Perjantai 22.6.2018

Lapselle 2 äitiä? Laille tyrmäyksiä eduskuntasalissa – Päivi Räsänen: ”Merkillistä ja elämälle vierasta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.2.2018 19:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Asia jakoi perussuomalaisia. Mika Niikko oli kiivaasti äitiyslakia vastaan. Arkistokuva.
|

Eduskunnassa käytiin tänään värikäs keskustelu äitiyslaista, joka vahvistaisi naisparien lasten oikeuksia. Käsittelyyn tulleen kansalaisaloitteen pohjana on oikeusministeriön valmistelema lakiluonnos vuodelta 2014.

Esityksen mukaan naispari tunnustaisi lapsen pitkälti vastaavalla tavalla kuin isyys tunnustetaan. Näin lapsi saisi kaksi äitiä, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota. Äitiyslaki ei vaikuta isyyden määräytymiseen eikä mahdollista sitä, että lapsella voisi olla useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa, eikä vahvistusta toiselle äidille voida antaa, jos isyys on jo vahvistettu tai se voidaan myöhemmin todeta tai vahvistaa.

Lakivaliokunta puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä, mutta Antero Laukkanen (kd.) jätti valiokunnan mietintöön vastalauseen.

–Lakivaliokunnan mukaan äitiyslaissa ehdotettua menettelyä puoltaa erityisesti lapsen edun turvaaminen, sillä sen avulla naisparin perheeseen hedelmöityshoidolla syntyvälle lapselle voidaan vahvistaa toinen oikeudellinen vanhempi perheen sisäistä adoptiota nopeammin ja yksinkertaisemmin. Ehdotetun sääntelyn myötä naisparin perheeseen hedelmöityshoidolla syntyvällä lapsella on kaksi oikeudellista vanhempaa jo syntyessään samalla tavalla kuin lapsella, jonka vanhemmat ovat eri sukupuolta, valiokunta totesi tiedotteessaan.

”Biologinen todellisuus sivuutetaan”

Äitiyslaki sai eduskuntasalissa tänään laajaa kannatusta, mutta varsin kiivaita vastustuspuheenvuorojakin kuultiin etenkin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien riveistä. Kriitikoiden mukaan äitiyslaki edistäisi isättömyyttä.

Päivi Räsänen (kd.) huomautti, että kyseessä on hyvin ”suuri ja perustava muutos”.

–Koko lakipaketti kertoo myös siitä, miten monimutkaista ja elämälle vierasta on yrittää sovittaa sukupolineutraaliuteen pyrkivään lainsäädäntöön se tosiasia, että lapsi kuitenkin saa alkunsa yhdestä biologisesta äidistä ja yhdestä biologisesta isästä, Räsänen sanoi salissa.

–Pidän kyllä merkillisenä, että tässä halutaan sivuuttaa kokonaan biologinen todellisuus.

Räsänen ihmetteli sitä, että äitiyslaki on eräänlainen muunnos isyyslaista, vaikka biologinen perusta on täysin erilainen. Hän huomautti, että tämä on ongelmallista, koska isyyslain mukainen isyys on geneettisesti selvitettävissä toisin kuin äitiyslaissa. Räsänen huomautti, että kun lapselle vahvistetaan kaksi äitiä, myöhemmin ei voisi enää vahvistaa lapselle isää, vaikka kävisi niin, että sukusolunsa luovuttanut mies tulisikin katumapäälle ja haluaisi ryhtyä isäksi. Räsäsen mukaan tällaisia mielenmuutoksia kyllä tapahtuu esimerkiksi silloin, jos ei muuten pääse isäksi.

Räsänen huomautti, että kyseessä on ihmisen identiteetin muotoutumisen kannalta tärkeä asia. Hän puhui syvistä perus- ja ihmisoikeusnäkökulmista.

–ihmettelen, että lakivaliokunta ei suostunut pyytämään lausuntoa perustuslakivaliokunnalta tästä asiasta.

Räsänen huomautti, että hedelmöityshoitolaki tuottaa jo tällä hetkellä isättömiä lapsia, kun yksinäiset naiset voivat saada hoitoa. Räsäsen mielestä perimmäinen syy ”näin monimutkaiselle lainsäädännölle” on se, että halutaan saada ideologinen sukupuolineutraali ajattelumalli myös vanhemmuuden käsitteeseen.

– Pidän kyllä huolestuttavana sitä jos, niin kuin täällä on muutamissa puheenvuoroissa käynyt ilmi, haluttaisiin eroon kokonaan näistä äitiyden ja isyyden käsitteistä, että meillä olisi pelkkä vanhemmuuslaki. Siinä nyt mentäisiin aivan ojasta allikkoon, jos tähän lähdettäisiin. Ja valitettavasti tässä lainsäädännössä lapsen etu jyrätään tämän sukupuolineutraalin ideologian alle.

”Käsittämättömän julmaa”

Vanhemmuuslaista oli aiemmin puhunut Johanna Ojala-Niemelä (sd.), joka puolusti äitiyslakia ja totesi, että pidemmällä tähtäyksellä tulisi kulkea kohti vanhemmuuslakia niin, että äitiys- ja isyyslaki yhdistetään. Myös Hanna Kosonen (kesk.) pohtisi vanhemmuuslain ”kirjoittamista yhteen”. Asia näyttikin jakavan keskustaa, jonka riveistä kuultiin myös varsin kiivaitakin vastustuspuheenvuoroja muun muassa Markus Lohen ja Hannu Hoskosen suusta.

Silvia Modig (vas.) puolestaan hyökkäsi kristillisdemokraatteja vastaan ja puolusti kiivaasti adoptioäitejä. Hän piti äitiyslakia askeleena kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa.

– Kristillisdemokraattien vastalause lähtee siitä, että vaikka laki ei määrittele äitiyttä, niin on yleisesti tunnustettu käsite, että se lähtee synnyttämisestä. Minä olen tästä eri mieltä. Minun mielestäni adoptioäidit ovat aivan samanlaisia, yhtä arvokkaita äitejä kuin ne, jotka ovat biologisesti lapsensa synnyttäneet. Tämä näkemys on mielestäni äärimmäisen julma, se on myös täysin väärin, Modig sanoi.

–On käsittämättömän julmaa vähätellä heidän äitiyttään. Nämä äidit ovat aivan yhtä sitoutuneita lapsiinsa ja rakastavat heitä aivan samalla tavalla kuin lapsensa synnyttäneet. Millä oikeudella te vähättelette tätä?

Modigin mielestä on lapsen etu, että kaikki vanhemmat, jotka ovat sitoutuneet rakastamaan ja huolehtimaan lapsestaan, saavat saman lainsuojan sekä samat oikeudet ja velvollisuudet. Modig huomautti, että ”jo täällä vaaditaan, että hedelmöityshoitojen kautta olisi aina säilytettävä mahdollisuus vahvistaa isyys, se voisi johtaa pahimmillaan luovuttajien määrän vähenemiseen”. Hän ihmetteli, että keskustelussa annetaan kuva, jonka mukaan ”siittiö on isä”.

Modigin kanssa samoilla linjoilla oli Eva Biaudet (r.), joka huomautti, että kysymyksessä on huomattavasti enemmän kuin biologia. Hän iloitsi aloitteesta ja painotti, että on lasten etu, että heillä on kaksi juridista vanhempaa.

– En myöskään osaa nähdä, mikä arvo siinä on, että joku, joka ei ole halunnut, että hänet tunnustetaan isäksi, joskus myöhemmin katuu ja yhtäkkiä onkin sitä mieltä, että hän olisikin läsnäoleva isä. Ei se ole oikeata vanhemmuutta se. Kyllä me haluamme, että ihminen on mukana ihan alusta asti, kantaa vastuuta, Biaudet sanoi.

Keskustan lisäksi PS jakaantui

Asia jakoi myös perussuomalaisten rivejä, sillä Mika Niikko (ps.) oli kiivaasti äitiyslakia vastaan, mutta Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) ja Ville Tavio (ps.) sanoivat kannattavansa aloitetta. Leena Meri (ps.) ja Laura Huhtasaari (ps.) ihmettelivät, miksi asiaa ei lähetetty perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Antero Laukkanen (kd.) esitti käsittelyn alkumetreillä, että aloite lähetetään vielä perustuslakivaliokuntaan. Markus Lohi (kesk.) kannatti, joten asiasta äänestettiin. Äänin 86–29 eduskunta kuitenkin päätti jatkaa käsittelyä lähettämättä asiaa perustuslakivaliokuntaan. 84 kansanedustajaa oli poissa äänestyksestä.

– Tämä on mielestäni hiukan surullinen ja häpeällinen päivä, koska eduskunnan lakivaliokunta suosittaa kansanedustajille lakia, joka veisi lapselta isän koko hänen elinajakseen. Lisäksi tämä hetki sitten käyty äänestys, jossa ei haluttu kuulla perustuslain tulkintaa, on mielestäni eduskunnan arvovaltaa murentava, Niikko sanoi, mihin Leena Meri huusi ”kyllä”.

– Minä vastustan sukupuolineutraalia ideologiaa, mutta minua ei lainkaan loukkaa se, että edustaja Elomaa on esimerkiksi minun kanssani tästä asiasta eri mieltä, ja meillähän on tämän kansalaisaloitteen kohdalla vapaat kädet. Minä uskon, että edustaja Elomaa vilpittömällä mielellä ajaa yhtä paljon lapsen etua ja yhteiskunnan etua kuin minä, sanoi puolestaan Huhtasaari, joka arvosteli loukkaantumisia keskustelussa.

”Yksi hulluimmista lakiehdotuksista”

Niikko sanoo Puheenvuoron blogissaan, että kyseesä on ”yksi hulluimmista lakiehdotuksista, joka Suomen eduskuntaan on koskaan päätynyt”. Hänen mukaansa vanhemmuuden uudelleenmärittelyssä on kyse ennen kaikkea aikuisen mielihaluista.

– Lapsesta uhkaa tulla tuote, jonka aikuiset tilaavat hankkiakseen itsellensä mielihyvää ja statusta yhteiskunnassa, Niikko sanoo blogissaan.

Niikko näyttää myös katsovan, että perussuomalaisilla olisi asiassa yhtenäisempi linja, toisin kuin salin keskustelusta voisi päätellä.

– Jos jatkamme tällä itsekkäällä linjalla, joka laittaa poliittisen hyväksynnänhaun lasten hyvinvoinnin edelle, murennamme koko yhteiskunnan selkärangan, perheen. Tätä kehitystä perussuomalaiset ei hyväksy.

Sari Sarkomaa (kok.) puolestaan pitää äitiyslakia välttämättömänä korjausliikkeena lapsen oiukeusturvan kannalta.

– Äitiyslaki sisältäisi säännökset siitä, että lapsen synnyttäjä on lapsen äiti ja että lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa lapsen äidiksi lapsen synnyttäneen ohella silloin, kun lapsi on hankittu yhdessä hedelmöityshoidon avulla. Vanhemmuus voitaisiin tunnustaa jo ennen lapsen syntymää tapahtuvan neuvolakäynnin yhteydessä. Näin päästään raskaasta perheen sisäisestä adoptiomenettelystä ja lapsi saisi oikeuden molempiin vanhempiinsa heti syntymänsä jälkeen, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Taurunjärvi

Kaksi naista haluvaa olla molenmat äitejä?,ja vain toinen on kantanut lasta ja synnyttänyt?,siis nää ihmiset haluu lapsen ja luonnon kustanuksella muuttaa itsekkäästi kaikken välittämättä mitään jo olevasta totuudesta?,sanosin heidän olevan pahinmasta päästä luonnon raiskaajija ja hulluuden eteen päin viejijä!.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
joka veisi lapselta isän koko hänen elinajakseen.

Niinkö? Kyllä se isä pysyy kirjoissa lapselle yhä . Kuten pysyy adoptiolapsellakin . Nythän on kyse lapsen huoltajuudesta .Vastuu lapsen hyvinvoinnista,kasvatuksesta ja huolenpidosta ,lapsen rakastamisesta. Voiko krist. määritellä sen kuka on paras lapsen
huoltaja? Meneeköhän nyt tuomitsemiset jo yli lapsen edun?

Kimmo Tallqvist

Nykyinen perheen sisäinen adoptio riittää.
Adoptioprosessissa selvitetään henkilön kyky toimia huoltajana.
Lakihan ei sitä takaa.
Ei tarvita mitään uutta lakia marginaaliryhmälle.
Tämä sukupuolineutraalisuushömppä saisi jo loppua.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #6

lainaus
Lakihan ei sitä takaa.

Ei eikä lailla tai puolueella pystytä sitä tosiasiaa kumoamaan että syntyy samaa sukupuolta rakastavia ihmisiä.
Jopa yhteiskunnassa korkeassa asemassa olevia .On syntynyt aina .Sitä tosiaa ei kumota uskomuksilla.

Perustuslaki: Jokainen ihminen on lain edessä saman arvoinen.

Kimmo Tallqvist

Uutisessa virhe jo ensimmäisessä virkkeessä.
Tämä biologisten realiteettien vastainen laki kyllä vahvistaisi lesbo naisparien itsekkäitä vanhemmuusvaatimus oikeuksia mutta ei aukottomasti lapsen oikeuksia.
Tässähän juridiikka yrittää luonnonvastaisesti poistaa isyyden.
Oikeus sekä isään että äitiin pitää olla lakien lähtökohta huolimatta siitä vaikkei tuo oikeus käytännön elämässä aina toteudukkaan.
Lapsen etu tulee olla etusijalla ei lesbojen mielihalut.
Luonnonlakeja ei voi ainakaan vielä lainjuridiikan pykäläkikkailulla muuttaa tai jos voi niin kielletään samalla myös esim paukkupakkaset,rankkasateet ja yli 30 asteen helteet.

Marja-Liisa Kalkela

#2
Oli joskus aikakin jolloin joidenkin tahojen mielestä lapsella kun ei "ollut" isää niin lasta sanottiin lehtolapseksi.
Se miten lapsi oli voinut olla isätön on yhä vieläkin minulle epäselvää.
Keinohedelmöitystä ei silloin vielä ollut.

Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
– Lapsesta uhkaa tulla tuote, jonka aikuiset tilaavat hankkiakseen itsellensä mielihyvää ja statusta yhteiskunnassa, Niikko sanoo blogissaan.

-Tarkoitatko kuten esim. Adoptiota tai sijaisvanhemmuuttakin haluavat?
(Ainakin rahallisesti heitä tuetaan verovaroista enemmän kuin köyhiä lapsiperheitä)

Nythän on kyse lapsen tarvitsemista tuista. Ei pitäisi olla mitään väliä ketkä on lapsen vanhempia. Herätys!
Siis LAPSEN oikeuksista saada samat oikeudet sosiaaliturvasta mitä muillakin lapsiperheillä on .

Voisiko Krist. nyt selittää miksi mies ja nainen vanhempana ,mutta on köyhä tai työtön
ei saa lapselleen lapsilisiä,kotihoidontukia,elatusmaksuja,lapsiperheen muita tukia toimeentulotukensa päälle?
Ei ole saanut -94 jälkeen 24 vuoteen. (Ahon-hallitus kepu,kok,rkp,Krst.)
Onko myös nuo joku "luonnonoikku" krst.mielestä? Vai miksi n.60 000 köyhintä lapsiperhettä ei ole yhdenvertaisessa asemassa sosiaaliturvassa?
Voiko syy tosiaan olla köyhyys?
Ei edes yksinhuoltaja nainen/tai mies vaikka on eronnut lapsen biologisesta vanhemmasta?
Eikö ole vähän kaksinaamaista touhua?

Juha Koponen

..Neuvostoliitossa ja itä-blokin satelliiteissa oli lasten tarhoja, joissa lapsia joilla ei ollut isää ja äitiä, olivat orpoja. Tai heidät oli otettu toisinajattelijoiden perheistä, heillä siis oli isä ja äiti-jossakin. Lastentarhat olivat numeroita. Yhteiskunta katsoi, että heille riittää sosialisti johtaja esikuvana isästä. Lopulta lapsia kaltoin kohdeltiin hirivittävillä tavoilla. Kukaan ei ollut isä eikä äiti.
NYT pyritään muuttamaan perheen merkitystä. Yhteiskunnasta voi saada lapsia, ja määrätään laki, jolla estetään edes isän alkuperän selvittäminen. Maailmassa on lukuisia elokuvia siiitä, kuikan lapset etsivät biologista isäänsä koko elämänsä.
Sama äidin suhteessa. Voidaan tilata lapsia koeputkesta ja toisaalta evätään biologisen äidin olemassaoloa. Voi olla kolme äitiä. Lesboparien kohdalla halutaan lakiin sana äiti.
Huhtasaari erinomaisesti toi asiassa olevan ristiriidan esiin. Asianajajien liitto vastustaa lakia.....

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Voidaan tilata lapsia koeputkesta ja toisaalta evätään biologisen äidin olemassaoloa.

Totta.Yhä useampi lapseton aviopari on turvautunut tuohon. Joko miehessä tai naisessa on joku vika jolloin ei itse voi saada lapsia.

Mitä taas kahden naisen hoitamaan lapseen tuleen niin sitähän voi kysyä lapsilta jota hoiti äiti ja mummo .Jos esim. mies oli kuollut sodassa tai jossain onnettomuudessa.

Kimmo Tallqvist

Tai pistetään lapselle kolme isää ilman äitiä tilanteessa jossa mieshomoparit eivät ole lisääntymiskykyisiä ja tarvitaan kolmas mies spermanluovuttajaksi.
Kohdunvuokrauksesta saadaan uusi bisnes.
Mitä epätervettä vielä ehdotetaan tässä sukupuolineutraali-intoilussa.