Maanantai 10.12.2018

Viron suurlähettiläällä on suuri suunnitelma Suomelle ja Virolle: ”Olen varma että Talsinki tulee – sen on pakko”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.2.2018 12:49
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Viro täyttää 100 vuotta lauantaina 24. helmikuuta. Viron Helsingin-suurlähettiläs Margus Laidre haluaa Virosta, Suomesta ja Saksasta ”uuden Pohjolan”.
|

Faktakulma

Margus Laidre (syntynyt 1959). Filosofian tohtori, Tarton yliopisto. Työura:

1991–1996 Suurlähettiläs Ruotsissa

1996–2000 Suurlähettiläs Saksassa

2000–2006 Päällikkö Viron ulkoministeriössä, Venäjä-yksikkö ja poliittinen osasto

2006–2010 Suurlähettiläs Isossa-Britanniassa

2010–2014 Viron presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja

2014– Suurlähettiläs Suomessa

Tulevaisuus on Viron ja Suomen, yhdessä. Näin sanoo Viron Helsingin-suurlähettiläs Margus Laidre.

Niin toki on myös menneisyys, joka on Laidrelle tuttua. Hän on historioitsija, joka on väitellyt Tarton yliopistossa Ruotsin suurvalta-ajoista.

Hän on miettinyt kummankin 100-vuotiaan menestymistä, mutta myös kipeimpiä kohtia, kuten Suomen sisällissotaa ja Viron vuotta 1939, jolloin aggressiivinen Neuvostoliitto sai Viron vaikutuspiiriinsä ilman laukaustakaan.

Laidre ei ole kuitenkaan juuttunut historiaan. Hän nivoo Suomenlahden veljesvaltioiden tulevaisuuden konseptiinsa, jonka nimi on uusi Pohjola.

– Tarvitsemme uutta ideaa ja edelläkävijyyttä. Jos haluamme, että uudella Pohjolalla olisi vaikutusta Euroopan unionissa ja myös muualla maailmassa, tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä. Vanha Pohjoismaiden ja Baltian maiden konsepti ei enää riitä, ja ehkä uuteen Pohjolaan liittyvät myös Pohjois-Saksan tai Puolan alueet, että tulemme vielä vahvemmaksi.

Laidren ajatuksen historia ulottuu hänen aikaansa Lontoon-suurlähettiläänä, jolloin hän havaitsi, että ovet avautuivat aivan uudella tavalla, kun pienemmät maat liittyivät yhteen.

– Ruotsin suurlähettilään kanssa keksimme epävirallisen Pohjoismaat-Baltia-klubin, jossa oli mukana kahdeksan suurlähettilästä. Sen jälkeen Britannian huippudiplomaatit tulivat meidän vieraaksemme. Siitä tuli idea, että tätä voisi käyttää laajemmin.

Uusi Pohjola voisi lähteä liikkeelle siitä, että Suomen ja Viron kansalaisten yhteydestä rakennettaisiin tiiviimpi. Vaikka virolaisia on paljon töissä Suomessa ja suomalaisia käy turisteina runsaasti Virossa, on suhde pinnallinen.

– Luulemme, että tunnemme toisemme hyvin, mutta emme oikeasti tunne. Välit ovat kyllä hyvät, mutta kuten perheessä, avioliitto pitää keksiä uudelleen joka päivä. Sama koskee ystävyyttä Viron ja Suomen välillä.

Satavuotisjuhlat voisivat olla uuden alun lähtölaukaus erityisesti nuoremmille sukupolville. Laidre herättäisi esimerkiksi henkiin vanhan ystävyyskoulu-konseptin.

Valtioiden poliittisten johtajien pitäisi näyttää kansalaisille esimerkkiä yhteisestä tekemisestä muutoinkin kuin puheen tasolla.

– Voisimme olla esimerkki koko Euroopalle.

Laidrea vähän harmittaa kilpailu, jota maiden välillä käydään sen sijaan, että keskityttäisiin yhteistyöhön. Pientä kissanhännänvetoa on nähty esimerkiksi alkoholiveron puolella.

– Jos talous pohjautuu vain alkoholimyyntiin, ei sellainen hallitus ja valta kestä kauan, hän sanoo yleisellä tasolla ja naurahtaa.

Niin Viro kuin Suomikin ovat nyt kovassa talousnosteessa. Digitalisaatiosta ja turismin kasvusta hyötyvien EU-kaverusten yritykset menestyvät ja globaaleja trendejä seurataan ahkerasti. Molemmissa maissa on haluja ja kykyä tuottaa uusia pikku-nokioita ja palvelukonsepteja.

Laidre on hyvin ihastunut ajatukseen Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungista, niin sanotusta Talsingista. Se olisi nykyisine metropolialueineen yli puolentoista miljoonan asukkaan kokonaisuus, jossa kahden valtion kyky tuottaa osaamista yhdistyisi.

– Ehkä olen lapsenmielinen idealisti, mutta olen varma, että Talsinki tulee. Sen on pakko tulla. Tästä tulee mielestäni uusi pohjoinen metropoli, joka ei yhdistä vain Suomea ja Viroa, vaan koko Pohjolan. Sinne olisi mahdollista myös amerikkalaisten ja aasialaisten yritysten lähteä ja olla mukana. Se on innovatiivinen ja dynaaminen paikka.

Onko Helsinki–Tallinna-tunneli edellytys Talsingille?

– Ei se välttämättä ole edellytys, mutta olen sitä mieltä, että kyllä myös tunneli tulee. 20 vuotta sitten ei kukaan olisi kuvitellut, että niin paljon laivoja – 20 päivässä – kulkee Tallinnan ja Helsingin välillä. Tästä syystä uskon, että myös tunneli tulee.

Faktakulma

Margus Laidre (syntynyt 1959). Filosofian tohtori, Tarton yliopisto. Työura:

1991–1996 Suurlähettiläs Ruotsissa

1996–2000 Suurlähettiläs Saksassa

2000–2006 Päällikkö Viron ulkoministeriössä, Venäjä-yksikkö ja poliittinen osasto

2006–2010 Suurlähettiläs Isossa-Britanniassa

2010–2014 Viron presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja

2014– Suurlähettiläs Suomessa

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Veikko Hintsanen

ja on lisäksi selkeästi pelkkä aluepoliittinen hanke jossa maantieliikenteen siirto Helsingin kautta kasvaisi edelleen kun ilmasto ,energia ja taloudellisuus faktat huomioiden EU on ajanut jo kymmenen vuotta täysin Suomen liikennepolitiikan vastaista linjaa, jota EU linjan vastaista linjaa , Suomelle kallista ja ilmastopäätösten vastaista, kun maamme liikennepoliittiset päättäjät(LVM:n johdolla) ovat ajaneet tekemällä omia puutteellisia liikenne tutkimuksia jättämällä huomioimatta EU tavaraliikenteen kestävän kehityksen tavoitteet ja mahdollisuudet Suomeen tehtyiddä niin hallinnon sekä budjettien painopiste kehittämisissään. ks EU liikennestrategia https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en ja EU:ssa sovitut liikennemoodit ja vertaa niitä Suomessa harjoitettuun politiikkaan ja siinä esiintuotuihin liikennemoodeihin https://ec.europa.eu/transport/modes

Pertti Ikonen

Onkohan tunnelihankkeen taustalla jotain uus-ystävyyttä Viron ja Suomen kansojen välillä vai muuten vaan Viro pääsisi tunnelilla hyötymään Suomen työmarkkinoista ja näin rapauttaisi lopullisesti suomalaisten palkkatason.

Teemu Terava

Miksi muuten Suomessa Eesti on Viro ja eestiläiset virolaisia? Maahan on nimeltään Eesti Vabariik ja kaikilla kielillä jokin sen johdannainen. Mistähän tämä Viro on lähtöisin?
No onhan Suomikin Finland ja vanha kansallistunnus SF Soviet Finland.

Ilari Kivi

Aika marginaalinen juttu, suurinta osaa suomalaisista ei koske millään tavalla. Viinaturismihan ei tätä voi maksaa ja tavarakuljetuksiltakin menee 200v.. no jos eu maksaa edes puoli miljardia vuodessa, jonka me joka vuosi sinne hävitään, niin 50v menee. Eli tätä ei voi ainakaan taloudellisesti perustella. Yhtälö ei toimi, edes jos jokaiselta otetaan tulli/käyttömaksu. Loppuu sekin trafiikki, liian kallista. Ainoa malli on että EU ja kiinalaiset maksaa ja käyttää ken haluaa. Meidän veronmaksajien piikkiin tätä ei pidä edes yrittää.

Teemu Terava

Hellinna on sikäli kiintoisa konstruktio, että isot kansantaloudet ja niiden taloudellinen potentiaali, väestö ja ostovoima sijaitsevat pikemminkin Tallinnasta etelään.
Myös Helsingin näkökulmasta kehityspotentiaali on etelässä, mutta alkoholimarkkinoita lukuunottamatta se ei ole Tallinnassa, vaan Länsi-Euroopassa. Voi olla, että itäisen EUnkin valtiot alkavat kehittyä ja vaurastua taloudellisesti.
Nopeat liikenneyhteydet ovat avaintekijä Suomen, Helsingin ja Tallinnankin kilpailukyvyn kehitykselle. Euroopan suurista talouksista katsottuna olemme saari, joka ei näy edes telkkarin sääkartoilla.