Perjantai 22.6.2018

10 kertaa nopeampi 5G tulee Suomeen jo 2019? HD-elokuva kännykkään 2 sekunnissa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.2.2018 11:15
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri puhui Mobile World Congressista 5G:n mahdollisuuksista. Hänestä Eurooppa on jäämässä kehityksestä jälkeen.
|

Uusi teknologia voi tuoda Suomeen samanlaisen keskustelun nettineutraliteetista kuin Yhdysvalloissa on nähty.

Suomessa matkapuhelinoperaattorit odottavat jo, milloin liikenne- ja viestintäministeriö myöntää uudet taajuusluvat 5G-verkkojen käyttöön. Alalla uumoillaan, että luvat jopa usean gigabitin siirtymisen sekunnissa mahdollistaviin verkkoihin myönnettäisiin vielä tämän vuoden aikana.

Se olisi lähtölaukaus operaattoreille ja ensimmäiset 5G-verkot voitaisiin ottaa käyttöön jo ensi vuonna, ennakoi DNA:n radioverkkojen johtaja Jarkko Laari. Maanlaajuinen 5G-verkko voisi olla valmis 2020-luvun puolivälissä. Kokonaisuudessaan kyse on Laarin arvion mukaan satojen miljoonien eurojen rakennushankkeesta operaattoreille.

–Käytännössä puhutaan uudesta radiorajapinnasta. Tulee uusi taajuusalue ja radiotekniikka, jotka mahdollistavat entistä suuremmat nopeudet, pienemmät viiveet ja pidemmällä aikavälillä koko verkkoarkkitehtuuri tulee muuttumaan sellaiseksi, että mahdollistetaan kokonaan uusia mobiiliverkkopohjaisia palveluita, mitä vielä ei ole pystytty mobiilisti tekemään, sanoo Laari.

–Ensivaiheessa kyse on oikeastaan nopeammasta laajakaistasta. Sellainen peukalosääntö on, että tässä ensimmäisessä vaiheessa voi odottaa tiedonsiirtonopeuksien kymmenkertaistuvan, Laari toteaa.

Tällä hetkellä esimerkiksi DNA, Elisa ja Telia markkinoivat Suomessa 300 megabitin mobiiliyhteyksiä. Tiedonsiirtonopeuksien kymmenkertaistuessa se merkitsisi kolmen gigatavun siirtymistä sekunnissa. Visuaalisesti näyttävän, hieman alle kolme tuntia kestävän Blade Runner 2049 -elokuvan teräväpiirtoversio latautuisi noin kahdessa sekunnissa iTunesin verkkopalvelusta.

5G on parhaillaan käynnissä olevien Barcelonan Mobile World Congressin ykkösaihe. Matkapuhelinalan 80 000 vierailijan kokoontumisajoista julkisuuteen on välittynyt viesti, että Eurooppa olisi jäämässä jälkeen kilpailijoistaan 5G-verkoissa.

Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri painotti messuilla, että kovinta kisaa käyvät alkuvaiheessa Kiina ja Yhdysvallat. Kärkikaksikkoa seuraa Etelä-Korea ja Japani. Eurooppa tulee vasta näiden maiden jälkeen. Politicon haastattelemien analyytikkojen viesti on samanlainen. CCS Insightin arvion mukaan vuonna 2023 maailmassa on 1,3 miljardia 5G-yhteyden käyttäjää, joista 56 prosenttia on kiinalaisia ja 9 prosenttia eurooppalaisia.

Laarin mukaan aihetta pessimismiin ei ole – ainakaan Suomen ja Pohjoismaiden osalta. DNA:n kilpailija, ruotsalainen Telia aikoo rakentaa ensimmäiset 5G-verkot vielä tänä vuonna Tallinnaan ja Tukholmaan.

–Jos Suomessa saadaan luvat jaettua niin kuin on lupailtu, että tänä vuonna tulisi, niin verkkoja pystytään toteuttamaan heti ensi vuoden alusta. Siinä mielessä ei voida puhua ainakaan Suomen osalta, että jäätäisiin 5G:ssä jälkeen muuta maailmaa. Päinvastoin meillä on mahdollisuus olla ihan kärkimaita maailmassa, Laari toteaa.

–Toki Koreassa ja USA:ssa on tehty kokeiluja millimetritaajuusalueella, jotka ovat luonteeltaan esikaupallisia pilotteja. Mutta en näkisi, että siinä pysyvää etumatkaa syntyy. Ei sillä tekniikalla pystytä kaupungin kokoisia alueita kattamaan ainakaan kustannustehokkaasti.

Millimetritaajuuksista puhutaan, kun viitataan yli 10 gigahertsin taajuusalueella toimiviin 5G-verkkoihin, jotka kykenevät huippunopeaan, yli 20 gigabitin siirtämiseen sekunnissa. Niiden rajoite on se, että ne eivät kykene läpäisemään seiniä. 5G:n päätaajuusalueeksi tai ”runkolinjaksi” on muotoutumassa 3,5 gigahertsin taajuusalue.

–Nämä USA:ssa ja Koreassa nyt kokeillut millimetritaajuusalueet soveltuvat enempi paikalliseen, hotspot-kapasiteetin rakentamiseen, Laari toteaa.

Uuden 5G-verkon keskeisimmät kehitysalueet ovat Laarin mukaan nopeuden lisäämisen ohella asioiden internet ja sen ”massiivinen laajentaminen” sekä kolmantena kehitysalueena ovat ”korkean käytettävyyden viivekriittiset palvelut”.

Laari itse arvioi, että asioiden internet – eli yhä useamman laitteen kytkeminen verkkoon – leviää jo nyt vauhdilla nykyisen 4G-teknologian myötä. Uusia innovaatioita voi selkeimmin siis odottaa juuri ”korkean käytettävyyden viivekriittisistä palveluista”. Se tarkoittaa palveluita, joissa tieto ja komennot siirtyvät mahdollisimman nopeasti kriittisten virheiden ehkäisemiseksi kuten vaikkapa robottiautojen ohjauksessa, laajemmin robottien ohjauksessa teollisuudessa tai vaikkapa lääketieteessä leikkausten tekemiseen etänä.

–Kirurgin ei tarvitse enää olla leikkaussalissa suoraan operoimassa potilasta, vaan sen voi tehdä vaikkapa toisesta sairaalasta käsin. Mobiiliyhteyden yli pystytään rakentamaan sellainen yhteys, jossa kyse on enää millisekunnin luokan viiveestä ohjauskäskyjen ja toimintojen välillä, toteaa Laari.

–Idea on siis se, että kun mobiiliverkoissa tyypillisesti verkon kuormitus ja sen myötä siirtonopeus sekä verkon viive voivat vaihdella hetkellisesti, niin 5G-teknologian kautta tulee mahdolliseksi verkon viipalointi tai network slicing, jonka kautta voidaan taata tietty siivu kapasiteettia kaikissa tilanteissa esimerkiksi juuri leikkauksille.

5G-verkon viipalointi mahdollistaa myös sen, että operaattorit voivat taata asiakkailleen kuten palveluntarjoajille kaikissa olosuhteissa tietyn määrän kaistaa palvelun sujuvuuden takaamiseksi. Yhdysvalloissa syntyi viime syksynä laaja yhteiskunnallinen keskustelu verkkoneutraliteetista, kun maan viestintävirasto FCC ilmoitti aikeistaan luopua säädöksistä, jotka takaavat tasapuolisen kohtelun kaikille verkon käyttäjille. Uudet säädökset ovat parhaillaan amerikkalaispoliitikkojen arvioitavana.

Suomessa ja EU:ssa verkkoneutraliteetti on taattu lailla. Viestintävirasto kuitenkin huomauttaa, että operaattorit saavat ”ottaa käyttöön kohtuullisia liikenteenhallintamenettelyjä”.

–Operaattorien näkemys on, että viipaloinnin käyttömahdollisuus on välttämättömyys uusille palveluille. Eli pitää olla mahdollista priorisoida etäkirurgia muun liikenteen edelle. Tämä on sallittu jo tänäkin päivänä, joskin olemassa olevat mekanismit eivät ole yhtä tehokkaita kuin mitä 5G-teknologia mahdollistaa, Laari kertoo.

–Itse näen tämän tilanteen verkon viipaloinnin osalta sillä tavalla, että sen ympärillä on kovasti hypeä. Se on keskeinen tekijä tässä 5G:n tarinassa. Mutta ei meillä tänä päivänä ole vielä asiakkaita koputtelemassa ovelle, että kun saatte tämän viipaloinnin toteutettua, niin meillä olisi tällainen ja tällainen sovellus, joita me haluaisimme alkaa siinä käyttää. Kyse on toistaiseksi visioista siitä, mitä tulevaisuudessa pystytään tekemään.

Entä kenen pitäisi saada päättää, miten verkkoliikenteen käyttäjiä priorisoidaan: julkinen valta vai onko kyse asiakkaan ja operaattorien välisestä asiasta?

–Hyvä kysymys. Silloin tulkinta on yhteinen, kun regulaattori määrittelee, mitkä liikennelajit ovat korkeamman prioriteetin liikennettä. Mutta en tiedä, kuinka se käytännössä pystytään tekemään niin, että tulkinta olisi yksiselitteinen. Liikennetyyppejä ja -muotoja on vaikka kuinka paljon, niin kuka pystyy tekemään sen päätöksen, että tämä liikenne on nyt ensisijaista, pohtii Laari.

–Toki julkinen valta asettaa ne reunaehdot, minkä puitteissa operaattorit toimivat. Mutta kyllä siellä tänä päivänä jo niitä keskusteluja on, että enemmän maksavat asiakkaat ovat oikeutettuja suurempaan kaistaan ruuhkatilanteissa.

Laari katsoo, että regulaation lisäksi kilpailu ajaa operaattoreita toimimaan loppukäyttäjien kannalta järkevästi. Hänen mukaansa tehokas kilpailu on Suomessa jo johtanut teknisesti maailman parhaiden joukossa oleviin verkkoihin ja edulliseen hintatasoon.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Isotalo

Eikös tuossa iTunes-esimerkissä mene iloisesesti gigabitit ja gigatavut sekaisin? Jos verkon nopeus on kolme gigabittiä sekunnissa, tulee tietoa läpi ~0,3 gigatavua eli 300 megabittiä sekunnissa. Leffan lataukseen menee siis parikymmentä sekuntia (kuuden gigatavun leffa ilmeisimmin esimerkissä).

...tosin 5G-verkoille on taidettu lupailla vain yhden gigabitin nopeutta, eli leffan lataukseen meneekin minuutti, ei kahta sekuntia.

Hannu Rautomäki

Kilpajuoksu latausnopeuksissa on pääosin hömppää, kun latauksia harrastaa satunnaisesti melkein yksinomaan nuoriso.
Tavallisessa nettikäytössä riittää 1-2 mbit/sek nopeuskin. Nopeudet siitä ylöspäin törmäävät netin palvelimien nopeuksiin, ja netin selailu ei nopeudu olipa käytössä 3G, 4G, tai 5G.

Juha Vesamäki

Tämä on mielekiintoinen kysymys tämä netin nopeus, ja varsinkin sen kehitys. Joskus aikoinaan kun aloittelin, niin modemina oli muistaakseni Nokian 2,4 k/s. Siitä sitten hiljalleen nopeus nousi 2,4k -> 9,6k -> 14,4k -> 56k. No sitten tuli ADSL ja eka oli 256k edeten muutamassa vuodessa kaksi megaiseen, nopeampaa tälle alueelle ei kuparia myöden enää saanut, joten eikun mobiilidataan. Mobiililla oli myöskin alkuun noin kaksi megainen mutta muutaman vuoden kuluttua tuli 4G ja nopeus on nyt parahaimmillaan lähellä kolmeakymmentä megaa , tosin harvemmin. Se mikä hieman huvittaa tässä kehityksessä on se, että joka vaiheessa ollaan jostain suunnasta sanottu suureen ääneen tämän nopeuden olevan ehdoton maksimi, aina niistä puhelinliittymässä olleista vanhoista modemeista alkaen. Muistaakseni 4G:stä sanottiin joskus ettei sen kattavuus tule koskaan olemaan kovin hyvä, saatan kyllä muistaa väärinkin.