Lauantai 22.9.2018

Tampereen ylistetty työllisyyskokeilu päättyy jo joulukuussa? – ”Siirtää työttömät hallinnosta toiseen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.2.2018 09:40
Päivitetty: 
21.2.2018 09:47
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tampereen pormestari Lauri Lyly pitää työllisyyskokeilun tilannetta kummallisena. ”Me olemme nyt puolessa vuodessa saaneet selkeitä, hyviä tuloksia aikaiseksi. Nyt sitten pystytään tätä vielä ehkä puoli vuotta tekemään täysipainoisesti, kun projekti [juuri] on saatu pystyyn.”
|

Valtion TE-toimistot pantiin kehutussa kokeilussa kimppaan Tampereen seutukuntien työvoimahallinnon kanssa. Pidempään työttömänä olleita on työllistetty noin sadan työttömän viikkovauhdilla ja työttömien tyytyväisyys palveluihin on suorastaan pohjoiskorealaisella tasolla.

Asiassa on kuitenkin yksi mutta: kokeilu päättyy vuoden lopussa. Vuoden 2019 alussa työttömät siirretään näillä näkymin takaisin TE-toimistojen asiakkaaksi. Ja vuoden 2020 alussa he siirtyvät uusiin maakuntiin perustettavien työvoimahallintojen asiakkaiksi.

Pirkanmaan kuntien työllisyyskokeilun ohjelmajohtaja Regina Saari vastaa Uudelle Suomelle olevansa tilanteesta huolissaan kahdeksikon arvoisesti asteikolla yhdestä kymmeneen.

–Se huolettaa sen takia, että meillä on kasvutilanne Suomessa. Meidän kasvun esteenä alkaa olla osaavan työvoiman löytyminen. Kiviä käännetään, että yrityksiin saadaan työvoimaa, jotta voidaan turvata kasvun jatkuminen. Jos me nyt emme käytä kaikkia voimavaroja työllisyyden hoitoon, vaan siirretään asiakkaat vuodeksi TE-toimistoihin ja sitten maakuntaan, niin organisaatioiden valmistelutyö kyllä työllistää meitä [työvoimapalveluissa] 24/7, sanoo Saari.

–Minusta meidän kaikkien pitäisi nyt tehdä töitä sen eteen, että turvattaisiin työvoiman saanti yrityksille, mitä he tällä hetkellä tarvitsevat. Minua huolettaa se, että käytetäänkö tämä kasvun aika nyt toisarvoisiin asioihin.

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) pitää tilannetta ”tosi kummallisena”. Hän pitäisi loogisena, että kokeilua jatkettaisiin vuodella siihen saakka, kunnes maakuntauudistus saatetaan voimaan. Kaupungin näkökulmasta hanke on ollut Lylyn mukaan ”ykköstärkeä”, kun työttömyysaste on kaupungissa ollut 14 prosenttia.

–Se on niin valtavan korkea, että meillä on iso tarve saada ihmisiä töihin.

–Me olemme nyt puolessa vuodessa saaneet selkeitä, hyviä tuloksia aikaiseksi. Nyt sitten pystytään tätä vielä ehkä puoli vuotta tekemään täysipainoisesti, kun projekti on saatu pystyyn. Sitten viimeisen puolen vuoden aikana pitää alkaa jo miettiä askelta seuraavaan. Se on näiden työttömien kannalta tosi huono tilanne ja tuo työntekijöille epävarmuutta, Lyly kertoo.

Pirkanmaan kymmenen kunnan työllisyyskokeilussa siirrettiin kaikkiaan 22 000 työtöntä kuntien hoidettavaksi viime elokuussa. Joukkoon kuuluvat ainoastaan Kelan työttömyystukia saavat, jotka ovat tyypillisesti pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita. Helpommin työllistettävinä pidetyt ansiosidonnaisella tuella olevat työttömät jäivät TE-toimistoille. Lue lisää: 22 000 työttömän pompotus herättää huolta: Palvelut ensin pois TE-toimistoilta ja sitten vuodeksi takaisin?

Kokeilu on käytännössä tarkoittanut, että TE-toimistojen henkilöstö tuotiin kuntiin ja molempien tietohallinnot pantiin yhteen. Työttömälle tämä on näkynyt siinä, että pallottelu TE-toimistojen ja kunnan välillä on loppunut kuin seinään.

–Nyt ei voida enää siirtää vastuuta TE-toimistolle tai kunnalle, kun ollaan yhdessä vastuussa, sanoo työllisyyskokeilua Kuntaliitossa seuraava kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

–Aiemmin kunnankin on pitänyt kysyä TE-toimistosta esimerkiksi palkkatukipäätöstä ja sitten on keskusteltu, voidaanko myöntää palkkatukea tälle henkilölle. Nyt tässä kokeilussa käsittely ketteröityy ja nopeutuu huomattavasti, Lindberg jatkaa.

Työttömän näkökulmasta pallottelun päättyminen on jo selvä parannus nykyjärjestelmään, mutta kun uudistuksessa työttömille nimettiin henkilökohtainen, oma valmentaja, joka henkilökohtaisesti tapaa ja kohtaa työttömän, alkaa ymmärtää, miksi noin 4 000 työttömän raportoima asiakastyytyväisyys saa keskiarvon 9,6.

Pirkanmaan kokeilun ohjelmajohtaja Saari kertoo Uudelle Suomelle, että konkreettisia työllistämistuloksia seurattiin Tampereella työntekijöiden voimin, kun valtion tietojärjestelmä ei sitä vielä automaattisesti seuraa. Tammikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana työllistyi 332 työtöntä, eli noin sata viikossa.

–Pienemmissä kunnissa, kuten esimerkiksi nyt vaikkapa Sastamala, tunnetaan työnantajat ja me pystymme kertomaan suoraan heille tietyistä työnhakijoista, että tämä kannattaa ottaa. He eivät välttämättä pääsisi, jos hakisivat hakemuksella. Mutta kun me pystymme suosittelemaan heitä, kun he ovat olleet erilaisissa toimenpiteissä, niin ne kyllä menee, Saari kertoo.

Vielä tärkeämpänä mittarina Saari pitää niin kutsuttua aktivointiastetta. Nimestään huolimatta se ei viittaa aktiivimalliin, vaan mittarilla on jo pitkään seurattu, miten työttömät osallistuvat työllistymistä edistäviin palveluihin. 

–Suuri osa tästä asiakaskohderyhmästä tarvitsee ensin osaamisen päivittämistä tai muita toimia, jotta he ylittäisivät työllistämiskynnyksen joskus lähitulevaisuudessa. Siellä löytyy pahoja osaamispuutteita tai sosiaali- ja terveyspuolen tarpeita, joihin on tartuttava ennen kuin voidaan ajatellakaan työllistämistä edeltäviä toimia.

–Jos tämä olisi sellainen kohderyhmä, joka ei tarvitsisi paljon mitään, niin ne olisivat menneet jo tässä työmarkkinatilanteessa, Saari sanoo.

Hallitus ehdottaa kompromissiksi allianssia – Lyly: ”Meidän vaikutustyö jatkuu”

Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilua on toteutettu kuntavetoisesti siten, että Tampere on toiminut kokeilussa eräänlaisena ”emokuntana”. Hankkeen 80 miljoonan euron budjetista Tampere on panostanut hankkeeseen 10 miljoonaa euroa.

Nyt kokeiltavana oleva malli ei sovi sellaisenaan hallituksen ajamaan ja näillä näkymin vuonna 2020 voimaan astuvaan maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen. Syy yhteensopimattomuuteen on se, että uudet lait siirtävät palveluiden järjestämisvastuun kunnilta pois perustettaviin maakuntiin.

Pormestari Lyly moittii etenkin sitä, että maakunnalta puuttuu kannustimet järjestää palveluita, koska sillä ei ole verotusoikeutta. Kunnalla ja kaupungilla kannustimet ovat konkreettiset, Lyly sanoo, ja viittaa jälleen Tampereen 14 prosentin työttömyysasteeseen. 

–Kun saadaan lisää ihmisiä töihin, se tarkoittaa vähemmän työttömyysmenoja ja toisella puolella lisää verotuloja. Tämä on tosi tärkeä asia ja sen takia työllisyys- ja yrityspalvelut pitäisi olla kuntien hoidossa ennemmin kuin tulevien maakuntien hallussa, Lyly toteaa.

Koko kasvupalvelu-uudistusta Lyly on vastustanut alusta alkaen yhdessä helsinkiläiskollegansa Jan Vapaavuoren (kok.) ja muiden C21-verkoston kaupunkien kanssa. Kuusi suurinta kaupunkia kirjelmöi viime kesäkuussa hallitukselle, että maakuntiin ei pitäisi viedä mitään muuta kuin sote.

Kasvupalvelujen lakiluonnoksiin kirjattiinkin lopulta poikkeus Uudenmaan ja pääkaupunkiseutujen osalta. Siellä kasvupalvelut järjestää jatkossa kuntayhtymä. Poikkeuskirjausta havitteli myös Tampere, mutta sitä ei myönnetty.

Eräänlaisena kompromissina lakiluonnoksiin tuotiin kuitenkin niin kutsutun allianssimallin mahdollinen käyttö kasvupalveluiden osalta. Allianssimallissa hankkeen osapuolet määrittelevät tavoitteet ja jakavat riskit sekä hyödyt yhdessä etukäteen. Julkisuudessa malli herätti laajalti huomiota vertailtaessa Tampereen Rantatunnelia Länsimetroon. Rantatunneli rakennettiin allianssimallilla ja se valmistui aikataulua edellä ja alitti budjetin.

Suomen Kuntaliitossa kompromissiratkaisu on otettu tyytyväisenä vastaan, sillä se mahdollistaa kuntien sekä tulevan maakunnan TE-hallinnon resurssien yhdistämisen. Ratkaisuun sisältyy yhä tiettyä epävarmuutta, korostaa kehittämispäällikkö Lindberg.

–Nyt meillä ei vielä ole tarkkaa tietoa siitä, tuleeko lakiin millaisia reunaehtoja. Mutta voimavarojen yhdistäminen on ainoa mahdollisuus tässä, koska ilman kuntien resursseja, jotka ovat miljardin euron vuosiluokkaa, ei tulevaisuuden kasvupalvelut kyllä hoidu. Maakunta ei niitä palveluita pysty laadukkaasti järjestämään ilman kuntien mukanaoloa. Siksi allianssimallista on saatava sellainen, että kuntien on houkuttelevaa olla siinä mukana, Lindberg korostaa.

Lindberg huomauttaa, että kasvupalveluiden allianssimallia aletaan pilotoida ensi vuonna. Hän katsookin, Tampereen seutukuntien kokeilu voitaisiin asetella uusien lakien raameihin pilottihankkeen myötä.

Tampereen pormestari Lyly ei ole vakuuttunut sen paremmin pilottihankkeista kuin koko kasvupalvelu-uudistuksestakaan.

–Pitäisi miettiä, mitkä ovat oikeasti kunnille luontevasti kuuluvia tehtäviä ja mitkä maakunnalle kuuluvia tehtäviä. Nyt on ajateltu niin, että 15 TE-toimistoa siirtyy 18 virastoksi maakuntiin. Mikä siinä muuttuu? Tulee muutamaa virasto lisää, ja onko TE-toimistot olleet nyt tehokkaita, voi kysyä, Lyly hämmästelee.

–Nyt tämä käynnissä oleva kokeilu osoittaa, että kuntavetoinen järjestelmä toimii paremmin, kun se on ihmisiä ja yrityksiä lähellä.

–Meidän vaikutustyö maan hallituksen suuntaan jatkuu. Emme me ole tässä luovuttaneet, Lyly sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tapio Mäkeläinen

Mitä kauemmas päätös viedään sitä vähäisemmäksi käy yksilön asema ja painoarvo.
Tämä sama kertaantuu kaikessa kun maakuntahallinto tulee. Malli on kepun eloonjäämishanke. Piste.
Kokoomus teki massiivisen huonon Diilin treidatessaan Pörriäisten ja Arvaustalojen valinnanvapauden uuteen hallintohimmeliin edellisten lisäksi. Eduskunta, maakunta, kunta ja SOK alueosuuskauppojen hallintoneuvostot. Samat ihmiset istuu niissä. Paljon kiinnostaa työttömät.
Lyly on niin oikeassa. Surullista mutta niin totta. Näin Suomessa.

Marja-Liisa Kalkela

TEM-tammikuu-18
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa
lähes sama määrä kuin vuosi sitten.

Työvoimaan kuulumattomia työnhakijoita oli 127 600,
joista 36 100 oli työllistymistä edistävässä palvelussa ja
- 63 400 koulutuksessa.
Edellisen vuoden tammikuusta työllistäminen
oli lisääntynyt kunnille 24 %

Tekemistä ja säästöjä: Kokkola palkkasi pitkäaikaistyöttömiä kitkemään vieraskasveja
Nyt ensimmäistä kertaa Kokkolassa kokeillaan
-käsin kitkemistä pitkäaikaistyöttömien avulla.
Kokkolan kaupunki sai kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kaupungilla on roppa kaupalla työtä, jolle ei riitä tekijöitä. Samalla kaupunki välttyi näiden työllistettyjen kohdalla Kelan sakkomaksuista, joita kunnat joutuvat maksamaan jokaisesta pitkäaikaistyöttömästään.
YLE/26.7.2017

Ja näin nuo "sai" työtä ,mutta yhä on Kelan toimeentulotukiluukulla ja leipäjonossa. ELI ilman vakituista palkallista työtä.