Maanantai 18.6.2018

Ex-valtiosihteeri arvioi Suomen Nato-kantaa: ”Sauli Niinistön sanoilla on nyt suuri paino”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.2.2018 18:50
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Ex-diplomaatti Pertti Torstila arvioi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön asema ulkopolitiikan johtajana on vahvistunut presidentinvaalien jälkeen.
|

Ulkoministeriön entinen valtiosihteeri ja ex-diplomaatti Pertti Torstila arvioi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistön asema ulkopolitiikan johtajana on vahvistunut presidentinvaalien jälkeen.

– Musertavan vaalivoiton jälkeen presidentti Niinistön sanoilla on nyt suuri paino, Torstila toteaa Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä pohtivassa kirjoituksessaan, joka julkaistiin Svenska Dagbladetissa perjantaina.

Torstila pitää tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi tekevät turvallisuuspoliittiset perusratkaisut, kuten mahdolliset päätökset Nato-jäsenyydestä yhdessä.

– Ei ole Suomen, Ruotsin eikä myöskään puolustusliiton etujen mukaista, että Ruotsi ja Suomi kulkisivat Nato-kysymyksessä eri teitä. Koko itsenäisen Suomen historian ajan on maista toisen tekemillä strategisilla ratkaisuilla ollut välittömiä ja perustavanlaatuisia vaikutuksia myös toiseen, hän sanoo.

Torstilan mukaan Suomi olisi eristetty ja entistä haavoittuvaisempi, jos vain Ruotsi liittyisi Natoon.

Samasta tilanteesta varoitti historioitsija Jukka Tarkka omassa kolumnissaan keskiviikkona. Hän muistutti myös Sauli Niinistön vaalikampanjan aikana esittämästä arviosta, jonka mukaan Ruotsin suunnanmuutos kohti Nato-jäsenyyttä olisi Suomelle pohdinnan paikka. Tarkka toivoo Niinistöltä täsmennystä tähän.

– Jättäytyminen Naton ja Venäjän välisen pussinperän pahnanpohjimmaiseksi olisi vastuutonta, hän kirjoittaa.

Tarkka uskoo, että Baltian puolustuksesta vastaavan Naton etu kriisitilanteessa on se, että Suomen itsenäinen puolustus pystyy pitämään hallussa koko valtioalueensa.

–Siksi Naton kannattaa tukea Suomen puolustusta ja hyväksyä se jäsenekseen. Venäjän etu kriisitilanteessa olisi käyttää Etelä-Suomea Suomenlahdelle ja Baltiaan suuntautuvan sivustahyökkäyksen tukialueena. Siksi Venäjä voisi Baltiaa koskevassa konfliktitilanteessa yrittää käyttää asevoimaa myös Suomea vastaan, hän arvioi. 

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola on luonnehtinut presidentinvaaleja”tietyssä mielessä Nato-vaaleiksi” ja sanoo, että Sauli Niinistön linjauksilla on johdatteleva vaikutus. Vaalin tulos jätti Aaltolan mukaan asian auki.

Lue myös: Asiantuntijat: ”Suomi valitsi tolkullisen presidentin - Joissakin olosuhteissa moni asia mahdollinen”

Jukka Tarkka on samoilla linjoilla.

–Hän jätti Nato-jäsenyyttä käsitelleet lausumansa neljännestä vaille valmiiksi, mutta petasi ne niin, että jokaisen pitäisi ymmärtää vähemmästäkin. 

Pertti Torstila arvioi, että vaikka suomalaisten enemmistö on liittoutumattomuuden kannalla, Natoa pidettäisiin silti vastauksensa, jos Suomi päättää liittoutua.

– Natosta on tullut Suomen turvallisuuspolitiikan legitiimi osa.

Lisää aiheesta:

Näkökulma: Nyt se tuli, Sauli Niinistön Nato-kanta

Tutkija Sauli Niinistön Nato-ehdosta: ”Venäjän kannalta herttaisen yhdentekevää”

Tutkija: ”Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus jäämässä taakse - eikä se tapahdu Nato-jäsenyyden kautta”

”Suomi pian Natoon, ilman kansanäänestystä, vaikka ilman Ruotsia”, kokenut diplomaatti hoputtaa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Lehto

"Tarkka uskoo, että Baltian puolustuksesta vastaavan Naton etu kriisitilanteessa on se, että Suomen itsenäinen puolustus pystyy pitämään hallussa koko valtioalueensa."

Niin, kun katsoo Suomen geopoliittista asemaa sitten lännestä tai idästä, Suomi näyttää olevan merkittävässä paikassa. Sen vuoksi Suomen puolustuskyvyllä on merkitystä myös Naton silmissä. Natolle ei ole yksi ja sama kuka Suomen maaperällä toimii.

Saa nyt nähdä kuinka paljon Ruotsissa ollaan linjattu asioita uudestaan. Vielä reilu vuosi sitten Ruotsissa tuntui olleen vallalla ajattelu, että Ruotsi hakee turvatakuita suoraan USA:lta ohi Naton. Tällähän Ruotsi olisi välttänyt muiden Itämeren alueella olevien pienten Nato-maiden tukemisen velvoitteet ja saanut kuitenkin tiukan paikan tullen enemmän poliittista liikkumavaraa.

Nyt näyttää kuitenkin hieman siltä, että Ruotsi on syystä tai toisesta hyväksynyt sen ajatuksen, että "ilmaisia lounaita ei ole". Liekkö USA:n suunnasta viestitetty jotakin sellaista ?

Totta on, että Suomen pitää olla tässä nyt tarkkana, jotta emme jäisi taas kerran yksin tuohon välitilaan. Jos näin kävisi, olisimme turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti melkoisessa liemessä.

Kun tämän saisi vielä kaikille suomalaisille väännettyä rautalangasta. On suorastaan surkuhupaisaa, kuinka suuri osa kansalaisista ottaa gallupeissa kantaa Nato-asiaan, tietämättä oikeastaan mitään Natosta. Kuinka moni heistä on lukenut edes Pohjois-Atlantin 3½ sivua pitkän selkeäsanaisen sopimuksen suomennoksen ? Eikä suomalainen mediakaan ole pannut paljon tikkua ristiin selventääkseen kansalaisille Naton roolia ja tehtävää. Media on keskittynyt vain toistelemaan galluptuloksia.

Saattaa olla, että TP Niinistö pitää vielä N -korttia hihassaan eikä käytä sitä vielä , kun hän pelaa turvallisuuspoliittista pokeria muiden maiden johtajien, eikä vähiten Putinin, kanssa. Sen kortin käyttäminenhän edellyttää myös sitä, että kansa seisoo tuon TP:n pokeripelin takana.

Henri Toivonen

Hienosti analysoitu. Tuo välitila, Ruotsalaiset ovat asiantuntijoita, heitä parempia lienee Italialaiset?
On hieman karvanvarassa, onko isoveljemme uhka vai apu.

Kenellä muulla kansalla on vara valita? Olemmeko sittenkin onneikkaita?

En edes kerro sitä että, viisikymmentä suomalaista vastaa nykyään yhtä venäläistä sotilasta. Jäi salaisuudeksi.
Itse löydätte sen tekniikasta, vai uskotteko yhä perkeleeseen. Nato luo onnistunutta uhkaa, mitä varten? Kun tapahtuu, kenttänä voi toimia mitätön Suomi.
Hyvä tai harmi, iso veljelleen ei voi mitään, tuskin edes kiukuttelemalla, ilman hmm...iskää ja äittee. (Äeti Venäjäjä ja Iskä Amerikka) saati uhkaamalla.

Lisäksi, voiko sotaa voittaa kun maa on menetetty?

Erkki Malinen

Oiskohan se Nato mikään turva Jenkkien vaikutus vain lisääntys. Näyttäs tuola Koreoidenkin suunnalla että itse Koreat saattais pärjätä keskenään paremmin, mutta Jenkit lietsoo vastakkainasettelua. Koska jenkit pelkää oman hegemonian menettämistä, sillä Kiinan vaikutus Koreaan vois lisääntyä. Onhan Aasialainen kulttuuri niin erillainen kuin täälä Länsimaissa, ne vois hyvinkin löytää saman sävelen sekös ei Jenkeille käy.

Hannu Mononen

Vai Jenkkien eli "Yankees", Yhdysvaltain sisällissodan 1861–1865 unionin eli pohjoisvaltioiden joukkojen vaikutus se Nato-maissa vain lisääntyy? Samalla retoriikan tyylillä voidaan kysyä, onko se Euroopan pussinperille jotenkin parempi turva kun "ryssien" vaikutus siellä vakiinnutetaan. Ei tule vastakkainasettelua, kunhan vain alistutaan ryssille?

Erkki Malinen

Minkäs takia alistua sen enempää ryssile kuin jenkeillekään ollaan itsenäisiä.Annetaan Salen hoitaa naapurisuhteet se soittaa välillä Puuttinille ja kyselee kuulumisia, näinhän niitä asiota hoidetaan ei uhittelemalla.

Juha Hämäläinen

Mielestäni presidentin kanta on hyvin selkeä. Hän on sanonut kannattavansa EUn yhteistä puolustusta. Mikä on EUn puolustuksen ja NATOn ero? Se on hyvin yksinkertainen joukko-oppiin perustuva laskutoimitus.

EUn yhteinen puolustus = EU-maat - EUn ulkopuoliset maat.

EU ei kaipaa alueensa ulkopuolisia maita rajoilleen. Hyvin selkeä ja perusteltu näkemys.

Pentti Westerholm

Natoon liitymistä ei voi pitkittää äärettömiin.Aikoinaan presidentti Jeltsin oli viemässä jopa Venäjää Natoon.Saattoi lausunto olla muutaman "nastaroovien" jälkeen,mutta lausui näin.Sittemmin lausunnot ovat muuttuneet toiseen suuntaan uusien vallanpitäjien taholta.
Todenäköisesti Putin,n valtakaudella ei uhka kohdistu länsinaapuriin,mutta mitä hänen jälkeen.Suomen on hyvä laatia liittymispaperit valmiiksi Ruotsin kanssa .Allekiroituksen voi tehdä lyhyelläkin varoitusajalla.

Erkki Malinen

Onkohan tehty kyselyä onko Suomesta muutettu ulkomaille sen takia että emme kuulu natoon. Espanja kuuluu natoon sinne on paljon muuttaneet, vai lämpö ja aurinko sinne vetää. Ja olisko kukaan jättäny tänne tulemasta sen takia, vai onko tämä vain meidän omia pelkotiloja. Itse en ainakaan pelkää sen enempää ryssää kun natoakaan.

Aatu Antero

Poliitikot ja muu kerma on hommanneet kakkosasunnot Espaniasta tai muualta
mahdollista livokkaan lähtemistä varten.
Natoon liittyminen vaatisi poliitikoilta jonkinlaista selkärankaa ja rohkeutta,
mitä ei meidän poliitikoilta ole koskaan löytynyt.