Tiistai 25.9.2018

Palkansaajille 1000€:n bonus? – Ay-ekonomisti vaatii: ”Räikeä epäsuhta” johtajien ja palkollisten välillä korjattava

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.2.2018 20:43
  • STTK:n ekonomisti Antti Koskelan mielestä tulospalkkaus tulisi laajentaa kaikille asiantuntijoille niin yksityisellä kuin julkisella puolella ja jopa kaikille palkansaajille. Kuvituskuva.
|

Tulospalkkaus tulisi laajentaa yritysjohtajien lisäksi kaikille asiantuntijoille ja jopa kaikille palkansaajille, linjaa STTK:n ekonomisti Antti Koskela.

Hän vaatii blogissaan tulospalkkausta asiantuntijoille, mutta tarkentaa Uudelle Suomelle, että loogisinta olisi laajentaa vastaava ohjelma koskemaan kaikkia palkansaajia. Koskela uskoo, että kehitys myös toteutuu etenkin asiantuntijavaltaisissa organisaatioissa. Asiantuntijoita on Suomen työmarkkinoilla reilu miljoona ja yhteensä palkansaajia yli kaksi miljoonaa.

–Tietenkin siitä voi keskustella, että kuinka antelias tällainen tulospalkkaus voi konkreettisesti olla, mutta kyllä sillä voisi olla hyvät vaikutukset esimerkiksi tuottavuuden kehitykseen, Koskela sanoo Uudelle Suomelle.

Koskela huomauttaa, että elämme nyt vahvaa nousukautta ja yleensä nousukaudella tuloerot kasvavat, kun korkeimman johdon ansiot ampaisevat ylös suhteellisen automaattisesti, vaikka johto ”ei ihmeitä tekisikään”. Syynä on yrityksen paraneva tulos ja johdon tulospalkkausohjelma. Koskelan mielestä ”ei ole kohtuullista”, että vain johto pääsee nauttimaan nousukauden hedelmistä.

– Keskeinen kysymys onkin, kuuluvatko nousukauden hedelmät vain johtajille ja omistajille, vai kuuluvatko ne myös työntekijöille. Eihän kasvu ole vain johtajien aikaansaamaa, vaan jokaisen työpanos merkitsee. Monessa yrityksessä keskeisten asiantuntijoiden työpanos voi olla menestykselle jopa tärkeämpää kuin korkeimman johdon, Koskela kirjoittaa blogissaan.

Koskela huomauttaa, että vuonna 2017 palkankorotukset olivat kikyn takia olemattomia ja julkisen sektorin lomarahoista leikattiin 30 prosenttia. Tänä vuonna yleinen korotustaso on ollut 1,6 prosentin luokkaa, vaikka talous kasvaa nyt yli 3 prosentin vuosivauhtia. Hän muistuttaa, että korkeimman johdon ansiot sitä vastoin ovat kasvaneet huomattavankin nopeasti ja joidenkin osalta puhutaan jopa 20 prosentin palkkanoususta.

Koskela puhuu ”suorastaan räikeästä epäsuhdasta”. Viime viikolla hän julkaisi laskelman, jonka mukaan keskimääräinen palkansaaja oli ystävänpäivään mennessä tienannut yhtä paljon kuin pörssilistatun yhtiön toimitusjohtaja päivässä. Lue tarkemmin: Ay-ekonomisti laski: Duunari sai 33 päivässä saman minkä pörssijohtaja päivässä

–On ongelmallista, jos vastaavasti ihan tavallisen asiantuntijan, joka myöskin tuottaa yrityksen menestystä, ansiotaso taas ei oikeastaan nouse ollenkaan. Yleinen palkankorotustaso on ollut hyvinkin matala, hän sanoo Uudelle Suomelle.

–Olisi kohtuullista, että tämä nousukausi tulisi myös tavalliselle toimihenkilölle lompakkoon.

Käytännössä tämä tapahtuisi Koskelan mukaan niin, että yritykset loisivat työpaikoille henkilöstörahastoja, joihin varataan osa yrityksen tuloksesta. Rahastoista laukeaisi työntekijöille tulospalkkaa tiettyjen tunnuslukujen suuruuden perusteella. Tunnuslukuja voisivat olla vaikkapa liikevaihto tai liikevoittoprosentti.

Palkkio voisi olla prosenttiperusteinen, jolloin vaativimmissa tehtävissä työskentelevät saisivat automaattisesti enemmän, koska he saavat isompaa palkkaa. Tarkempi mekanismi olisi paras sopia työpaikkatasolla.

–Tapojahan sinänsä on monia. Ei varmaan ole mitään yhtä mallia, joka sopisi kaikkialla, kun organisaatiorakenteetkin ovat niin hirveän erilaisia.

Koskelan mukaan summien ei tarvitse olla suuria ollakseen kannustavia. Koskelan mielestä minimitasoa järjestelmälle ei ole mahdollista määritellä, mutta hän uskoo pientenkin summien edistävän tuottavuutta. Esimerkkinä hän mainitsee perheyhtiö Planmecan, joka lahjoitti jokaiselle työntekijälleen viime vuonna 1000 euroa Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Koskelan mukaan on tärkeää, että kaikki työntekijät kokevat olevansa samassa veneessä. Esimerkiksi Nokiassa työilmapiiri heikkeni merkittävästi, kun optio-ohjelma alkoi tuottaa osasta nokialaisia yllätysmiljonäärejä samaan aikaan, kuin miljonäärien työtoverit saivat tavallista palkkaa, Koskela pohtii. Hän uskoo, että tämä vaikutti osaltaan Nokian romahdukseen.

Koskela sanookin, että loogisinta olisi viedä organisaatioiden koko henkilöstö ja kaikki palkansaajat tulospalkkauksen piiriin. Hän kuitenkin aloitti avauksensa STTK:n ekonomistina asiantuntijoista, joihin hän myös erityisesti uskoo tulospalkkauksen laajenevan. Kyseessä olisi ”iso murros”, hän myöntää, mutta uskoo sen olevan ”ilman muuta” tulevaisuutta.

–Ajatellaan sen tyyppisiä työpaikkoja, missä tarvitaan innovaatioita tai voimakasta kehittymistä koko ajan, niin kyllähän palkitsevuus siinä on hirveän tärkeässä roolissa.

Työntekijöiden kannustinjärjestelmien suosio onkin voimistumassa, kertoi Kauppalehti eilen keskiviikkona. Äskettäin esimerkiksi lentoyhtiö Finnair ilmoitti maksavansa henkilöstölleen jopa 2000 euron kertapalkkion loistavasti menneen viime vuoden johdosta.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Simonen

Helsingin Sosislidemokraattien varapuheenjohtaja ekonomisti Antti Koskela ulosmittaisi työnantajilta 1000 €-n boonuksen noin 2-lle miljoonalle palkansaajalle.
Pääsikö täyden putken töitä tehneet eläkeläiset osille mitenkään jos nyt Antti Koskela kävisi myös vaatimassa eläkeyhtiöiltä meille boonuksen kun Paavo Lipposen hallitus kehitti tämän taitettu eläkeindeksi laskurin joka leikkaa ja johtaa eläkeläisten kurjuuteen ja leipäjonon jatkeeksi.

Marja-Liisa Kalkela

Lipposen juu.Sipilä kehitti miksi indeksikorotusten jäädyttämisen -15-19 eläkkeistä ja kaikista Kelan etuuksista?
Antoi viljelijöille 25 milj.nyt ja nosti takuueläkettä -15 ja -18 niille kellä ei ole työeläkettä .Ketähän ne olisi?

Oikein.Maailman paras työttömyysturva Ex-kansanedustajilta pois.

Iltalehden haastatteleman julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolaisen mukaan perustuslaki ei estä sopeutumiseläkkeiden muuttamista sopeutumisrahaksi ennen vuotta 2011 valittujen kansanedustajien osalta.

Pohjolaisen mukaan ainoa rajoite olisi se, että lakimuutos johtaisi eläketulon kohtuuttomaan pienenemiseen. Sopeutumiseläke ei kuitenkaan ole varsinaisesti eläke,
-vaan työttömyysturva.

- Sopeutumiseläke tai sopeutumisraha ei ole edes mitään eläketuloa.
IL 23.2-18

Pasi Anttila

Sehän olisi vain 2 mrd €. Viime vuonna yritykset tais maksaa osinkoja 11 mrd €. Tänä vuonna tehdään osingonjaossa uusi ennätys.
Ja Ay-liikettä ei ole tehty ajamaan työttömien asiaa, vain saamaan työssä oleville mahd. hyvät palkat, edut ja työolot. Työttömien ja työläisten edut eivät ole samat.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Ja Ay-liikettä ei ole tehty ajamaan työttömien asiaa,

Totta. Se kun on niin että työttömien tuet maksetaan veroista ja työnantajien maksamista rahoista 94%.
Niitä rahoja kun hoitaa tämä porvarihallitus TEM/Stvm ja Kela.
Säännöt sanelee niihin hallitus . SAK/AY EI ole eduskunnassa sananvaltaa.
Kun (ansiosidonnaista päivärahaa) maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksua joka tilistä+veroja sosiaaliturvaan .Niin miksiköhän tuo työnatajapuoli ei halua maksaa sitä kaikille?
Miksiköhän hallitus vielä leikkasi ansiosidonnaisen kestoa 100pv?
Siksi kun se vain voi tehdä mitä lystää kun se päättää työttömien tukien ehdot.

Joten älä puhu jos et tiedä miten homma toimii.

Pasi Anttila

Miten mielestäsi ay-liike ajaa työttömien asiaa? Säälittävällä mielenilmauksella torilla, sankoja jaellen. Vai vuoden 2015 tapaisella mielenosoituksella pakkolakeja vastaan. Kumi oli ay-liikkeelle tärkeämpi? Kummassa ajettiin työntekijöiden ja kummassa työttömien asiaa?

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #13

EK/porvarihallitus,perheyrityksey/MTK-SAK. Kerotko miten ?
"AY"-EK ja "AY"-MTK on pärjänyt hyvin eujen ajamisessa jäsenilleen.
Istuuhan ministereinä heidän etuja ajavia.

Kun työttömyyskorvaukset hoitaa hallitus/EK kenellä se sananvalta on? Kuka ehdot niihin latelee?
Miksei MTK aja lapsiperheiden Kela-etuuksia? Siksi kun niistäkin päättää eduskunta.

Teijo Myllylä

Normihomma nykypolitiikassa. Palkkakulut minimoidaan ja voitot maksimoidaan. Osingot tykkää, vaikka palkansaajan ostovoima lyö tyhjää. Miljonääri sipilän kavereita naurattaa. Tämähän on hallituksen politiikka. On naamioitu työllisyyden parantamiseksi. Siis odotamme kiky kakkosta.

Timo Laine

Sosialistit voisivat tehda itse lisaarvoa, sen sijaan etta ovat jatkuvasti kuppaamassa sita toisten taskuilta. Olen asiantuntijatyossa ja viime vuoden bonukseni oli reilusti yli kymmenen tuhatta. Bonuksia ja palkanlisaa saa, jos niita vaatii ja firmalle riski tyontekijan lahtemisesta on isompi kuin maksettava raha.

Ellei tyonantaja halua noita rahoja maksaa, niin tassa tulee ilmainen vinkki: vaihtamalla paranee. Ay-korotusten sijaan oikea osaaja saa helposti ainakin 20 prosentin palkankorotuksen kun vain on valmis vaihtamaan tyonantajaa.

Marja-Liisa Kalkela

Kenen taskuilla ne porvarit nyt on ollut -07-18?
Olisko palkansaajien? Sosialisuitu EU-pankkien velat "Kreikka" peitenimellä.Kupatta työttömyysturvarahat jotka palkansaaja maksaa itse joka tilistä+30%veroa+Alv 24%.
Työnantajien sosiaaliturvamakn.840milj/ v siirrettiin palkansaajie maksettavaksi.
Maksavat yrittäjien eläkkeitä 100milj/vuodessa. Maaviljelijöiden eläkkeitä 1 mrd/v.
Johtajien lisäeläkkeitä vielä -60 asti.
Kelamaksun poistoa n.840milj/v-10 lähtien erilaisilla veroluonteisilla maksuille,korvaamaan kirstuun jäänyt vaje.

3 milj.ilmaistyötunnin työpanos yrityksille Kikyllä.
Ketkä ne maksumiehet olikaan? 2,4 milj.palkansaajaa,heidän kotitaloutensa+miljoona eläkeläistä.

Henri Toivonen

Kyllähän tuo 1000€ bonus hyvää henkeä luo työpaikoille. Jos työ kuitenkin on sellaista, jota voidaan selvästi mitata ja toteuttaa, on hyvin tehokasta käyttää tulospalkkiota.

Vaikkapa taksikuskin tai puhelinmyyjän palkka lähtee nollasta. Yritysjohtaja taas vaikkapa miljoonasta, riippuen sopimuksesta ja jonka päälle onnistuessaan saa lisää miljoonia.

Jos joku haluaa maksaa ylisuuria palkkioita, sille ei voi mitään, muutenkuin verotuksella.

Kansan vaatimuksesta tuloveroa ollaan laskettu ja aina se on aloitettu korkeimpaa marginaalia laskemalla.
Nyt vähärikkaat vaativat samaa perintöveroille.

Kokonaisverokertymää ei varmasti lasketa, se vain otetaan pakollisia perusveroja nostamalla ja niistä ei luisteta, ellet elä yhteiskunnan tuella.

Atso Eerikäinen

Bonusta voidaan maksaa vain, jos työnantajan yritys tuottaa tarpeeksi voittoa. Kannattaisi ottaa oppia Japanista, jossa voittoa tuottavat yritykset maksavat bonuksen kaksi kertaa vuodessa, yhteensä noin 2 kuukauden palkan. Pörssiyhtiöt maksavat ensin bonukset ja sitten osingot, koska ei olisi osinkoja ilman työntekijöiden panosta yrityksen voittoon. Selvää on, etteivät tappiolliset yritykset maksa mitään osinkoja eikä bonuksia. Bonussysteemi kannustaa työntekijöitä tekemään tehokkaasti työtä. Japanissa ei ole ollut lakkoja 1980- luvun alusta yhtään.

Palkkaerot kaventuvat huomattavasti, koska veroja aletaan kerätä vasta yli 20.000 euroa vuodessa ylittävästä osasta, ja progressio nousee jyrkästi. Silti keskituloinen maksaa vain noin 10-15 % veroa, ylin on 50%.

Suomessa siis pitäisi säätää laki bonuksista, verotuksen ala- ja ylärajoista sekä minimituntipalkaksi 10 euroa (se tietysti nousee tai laskee suhdanteitten mukaan). Näin päästään AY-liikkeestä eroon ja sen lakkoilua varten verottomasti keräämät varat (40 miljardia) pitää palauttaa valtiolle takaisin.

Henri Toivonen

Kokoomus on työväenpuolue. Porvarit (myöh.Kokoomus) saivat aikoinaan aikaiseksi menestystarinaksikin kutsutun pohjoimaisen hyvinvointiyhteiskunnnan. ”He” vaativat työntekijöille 8 tuntista työpäivää ja sen jälkeen viisipäiväistä työviikkoa?
Näinhän se meni?
Suomella ainakin meni pitkään hyvin ja maatamme kadehdittiin.

Pörssiyhtiöt todellakin maksavat bonukset ja osingot vaikka olisivat tappiollisia (osin vanhojen sopimusten vuoksi).

Tuli EU äänestys ja yritykset vannoivat sen kannattavan. Olin heidän puolellaan kun sanoivat sen ratkaisevasti parantavan toiminnan edellytyksiä.
Kului hieman aikaa ja kuinka ollakaan, ei mennytkään sittenkään vielä paremmin.
Sehän tietysti on ammattiyhdistysliikkeen vika, vaativat palkkaa enemmän kuin Romanialaiset ja Puolalaiset.

Ja kyllä, jos et tiedä, muutamissa pienemmissä yrityksissä työntekijät ja yrittäjät puhaltavat yhteiseen hiileen.
En jättäisi minäkään läheistä työnantajaani pulaan, taistelisin hänen kanssaan vaikka palkatta odotellen parempia aikoja. Syyttäisin myös itseäni innovointikykyni puutteesta.
Työnantajani ei kutsuisi minua alamaiseksi vaan työntekijäksi. Hän riskin ottaneena ansaitsisi paremman palan kakusta, (ei kuitenkaan koko kakkua). Hän ei valehtelisi, eikä pimittäisi asioita.

Tarkoitan tällä vastakkaisasettelun vähentämistä. Sillä on nimikin: nykyaikainen yritysjohtaminen.
Vihdoin ammattiyhdistyksen tehtäväksi jäisi lähinnä vain vapaa-ajan viihteellinen toiminta.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
En jättäisi minäkään läheistä työnantajaani pulaan, taistelisin hänen kanssaan vaikka palkatta odotellen parempia aikoja.

Meinaatko että yritykset jättäisivät laskuttamasta sinut ja kaupasta saisit ilman rahaa tuotteita?
Vai ajattelitko ihan solidiraalisuuden vuoksi maksaa korkojen kera laskusi perintätoimiston kautta myöhemmin?
Niinkö alihankkijakin tekee jos työn tilaajalla menee heikosti?
Eiköhän ole niin alihankkijalla kuin palkansaajallakin elannosta kiinni se tuleeko työstä rahat.

Pertti Aaltonen

"Palkkio voisi olla prosenttiperusteinen, jolloin vaativimmissa tehtävissä työskentelevät saisivat automaattisesti enemmän, koska he saavat isompaa palkkaa".

Eikö tuo em. juuri lisää eriarvoisuutta ja tuloeroja? Jos tuloeroja ei haluta kasvattaa, niin kaikille yhtä suuri palkkio. Jos taas halutaan tuloeroja pienentää, niin sitten pienituloisille isompi palkkio. Tässä sitä solidaarisuutta testataan.

Toisaalta kokemukseni mukaan työntekijät eivät halua tulossidonnaisuutta. Tai kyllä se silloin kelpaa jos sitä tulee aina yrityksen tuloksesta riippumatta. Työnantajille kelpaisi se, että jollain tulostasolla palkkio on nolla. Jos tulos jää sen alle, tulee alennusta ja jos yli, maksetaan palkkiota. Tämä vm. sillä tarkennuksella, että TES:en palkka olisi aina taattu.