktiivitoimissa olevien työtilanne ei ole muuttunut.He ovat yhä tulottomia työttömiä.Jolla ei ole vakituista työsuhdetta eikä palkallista työtä.
"Palkka" maksetaan yhä verovaroista Kelasta sosiaaliturvaa vastaan.

Marja-Liisa Kalkela

9.2.2018
Työttömyyden väheneminen yli 30 000 ihmisellä olisi laskelmien mukaan Suomen taloudelle isku.

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä puhuu OECD:n ja Euroopan komission arvioimasta rakenteellisen työttömyyden rajasta.

Työttömyyden kehittymiseen ja rakenteelliseen työttömyyteen voidaan kuitenkin vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.

– Esimerkiksi keventämällä ansiotulojen verotusta,
-tehostamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa,
tiukentamalla työttömyysetuuksia .

Marja-Liisa Kalkela

Vasta kun palkoista alkaa tulla veroja valtion kirstuun voidaan puhua että työllisyys on kohentunut. Tempputyöllistämisellä niitä palkallisia työpaikkoja ei synny. Koska yrityksillä ei ole työvoiman tarvetta nytkään Kikynkään jälkeen. Irtisanomisiahan tulee jatkuvasti lisää.

Jaakko Aalto

Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun toteutuu seuraava kehityskulku.
- Hallitus kertoo tavoitteen sekä määrittelee ja toteutta niihin tähtäävän toimenpiteen
- Oppositio vastustaa raivoisasti ja väittää, että ainakaan nuo hallituksen toimenpiteet eivät edistä tavoitteen sdaavuttamista
- Tilanne alkaa muuttua tavoitteen suuntaan
- Oppositio selittää, että ei muutos johdu hallituksen toimista eikä se tavoitekaan oikeastaan ollut hyvä.

Jonkinlaista huippua tällä linjalla edustaa , kun aletaan väittää, että työttömyyden alenminen on tuhoisaa. Varsinkin, kun sama taho on hetkeä aikaisemmin pitänyt hirvittävänä onnettomuutena valllitsevaa korkeaa työttömyyttä.

Marja-Liisa Kalkela

Onhan se juu.Mutta kerroppa miksi pitkäaikaistyöttömyys ja leipäjonot ei ole lyhentynyt -94 jälkeen?
Yritykset ei palkkaa yhtäkään työntekijää ellei sillä ole työvoiman tarvetta.
Henkilöstö menojen takia joka syö tulosta. Yritysten tarkoitushan on tehdä voittoa .
Ei hyväntekeväisyystyötä vain työllisyyden takia.
Luulisi porvari-hallituksen edes sen asian tietävän .Onhan niistä useampi ollut elinkeinoelämän leivissä , ministereistäkin.

Harri Tapani

"Jonkinlaista huippua tällä linjalla edustaa , kun aletaan väittää, että työttömyyden alenminen on tuhoisaa."

Semmottiahan se Vartianen selittää, monet eivät vain ymmärrä mistä on kyse, sama aasiaa kertoi juuri aivan vähän aikaa sitten Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja uutisissa, tuolta linkistä voi sitten pyrkiä selvittämään itselleen mistä on kyse:

"Ilman työttömiä talous hiipuu, sanoo ministeriön tutkimusjohtaja"

https://www.uusisuomi.fi/comment/778725#comment-778725

Työttömyyttä siis pitää olla, sen on viisaamat (Friedman&co) todenneet, Friedman on sentään kohtuu kuuluisa ja palkittukin, nykyiset politiikot toteuttavat käytänössä Friedmanin oppeja:

"Merkittävä saavutus oli myös hänen esittämä Phillips-käyrän kritiikki ja luonnollisen työttömyysasteen käsite (engl. natural rate of unemployment) vuodelta 1968.[4] Tämä Friedmanin ns. luonnollinen työttömyysaste eli NAIRU on todellisuudessa hallituksille asetettu vaatimus olla parantamatta työllisyyttä ns. elvyttävin toimin, Friedmanin väittäessä työllisyyden edistämiseen tarvittavan rahan kiihdyttävän inflaatiota. Sen sijaan Friedman ja monetaristit katsovat, että sosiaaliturvan purkaminen ja minimipalkkojen poistaminen..."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman

Lyhyesti, työttömyydella ja työttömien kurjistamisella pidetään kurissa palkat ja inflaatio, siksi työttömyys on kovin tärkeää ja sitä pidetään yllä vaikka sitten työttömien maahantuonnilla..

Pentti Westerholm

Niinpä,niin kaikki olisi järjestynyt ilman hallituksen toimenpiteitä.Tutkimukset ja tilastot kyllä kertovat hallituksen toimenpiteiden vaikuttaneen.Mutta jokainen saa uskoa miten haluaa.Tämä on ollutkin opposition kantava voima.Muuhun he eivät pysty vaikuttamaankaan.

Marja-Liisa Kalkela

Ei .Eikä tähänkään oppositiovoi vaikuttaa .Ainoastaan Kepu jakokoomus:

Tuhannet joutuvat kortistoon
Lauantai 17.2.2018
IL
Sote- ja maakunta-uudistus johtaa
-julkisen alan työpaikkojen verilöylyyn.
- Saneeraus alkaa, kun uudet maakunnat luopuvat lähivuosina kannattamattomasta perusterveydenhuollosta ja siirtävät sen suurille työterveysfirmoille.

Eli aloitetaan taas alusta työllisyyden "hoito" Aktiivimalleilla.

Timo Harju

Mitkä "tutkimukset ja tilastot" kertovat hallituksen toimenpiteiden vaikuttaneen? Missä tutkimuksessa todetaan, että työpaikat ovat lisääntyneet aktiivimallin tai ansiosta?

Tuttavani on ollut yli 30 vuotta pienellä palkalla keittiöapulaisena sairaalassa. Silläkö Suomen talous lähti nousuun, että hänen pienestä kesälomarahastaan leikattiin 30% ?

Pentti Westerholm

Yksi aktiivimallin tavoiteista onkin poistaa kortistosta ne henkilöt jotka eivät jostakin syystä pysty vastaanmaan työelämän haasteisiin.Heidät kelpuutetaan ryhmiin joille haetaan elämänlaatua ja ansiotasoa parantavaa työperäistä toimintaa.Tässäkin hallitus on tehnyt ihmisläheistä työtä.Tähän ei aikaisemmat hallutukset ole pystyneet.

Marja-Liisa Kalkela

Oliskohan noinkaan? Vai miksi pitää hakea työttömäksi työnhakijaksi ennen kuin saa toimeentulotukea? Esim.opiskelijat . Miksiköhän toimeentulotuella roikotetaan eläkkeelle pääsyä odottavia, sairaseläkkeelle pääsyä odottavia ?
Se tulee halvemmaksi .
Joka lomautettulasketaan työttömäksi.Joka osa aikaisesti lomautettu lasketaan työttömäksi.

Helena Wee

"Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä."

Eli mikä tahansa tunnin palkaton puuhastelu viikossa tai alle 3 kuukauden työttömyys tarkoittaakin työllisyyttä :D Ja tuo maaginen 3 kuukautta - kuinkas ollakaan - aktiivimallissa se on just se tarkastelujakso! "Työllisyys" nousee kohisten, no problemo! LOL...

Harri Tapani

Tilastovedätyshän tämä aktiivimalli mm. on, yksinkertaisemmat ottavat sen ihan tosissaan :P

Oikean työllisyyden noususta on jopa varoiteltu, se kun olisi isompi ongelma.

https://www.uusisuomi.fi/comment/778725#comment-778725

Toki SOTE auttaa, se tekee joitain kymmeniä tuhansia työttömiä joka tapauksessa joten työttöminen tarve ainakin hetkeksi on turvattu.

"Yritykset eivät palkkaa 50 000:ta tai 100 000:ta ihmistä, vaan ehkä 50-60 prosenttia siitä. Loput joutuvat työttömiksi tai eläkkeelle, koska heidän työpanokselleen ei ole käyttöä. Työtä vaille jää 20 000-50 000 työntekijää."

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802162200751175_u0.shtml

Marja-Liisa Kalkela

4.1-18
KL
Kela maksaa työttömyysetuuksista peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea, jonka vuoksi aktiivisuuden seuranta tulee myös Kelan tehtäviin.
Näitä tuensaajia on joka kuukausi yli 200 000.

Joten "palkanmaksun" yritysten ,järjestöjen ja kuntien puolesta maksaa veronmaksajat.

Harri Tapani

" kokopäivähommissa palkalla jolla tulevat toimeen ilman tukia..."

No ei tietenkään ole, Työllistyminen selittyy kuten taloussanomat tutki:

"selittyy lähes yksinomaan osa-aikatöillä....Enemmän osa-aikaisia, vähemmän kokopäivätöitä...Kokoaikaisesti työskenteli itse asiassa viime vuonna pienempi määrä suomalaisia kuin vuonna 2014."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005575183.html

Eli kyllä tilastot ovat ihmeellisiä :P Tunnin töillä osa-aikaiseksi työlliseksi ja tilastot kaunistuu...

Harri Tapani

"Tilastokeskuksen tänään julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli tammikuussa..."

Mutta mikä on se oikea ja todellinen työttömyysaste, se on ylensä löytynyt työvoimaviranmoisten sivuilta, työministeriön luvuista. Veikkaus on, että todellinen työttömyysaste on n.15 prosenttia, kuten se on ollut jo pitkään. Tuota reilu 8:saa prosenttia pidetään yleisesti Suomen Nairu-työttömyyden tasona, ns. luonnollisena työttömyysasteena jonka alle työttömyys ei saisi laskea.

Harri Kota-aho

Sopeutumiseläkkeen ja sopeutumisrahan saajat (28.6.2017), suluissa edustajavuodet.
-----
Alho Arja Inkeri (1983-1999, 2003-2007)
Aula Maria Kaisa (1991-2003)
Bryggare Arto Kalervo (1995-1999, 2003-2007)
Forsius Merikukka (1999-2011)
Gestrin Anna Christina (2000-2003, 2003-2015)
Hemmilä Pertti Aatos (1999-2015)
Holmlund Anne Elisabeth (2002-2015)
Hänninen Tuomo Juhani (2003-2011)
Kaarilahti Marjut Hannele (1991-1999)
Karhu Saara Elina (1999-2015)
Karpela Tanja Tellervo (1999-2011)
Kerola Eeva Inkeri (1999-2015)
Kokko Osmo Urmas (2011-2015)
Komi Katri Helena (1999-2015)
Korhola Eija-Riitta Anneli (europarlamentissa 1999-2014)
Korhonen Martti Allan (1999-2015)
Koskinen Elise Marjaana (1995-2011)
Kurvinen Esko Anton (1991-2007, 2011-2015)
Kuusisto Merja Anneli (2007-2015)
Kärkkäinen Kari Juhani (1999-2011)
Lindén Suvi Helmi Tellervo (1995-2011)
Lipponen Päivi Pauliina (2007-2015)
Matikainen-Kallström Marjo Tuulevi (2003, 2004-2015)
Nurmi Tuija Anna-Liisa (1995-2011)
Ojansuu-Kaunisto Kirsi Johanna (1999-2011)
Paasio Heli Tuulikki (1999-2015)
Parpola Marjukka Meri (1999-2007)
Pykäläinen Tuija Maaret Sinikka (1991-1999)
Rauramo Anssi Mauno Heikki (1987-1998)
Rönni Tero Matti Johannes (1999-2011)
Seivästö Ismo Eero (1991-1995, 1999-2003)
Seppälä Arto Eemil (1999-2007)
Thors Astrid Gunilla Margareta (2003, 2004-2013)
Viitamies Johanna Pauliina (2007-2015)
Virtanen Erkki Alvar (2003-2015)
Väätäinen Tuula Anneli (2003-2015)
(Lähde: IL 9.7.2017) Aktiivimalli toimii näköjään toisilla paremmin. Eipä siinä mitään onhan nämä henkilöt olleet ”aktiivisia ja ansainneet eläkkeensä olleensa kansanedustajina”.Ainoa ongelma on vain,että en muista mitä ovat tehneet. Paitsi ovat onnistuneet saamaan hyvät eläke ehdot. Sääli ettei pysty elättämään itseään ilman veronmaksajia.

26. Linkki tähän kommenttiin ilmoita asiattomaksi