Perjantai 20.7.2018

Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen – Nyt alkaa tapahtua

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.2.2018 14:24
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tapaa työmarkkinajärjestöjen johtajia uudelleenkouluttamisen tiimoilta jo lähiaikoina.
|

Hallitus alkaa käydä työmarkkinajärjestöjen kanssa keskusteluja siitä, miten valtava joukko suomalaisia koulutetaan uudelleen vastaamaan jatkuvassa muutoksessa olevia työmarkkinoita.

Osaavan työvoiman saatavuus on yksi keskeisistä esille nousevista kysymyksistä tämän kevään kehysriihessä, jossa hallitus tekee päätöksiä valtion tulevista menoista ja tuloista.

Taustalla on näkemys, jonka mukaan miljoona suomalaista pitäisi kouluttaa uudelleen tulevan kymmenen vuoden aikana.

Hallituksessa on huolta siitä, että ammattitaitoisesta henkilöstöstä on monissa yrityksissä puutetta samaan aikaan, kun monessa kunnassa työttömyysprosentti on edelleen pitkälle yli kymmenen prosenttia.

Asiaa on pitänyt esillä muun muassa Suomen yrittäjät. Järjestön mukaan yli puolessa pk-yrityksistä henkilökunnan saatavuus joko estää tai rajoittaa yrityksen kasvua. Ongelma on paha etenkin Varsinais-Suomessa, pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tapaa työmarkkinajärjestöjen johtajia uudelleen kouluttamisen tiimoilta jo lähiaikoina. Pohdinnan alla on, miten tämä kouluttaminen rahoitetaan.

Tavoitteena on muun muassa se, että kaikilla suomalaisilla olisi vähintään toisen asteen koulutus. Tämä koulutus voitaisiin toteuttaa myös työn ohessa.

Koulutus on tällä viikolla vahvasti esillä suomalaisessa poliittisessa keskustelussa, koska oppositio on tehnyt koulutuksen tasa-arvosta välikysymyksen ja hallitus vastaa siihen eduskunnassa huomenna. Välikysymys on suoraan koulutukseen liittyen jo neljäs tämän vaalikauden aikana.

Teema on iso myös eduskuntavaalien 2019 jälkeistä hallitusta koskien.

–Kun seuraavan kerran käydään hallitusneuvotteluita, niin on aivan varma asia, että koulutus on iso asia, jonka kohdalla ei enää puhuta leikkauksista vaan isoista satsauksista, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi Uuden Suomen haastattelussa. Aalto on nyt käsittelyssä olevan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja.

LUE MYÖS:

10 kertaa nopeampi 5G tulee Suomeen jo 2019? HD-elokuva kännykkään 2 sekunnissa

Käräjäoikeus: Kotietsintä HS-toimittajan kotiin ei ollut laiton – poliisi saa pitää takavarikoidut esineet

Raportti: Ruoka-apua seksiä vastaan – YK:n apua jakavat miehet hyväksikäyttävät naisia Syyriassa

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen

Helppo ratkaisu -60 luvulta.
Yritykset alkaa itse kouluttaa itselle räätälöityä työvoimaa .80% ammatitaitoisen palkalla. Oppiminen tapahtuu työn ohessa ammattitaitoisen ohjauksella.

Oppiminen taas kuten ennenkin valtio kustantamana toisen asteen koulutus.

Markku Lehto

Kun yrityksessä alettaan kouluttamaan uusia työntekijöitä, tulee siihen panostaa henkilöresursseja. Henkilöresurssit ovat nykyjään tiukoilla firmoissa. Kuka kerkeää omien töittensä ohessa kouluttamaan uutta työntekijää kädestä pitäen ? Uuteen ammattiin kouluttaminen vaatii taitoa kouluttaa sekä aikaa.

Kun uuden työntekijän koulutukseen yritys panostaa resursseja, niin voi myös käydä niin, että tämä koulutettava lähteekin valmistuttuaan muualle. Näin ollen yritys menettää saman tien sen mitä se on panostanut työntekijän koulutukseen.

Mikko Toivonen

Marja-Liisa on itseasiassa varsin oikeassa. Lopulta kenen tahansa oppiminen työhönsä tapahtuu nimittäin vasta yrityksessä itsessään.

Tästä syystä tuolla ulkomailla ja dynaamisessa yrittämisessä pääosa työntekijöistä tulee "puskista" yrityksiin aloittelijapalkalla ja opetetaan siellä siihen työhön mistä yritys elää. Tämän tiedän ihan kokemuspohjalta toimittuani paikallisissa yrityksissä melkein kaikkialla maailmassa.

Jo Saksakin harrastaa meihin verrattuna erittäin paljon oppisopimuskoulutusta.

Jokainen yrittäjä tietää miten kova työ jokaisen henkilön kouluttaminen on ja tekee kyllä poikkeuksetta parhaansa pitääkseen kouluttamansa palkattuna. Jonkin verran vaihtoa tietenkin aina tapahtuu.

Laitokset ja monopoli-tai monopolinomaiset yhtiöt taas eivät tätä yrittäjän normaalia oikein tunnista vaan hoitavat hommia koulusta palkkaamalla, pärstäkerroin palkkaamalla ja johtamalla By perkele mikä on Suomelle tyypillinen johtamistapa.

Irma Asikainen

Ajatus on oikean suuntainen, mutta pelkäänpä, että toteutus on taas torso. Jos lähtökohtana on se, että kaikille kaikkea, mikä on täysin mahdoton yhtälö, niin päädytään taas johonkin kompromissiin, missä kukaan ei saa oikeastaan mitään järkevää - kustannussyistä. Eiköhän nyt olisi aika jättää se omaan napaan tuijottaminen ja katsoa, että se mikä tehdään tehdään se hyvin ja jätetään se rihkamakoulutus tyystin sysrjään.

Irma Asikainen

En itseasiassa ole ihan varma, että missä jamassa meillä on nykyään tämä oppisopimuskoulutus, mutta sikäli kun siihen tutustuin tuossa menneinä vuosina, niin sehän toimi ihan hyvin.
Ehkäpä se sellaisenaan on jo aikansa elänyt, mutta sen suuntaista koulutusta kehittämällä voisi räätälöidä erikoisosaamista taravitseville yrityksille täsmäkoulutettua työvoimaa. Ja, että se olisi kaikin puolin motivoivaa kaikille osapuolille pitäisi sen kustannukset miettiä tarkkaan, ettei se jättäisi tätä oppilasta tyhjän päälle, eikä taas liikaa rasittaisi työnantajan kukkaroa.
Tässähän voisi hyödyntää uudenlaista "kolmikantaa", eli työnantaja, oppilaitos ja maksaja, joka hyvinkin voisi osaltaan olla AY-liike, jolla niitä lakkorahastoja on jemmassa ja sieltä voisi ammentaa valmista rahaa - kerrankin hyödylliseen käyttöön, eikä aina jarruttamaan työelämän kehitysta.
Toisaalta, niin kuin Eero tuossa jo vähän viittasi siihen suuntaa, niin on kai niillä päättäjien kavereilla ja sukulaisilla taas jemmassa joku teemakoulutus, johon nämä kurjat "yhteikunnan elätit" voi panna päivähoitoon ja jos ei homma maistu, niin e kun kaenssia perään. Yhtä kaikki, rahaa palaisi ja herrat nauraisivat partaansa, kun työttömyysluvut paranisivat.

Irma Asikainen

Pasi, minun on pakko olla kanssasi samaa mieltä siinä, että asiat ja maailma muuttuvat, mutta harmi vaan, että AY-liike on ja pysyy ja niin kauan kuin sen annetaan rauhassa häärätä työmarkkinoilla, ei mitään järjellistä muutosta saada aikaan.
Se on saanut paljon hyvää aikaan, mutta sen pomot ovat niin paikoilleen jymähtäneitä "homekorvia", että ne eivät halua nähdä nokkaansa pidemmälle, eivätkä varsinkaan uskalla itse lähteä muutoksen polulle. Ettei porvari vaan pääse ryöväämään duunaria

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #17

Robotiikkaa käytetään nykyään yhä enemmän sairaaloissa, puolustusvoimissa, poliisissa ja pelastuslaitoksella.

- Esimerkiksi eturauhasleikkaukset ovat usein jo täysin robotin avulla tehtyjä. Valmishampurilaiset tehdään roboteilla, nopeimmillaan 280 hampurilaista minuutissa. Hartwall pakkaa 40 000 pulloa Jaffaa tunnissa roboteilla.

Tulevaisuudessa ehkä 200 Argadianmäellä korvataan roboteilla . Syntyy kunnon säästöjä veronmaksajille. Sitä odotellessa ,työttömyyttä voi nostaa myös-19 eduskuntavaaleissa . Pudottaa kyykyttäjät syömään omaa "kakkuaan"jonka on leiponut työttömille.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #49

Unohdit nyt, että nehän saavat sopeutumiseläkkeen, joten putoaminen ei niitä kaada. Ja muutenkin, jos jäädään odottelemaan, mitä tapahtuu seuraavalla vaalikaudella, niin paljon on jo menetetty. Ja toisaalta, kuka takaa, että seuraavaan hallitukseenkin ei löydy samanlaista tumpeloa työvoimaministeriksi?
Mitä robotteihin tulee, niin pidän niitä tervetulleina, sillä ne eivät ainakaan lakkoile (jos nyt joskus huoltotauon tarvitsevat, mutta senkin ajan voi ottaa tarvittaessa kiinni, kun ne eivät noudata kahdeksan tunnin työaikaa)ja tekevät myös nopeammin ja varmennin tytö kuin ihminen, jolla saattaa olla huonoja päiviä ja omia asioita, jolloin tyn teko ei oikein luista. Robotismi ei ole työttömille uhka. Eihän duunari lähde sillä hinnalla, minkä robotin tekemä työ maksaa, edes haistelemaan ulkoilmaa, saatika sitten työhön.
Ja, nämä eturauhasleikkaukset - harva kadunmies pystyisi niitä kuitenkaan tekemään ja lääkäreistä on kova pula, joten toivottavasti tulee lisää mahdollisuuksia niille pelkäämillesi apukäsille, eli roboteille.
Edistys ei ole uhka, vaan mahdollisuus.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #23

En tiedä, mitä konkretisomista siinä oikeastaan on. Jokainen meistä on nähnyt, mihin AY-liike voimansa kohdistaa, ekä minä ainakaan ole missään vaiheessa nähnyt, että se olisi pannut tikkuakaan ristiin auttaakseen työttömiä heidän kivisellä työllistymispolullaan. Päin vastoin, ansiosidonnainen päiväraha suorastaan houkuttelee löijäämään siellä kotisohvalla, kunnes tulee aika mennä taas tekemään ne muutamat viikot tai kuukaudet töitä, että pääsee taas nauttimaan ansiosidonnaista. Siinäkin olisi yksi kannustinloukun joka pitäisi purkaa. Joko niin, että sitä työssäoloaikaa pidennettäisi tai rajattaisi perättäisiä ansiosidonnaisia. Tiedän monia, jotka pallottelevat niiden varjolla vuodesta toiseen. Varsinkin maaseudulla, jossa kesäksi voi hyvin jäädä ansiosidonnaisella kotiin ja tehdä maatilan työt alta pois ja mennä sitten syksyllä takaisin töihin. Eli riittääkö tämä vastauksesksi? Jos joku tietää, että AY-liike olisi tehnyt jotain työttömyyden vähentämiseksi, niin kertokaa toki ihmeessä, mutta minun koraviini ei sellaista tietoa ole kaikunut.
Päin vastoin, aina, kun vaan vähänkin on mahdollista ollaan heti ulosmittaamassa yrityksiltä vähäinenkin tuotto kohtuuttomiin palkankorotuksiin ja jos vaikka mihin etuihin ja syödään näin niiltä kasvumahdollisuudet jo etukäteen. Lakkorahastoihin seisomaan, että voidaan maksaa työntekijöiden istumiset. On ihan eri asia, jos on kyse isosta yrityksestä, kuin pienistä, muutaman henkilön nyrkkipajasta. Siellä pienessä ei välttämättä ole sitä ulosmittauksen varaa ja aikaa myöten tällä menolla ei niitä työpaikkojakaan.

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #29

Miten tuo laiskuus on ay-liikeen syytä? Eikö jos ihminen on patalaiska että haluaa töitä vain sen verran että pääse ansiosidonnaiselle takaisin ole tämän ihmisen häpeä. Ihmiset ovat nykyään ihan itsellisä ja vastaavat itsestään. Syytetään oikeaa osoitetta eikä aina jotain abstraktia tahoa, milloin hallitusta ja milloin ay-liikettä tai työnantajia.

Tälläkin hetkellä työnantajat haluavat leikata työntekijöiden etuja, ilta ja sunnutailisät. Kuka sen estää jos ei ay-liike. Minulla se tarkoittaisi 10% palkanalennusta jo sen helvetin kikyn viemien prosenttien päälle. Tässä asiassa luotan ay-liikkeeseen.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #35

Voisin hyvinkin kirjoittaa pitkän tarinan siitä, miten AY-liike tukee laiskuutta, mutta jääköön se jokaisen oman pohdinnan varaan.
Olen jo lähtökohtaisesti sitä mieltä, että nykyisessä työelämässä ahkera ja osaava ihminen ei tarvitse Ay-liikettä, vaan se on heille pikemminkin jarru, mutta osaamattomat ja laiskat siitä hyötyvä, koska pääsevät näin ratsastamaan näiden osaavien kustannuksella ja ansaitsemaan samaa palkkaa kuin he, jotka pääosan työstä tekevät. On näet sen verran noita kokemusvuosia takana, että on nähnyt yhtä sun toista tuolla matkan varrella.

Jari Kaisla

Koulutus tulee hyvin todennäköiseseti olemaan jotain seuraavanlaista:

1. Opetellaan ryhmissä käyttämään hiirtä ja lukemaan sähköposteja
2. Askarrellaan paperista jotain turhanpäiväisiä malleja ja keskustellana ryhmissä joutavia
3. Kirjoitellaan esseeitä tyyliin: "mitä töitä haluan tehdä isona tms"

Kaiken tämän turhaakin turhemman koulutuksen järjestää jokin yksityinen taho lähellä päättäjiä, joka laskuttaa tuhansia euroja per puuhakurssi. Kaikki kursseille (pakotetut) osallistuvat ovat poissa työttömyystilastoista ja muutaman kuukauden jälkeen hallitus hehkuttaa jälleen omaa erinomaisuuttaa miten työttömien määrä on pudonnut valtavasti.

On hyvä muistaa ettei tämä katastrofihallitus saa nyt eikä jatkossakaan mitään Suomea elvyttäviä toimia aikaiseksi. Tarvitaan suuri luuta joka puhidstaa nykyisen hallinnon ja tilalle aidosti sellaisia henkilöitä joilla on kompetenssia suunnitella Suomen tulevaisuutta.

Irma Asikainen

Mietin tuossa vielä, että parhaitenhan tuollainen oppisopimuskoulutus toimisi monialakoulutuksena, jossa sekä useampi firma, että useampi oppilaitos yhdistäisivät voiamansa ja näidn yhteistyönä voisi syntyä sitten laaja tutkinto, mikä jatkossa mahdollistaisi ysrityksissä helpon sopeutumisen liikuttaessa työstä toiseen. Tarvittaessa tämä liikkuminen voisi tapahtua jopa useammna firman sisällä, varsinkin, jos on kausiluonteisesta työstä kyse tai osaamisen tarve ja tasot vaihtelevat.
Tietty AY-liikkeella ollisi tähänkin taas sanansa sanottavana, mutta eikö kukaan tosiaan voisi ohittaa sen urputusta ja katsoa asoita järkevältä kantilta.
Nyt olisi korkea aika hyvälle ja järkevästi koordinoidulle yhteistyölle.

Arto Veistola

Ja mistä nämä uusien asioiden koulutajat saadaan. Selvästi kouluttajatahon operoima hanke saada lisää kolutettavia ja rahaa valtiolta. Oppisopimuskoulutus on tässä tilantessa ainoa nopea ratkaisu. Siellä kehittyisi sitten uusien asioiden kouluttajia. Valtion pitää korvata firmoille kouluttamisesta aiheutuvat kulut, mutta rahaa säästyy. Itse olin ammattitaitoinen sähköasentaja 18 vuotiaana, työporukka koulutti.

Irma Asikainen

Vastasin stuossa alempana toiseen kysymykseen, mutta se varmaan selventää ajatukseni myös tästä kyseisestä sähköasentajan koulutuksestakin. Ja mitä siitä sursitteen vastaanottamisest ja lupien hankkimisesta kysyt, niin enpä usko, että nykyinen käytäntö siitä mitenkään muuttuisi. Minulla on kyllä kolme sähkäriveljeä, mutta en ole tullut kysyneeksi, missä he ovat supansa hankkineet.

Irma Asikainen

Tämä oli ilmeisesti minulle esitetty kysymys, joten.... Ensinnäkin työväkeä tarvitsevassa firmassa on aina yleensä ihmisiä, jotka voivat hoitaa sen työssä oppimisen osuuden ja teorian opiskseluun voisi suorittaa kyseisten alojen ammattikorkeakouluissa tai minkä tahansa asteen ammatillisessa koulussa - mikä nyt kulloinkin olisi sopiva kyseiseen työtehtävään kouluttautumisessa. Sehän on vain koordinaatiokysymys, miten näitä järjestellään. Näissä ammatillisissa oppilaitoksissahan on olemassa jo se osaaminen, joten ei siihen tarvitse etsiä mistään uusia opettajia. Nyt vaan on niin, että se ammatillinen koulutus ei yleensäkään ole juuri täsmäkoulutusta ja siinä tulee sitten tämä työssä oppinen tarpeen. Tietty tämä vaatisi nykyistä tehokkaampaa koordinaatiota ja valvontaa, ettei se mene taas sellaiseksi sestomiseksi, eli kouluttautumiseksi, kouluttautumisen vuoksi. Mutta käsittääkseni se ei ole ongelma. Enemmänkin se on vain tahdosta ja asenteista kiinni.

Irma Asikainen

"Selvästi kouluttajatahon operoima hanke saada lisää kolutettavia ja rahaa valtiolta".

Onko tämä sinun mielestäsi rakentavaa ajattelua? Onko kaikki, mikä vähänkin edistää ihmisten oppimista ja vaatii ihmisiä raijaamaan peffansa ylös kotisohvaltaan, joku hemmetin porvareiden asettama miina? Ei pitäisi katsoa asioita aina niin yksisilmäisesti, sillä joskus, avatessaan molemmat silmänsä ja katsoessaan maailmaa ilman niitä ruusunpunaisia laseja, voi hämmästyksekseen huomata, että ei se porvari aina niin paha olekaan. Eikä sitä tiedä, jos se joskus vaikka yllättäen ajattelisikin sinun parastasi. Olkoonkin, että sinunkin pistäisi ehkä nähdä vähän vaivaa. Minä en ainakaan hyödy mitään mistään, enkä ole sen enempää porvari kuin duunarikaan, mutta mietinpähän aikanikuluksi näitä asioita.

Marja-Liisa Kalkela

Nyt kun olet purkanut "asiantuntemuksesi" työelämästä ja etenkin AY. Niin tarkistappa tietosi siitä mitkä on AY-eri liittojen mahdollisuudet puuttua eduskunnan ja työnantajapuolen päätöksiin.
Mitä taas"yksisilmäisyyteen" tulee niin vertaappa pörssi/vientiyritykset-PK-yritykset keskenään. Kumman asioita porvaripuolueet on ajanut-03-19?
Kas kumma? Yhdessäkään ei ole ollut mukana AY-eri alojen liittoa.

Kun yritys täsmäkouluttaa itselleen tarvitsemansa työvoiman,se saa juuri itselleen sopivan työntekijän.
Näin homma toimi -60 luvulla. Eri tehtailla oli omat koulut mihin ammattikoulun jälkeen oppilaat hakeutui oppimaan alan töitä.
Niin myös minä Ravintola-alalla .Sain koulutuksen harjoittelujaksoilla ammattitaitoisen opissa. Jatkoin eri alan kouluissa ammattiini,työharjoittelujen lomassa. Parhaan opin sain työssä ollessa vanhoilta kokeilta/kylmäköiltä.Konstit mitä ei koulussa opittu mutta käytännössä hyväksi havaittu.

Kuinka paljon on hautaan viety ammattitaitoa minkä olisi voinut jättää jälkipolville?
Työn arvostus, tunnollisuus opittiin myös samalla vanhoilta konkareilta.
"Sen minkä teet tee se kunnolla"!

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #42

Joo, -50 ja -60 -luvulla. Silloin oli lumikin valkoisempaa, mutta nyt elämme vuotta 2018, jos et ole sattuntu huomaamaan?
Ja Ay-liike voi hyvinkin vaikuttaa niin hallituksenkuin työnantajapuolenkin päätöksiin, kun se pistää perseen penkkiin ja jyrähtää, että ennen se ei nouse, ennen kuin päätös puretaan, niin johan alkaa tapahtua. Missä todellisuudessa sinä elät?
Ja tuo kaikki muu on käyty täällä läpi moneen kertaa, joskin tälle vuosisadalle tuotuna versiona, joten.....

Thomas Pälikkö

"Hallitus ja työmarkkinajärjestöt" kuulostaa Kafkamaiselta. Sutta jo syntyessään.

Skenaariossa joku "järjestö" keksii nokkelasti, miten jäsenmäärä saadaan hilattua taivaisiin pakkojäsenyyden kautta. Ilman "järjestön" jäsenyyttä evätään pääsy "leirille" ja joutuu julkiseen häpeäpaaluun torille.

Kuten medioissa on todisteltu (mm. case Tampere), kaupungit ja kunnat osaisivat tämän itse hoitaa, kuten parhaaksi näkevät. Puolue- ja valtapolitiikka vain sotkee kuvioita ja polttaa läjäpäin yhteisiä veromarkkojamme. Kuten maakuntauudistus.

Satu Soderblom

Suomi on täynnä esim. nuoria, joilla on tuore koulutus. Silti he ovat ilman palkkatyötä tai tekevät silpputöitä. Itse työskentelen työssä, johon olen saanut lyhyen oppisopimuskoulutuksen. Oman alani töitä en ole tehnyt vuosiin. Ei koulutus ole mikään tae työpaikasta. Suomeen pitää saada työpaikkoja varsinkin vientiteollisuuteen, muuten olemme mennyttä.

Irma Asikainen

Työelämän peruskuviot muuttuvat nykyisellään niin kovaa vauhtia ja vaatimukset työn tekemiseksi spesifioituvat lakkaamatta, jolloin peruskoulutus sinänsä ei riitä ja yrityksillä ei ilman tukea ole halukkuutta lähteä järjestämään koulutusta, joka saattaa piankin olla taas vanhentunut ja tarvitaan uusia ja taas uusia taitoja. Tässä juuri pitäisi yhteikunnan tulla apuun ja järjestää pitkäkestoisat yhteistyötä näiden(kuten nyt laivatelakoiden) yritysten kanssa, että nille riittäisi koulutettua ja ajantasaista työvoimaa jatkossakin. Samoin IT-ala elää koko ajan ja koulutuksen tare moninkertaistuu muutaman kymmenen vuoden aikana, eli siihen pitäisi satsata rajusti juuri tällaisena aikana, kun vielä ollaan siinä tilanteessa, että meillä riittää resursseja. Se nimittäin saattaa olla piankin niin, että esim. Intia tuo meille jo valmiiksi koulutettua osaavaan porukkaa työhön ja silloin meidän omat ihmisemme jäävät nuolemaan näppejään.

Marja-Liisa Kalkela

10 pistettä ja papukaijamerkki EK/Akava ja hallitukselle siitä että kohtelevat palkansaajia ja yrittäjiä työttömänä yhdenvertaisesti.

AYT – yrittäjien työttömyyskassa.
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa
AKTIIVIMALLI LYHYESTI
Työttömyyskassat alkavat vuonna 2018 seurata päivärahanhakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa.

Jatkossa kassat tarkastavat aina hakijoiden aktiivisuutta 65 maksetun päivärahapäivän jälkeen. Jos vaadittua aktiivisuutta ei löydy jaksolta, päivärahaa alennetaan 4,65% seuraavan 65 maksupäivän ajaksi, jonka jälkeen aktiivisuutta tarkastellaan uudelleen.

Stvm/TEM - joulukuu-17
-SAK ei osallistunut Aktiivimallin suunnitteluun.

Työttömyysturvan rahoitus:
Työttömyysturvajärjestelmää koordinoi pääasiassa Kansaneläkelaitos Kela ja rahoittaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta Työttömyysvakuutusrahasto TVR.

TYÖTTÖMYYSTURVAN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET
Työttömyysturva rahoitetaan lähes täysin veroilla.
Jota maksaa työtönkin 20%-24% korvauksistaan (toiseen kertaan tilistähän jo verot pidätettiinkin)+Alv 14%-24%.
Eurot työttömyyskorvauksista 100% yrityksille kulutuksessa.

Irma Asikainen
Vastaus kommenttiin #46

"Työttömyysturvajärjestelmää koordinoi pääasiassa Kansaneläkelaitos Kela ja rahoittaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta".
Tämä juuri on se osa koko härdelistä, mikä ei toimi. Kun puhun koordnoinnista, niin siihen tarvitaa ihmisiä, joiden älykkyysosamäärä on isompi kuin ksengännumero ja lisäksi niidsen ihmisten pitää toimia ihan toisenalaisella mentaliteetilla, kuin KELA ja TE-toimisto. Eikö tämä "jarrrumiespolitiikka" ole jo nähty ja voitaisi unohtaa ja alkaa tekemään asioita niin, ettäjotain oikeasti tapahtuisi?

Pasi Anttila

Työpaikkojahan syntyy kokoajan, nyt vain alkaa tietyillä aloilla ja tietyillä alueilla olemaan vaikeaa täyttää näitä avoimia paikkoja kun sopivia yöntekijöitä ei läydy, siksi niitä uudelleenkoulutuksia tarvitaan.

Markku Lehto

Touko Aalto ( vih ):

"–Kun seuraavan kerran käydään hallitusneuvotteluita, niin on aivan varma asia, että koulutus on iso asia, jonka kohdalla ei enää puhuta leikkauksista vaan isoista satsauksista, vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi uuden Suomen haastattelussa. Aalto on nyt käsittelyssä olevan välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja."

Minä kysyn Touko Aallolta:

Mistä vihreät ottaa noihin satsauksiin rahat ? Vai ottaako valtio lisää lainaa ? Vai leikataanko tuulimyllytukiaisista, joka on tänä vuonna 248,5 miljoonaa € ja tulevina vuosina n. 300 miljoona €/ vuosi ?

Mutta jos tuulimyllytukiaisista leikataan, niin mitä siihen sanovat entinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ( kesk ) Vanhasen ( kesk ) II-hallituksen ajoilta sekä nykyiset ministerit Lintilä ( kesk ) ja Tiilikainen ( kesk ) TEM:ssä ?

Ai niin, voidaanhan tietysti keksiä kansalaisille uusia "viherveroja", joilla katetaan nuo Aallon mainitsemat "isot satsaukset" koulutukseen. Silloin ei tarvitsisi koskea tuulimyllytukiaisiin eikä siihen nyt valmisteilla olevaan Tuulimyllytukiaiset II:een. Näin sekä vihreät että keskusta olisivat tyytyväisiä ja kansan vapaa kuluttaminen supistuisi entisestään. Siitähän vähittäiskauppiaat tietenkin tykkäisivät, että myynti laskisi.

Taisto Pihlajamaa

Onhan siitä jo vähän aikaa, mutta ei kovin paljon.

Yksi pienen kirjapainon johtaja kyseli työkkäristä tekijää töihin. Tarjottiin listoilla olevaa käsinlatojaa. Käsinlatojaa! Kaipa siellä vieläkin perkaamista olisi.

Mutta että joku vastuu ihmiselläkin pitäisi olla omasta elämästään. Vai onko niin, että jos toimeentulo otetaan yhteiskunnalta, myös oma elämä pitää ulkoistaa yhteiskunnan tehtäväksi.

Irma Asikainen

En tiedä, mitä konkretisomista siinä oikeastaan on. Jokainen meistä on nähnyt, mihin AY-liike voimansa kohdistaa, ekä minä ainakaan ole missään vaiheessa nähnyt, että se olisi pannut tikkuakaan ristiin auttaakseen työttömiä heidän kivisellä työllistymispolullaan. Päin vastoin, ansiosidonnainen päiväraha suorastaan houkuttelee löijäämään siellä kotisohvalla, kunnes tulee aika mennä taas tekemään ne muutamat viikot tai kuukaudet töitä, että pääsee taas nauttimaan ansiosidonnaista. Siinäkin olisi yksi kannustinloukun joka pitäisi purkaa. Joko niin, että sitä työssäoloaikaa pidennettäisi tai rajattaisi perättäisiä ansiosidonnaisia. Tiedän monia, jotka pallottelevat niiden varjolla vuodesta toiseen. Varsinkin maaseudulla, jossa kesäksi voi hyvin jäädä ansiosidonnaisella kotiin ja tehdä maatilan työt alta pois ja mennä sitten syksyllä takaisin töihin. Eli riittääkö tämä vastauksesksi? Jos joku tietää, että AY-liike olisi tehnyt jotain työttömyyden vähentämiseksi, niin kertokaa toki ihmeessä, mutta minun koraviini ei sellaista tietoa ole kaikunut.
Päin vastoin, aina, kun vaan vähänkin on mahdollista ollaan heti ulosmittaamassa yrityksiltä vähäinenkin tuotto kohtuuttomiin palkankorotuksiin ja jos vaikka mihin etuihin ja syödään näin niiltä kasvumahdollisuudet jo etukäteen. Lakkorahastoihin seisomaan, että voidaan maksaa työntekijöiden istumiset. On ihan eri asia, jos on kyse isosta yrityksestä, kuin pienistä, muutaman henkilön nyrkkipajasta. Siellä pienessä ei välttämättä ole sitä ulosmittauksen varaa ja aikaa myöten tällä menolla ei niitä työpaikkojakaan.

Marja-Liisa Kalkela

A)-Yrityksillä ne työpaikat on.
B)-Yritykset ne työttömiä tehtailee.
C)-Yritystenhän se pitäisi työllistää.
D)-Ei eri ammattialojen liittojen työttömyyskassojen.

Työttömyys-Vakuutusmaksu=
Ansiosidonnainen päiväraha. Tulojen mukaan joka tilistä pidätetty vakuutusmaksu työttömyyden varalle. Turvaamaan irtisanotun elantoa kun säännölliset palkkatulot loppuu. (Pakkohan ei ole yrityksen ketään irtisanoa,vaan se päättää ihan itse sen)

Maksatko itse esim.Kotivakuutusta? Tai autovakuutusta?
Eiks olis mukavaa kun jotain sattuisi ja maksamillesi rahoille sanottaisiin:"Aprilliä!
Mitään vakuutusta ei olekkaan . Hanki työlläsi uusi auto ja kotiisi rikki mennyt esine.

Työttömyys-VAKUUTUS maksu joka tilistä peritty+Verot n.30%+ALV 24%
pitäisi kyllä riittää työttömyyskorvauksiin.
Vai käytetäänkö ne rahat esm.yrittäjien 100milj/vuodessa eläkkeisiin? Vai perhetuilla kotona olevien lukuisiin etuuksiin Kelasta. Kotihoidontukiin,Takuueläkkeisiin ym.

JK. Voihan sitä mennä 1e/t töihin työtön tietenkin.
Kela maksaa :
Asuntomenot
asumistuen
terveyspalvelut myös lapsille
lasten toimeentulotuen
sähkön
verovaroista.
Olisko järkevämpää saada yrityksiltä palkallista työtä joka riittää elantoon ilman Kelan tukia?
.(Ja tuotahan sinä kannatat että yritysten puolesta veronmaksajat on maksajina.)
Et vain huomaa että PK-yritysten kotitaloudet maksaa 100% saman verran kuin työssä käyvätkin. Veroluonteisina maksuina ja etuuksien leikkauksissa.
Pörssiyritysten osakkeenomistajiahan nuo ei kirpaise.

Irma Asikainen

Kun lukee noita sun höpinöitäsi, niin ei enää ihmettele, miksi meillä "maa makaa niin kuin se makaa". Jos sinun kaltaisiasi on enmmänkin, niin siinä on selitys tälle kaikelle kielteisyydelle ja taantumuksellisuudelle. Sinä olet jymähtänyt jonnekin viime vuosisadan puolivälin paikkeille, etkä oikein näe koko kuvaa edes siitä, joten en ala edes vääntämään kanssasi. Ja, on minulla kotivakuutus, vaikkei se tähän kuulukaan.

Taisto Pihlajamaa

Höpöjuttua haastat.
Noin 10-vuotiaana minua hävetti, jos en jotakin työtä osannut tehdä. Noin 14-vuotiaana kaukana kotoa pikkurenkinä ollessani isäntäväki lähti ensimmäiselle kesälomalleen, ja minulle jäi 12 lypsävän lehmän hoito ja maidon toimitus. Ja ynnä muu.

16 vuotiaana tuli lopullinen lähtö omiin oloihin, jalat oman pöydän alle. (Silloin kirjoitettiin luku 1957.)

Totta kai kakaroita voidaan hyysätä pumpulissa edelleenkin kuten nyt, jopa 30-vuotiaiksi ja pitempäänkin. Mutta että, elättekö te hyysääjät heidänkin elämänsä omanne lisäksi. Vai olisiko ehkä parempi niin, että se lapsen toinenkin luonnon asettama vieroitushetki otettaisiin tosissaan.

Irma Asikainen

Ottaisitko Taisto näillä tietämin saman uudelleen, jollei olisi pakko? Olen käynyt saman läpi, joskin pari vuosikymmentä myöhemmin, mutta en kyllä kellekään ihmisen lapselle sitä "iloa" soisi. Ja siksi toisekseen, nykyään ei enää sellaisia hommia ole olemassakaan, vaan kaikkeen tarvitaan joku koulutus. Ja onhan vaan hyvä, että ihmiset saavat oppia asioita. Mm. kielitaito on nykyän arvossa arvaamattomassa. Täällä valitellaan, kun ei ole tarjolla koulutusta vastaavaa täsmätyötäkorkeasti koulutetut kuulemma ahdostuvat), kun valituksen pitäisi kuulua, ettei mulla ole koulutusta juuri siihen työhön, mitä on tarjolla. Minulla on sekä kaupallinen että tekninen koulutus, joita olen valikoiden käyttänyt matkan varrella, mutta vielä viidennellä kymmenennellä ollessani istuin uudelleen koulun penkille, kun huomasin, että siitä ei voi olla koskaan muuta kuin hyötyä. Jos ei muuta niin hyvä yleissivistys auttaa vaikka tietovisassa. Näkee kyllä noissa visoissa, ettei nykynuorison yleissivistys ole ainakaan turhalla tiedolla pilattu, joten ei kun koulun penkille vaan.

Raimo Alha

Oppilaitoksissa ensin opetetaan kaikki tiedot ei mistään ja työelämässä keskitytään opettamaan ei mistään kaikki. Joku sanoi aikoinaan, että "olet aikaasi edellä", johon vastasin "en ole, vaan te olette aikaanne jäljessä" ja potkut tuli siis, kun olin aikaani edellä itc-alalla. Juuri oli tehty väitöstutkimus, jossa todettiin etteivät piilaksoon muuttaneet halua palata takaisin Suomeen, koska täällä on "liikaa sääntelyä, kielteinen ilmapiiri, auttamisen vähäisyys"...jne.

Markku Polamo

Ihan kiva avaus ministeriltä, joka on ajanut leikkauksillaan varsin toimivan aikuiskoulutusjärjestelmän alas.
Eli aikuiskoulutuskeskukset ovat olleet hyvä väylä uudelleen- ja lisäkouluttautua. Vaan nyt kun rahoitus on leikattu on oma prosessinsa ajaa järjestelmää ylös.
Onhan sitä muitakin tapoja kouluttautua esim. täälläkin mainittu oppisopimuskoulutus. Taitaa olla vaan niin ettei yrityksillä ole paukkuja kouluttaa yrityksissä tuota miljoonaa ihmistä (vaikken usko, että tarve nyt ihan noin paljon olisikaan). Oppisopimuskoulutuskin sisältää yleensä jonkin verran teoriaopintoja, esim. sähköasentajalla aika paljonkin, kun sähkö ei ole mikään leikin asia.
Lisäksi paljon sellaista uutta osaamista tarvitaan mitä ei yrityksissäkään vielä ole. Jonkun tarvitsee siis ihan oikeasti sitä opettaa.
Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu niin paljon joka tasolla, että siellä ilman lisäpanostusta ei ole mahdollisuutta lisätä opiskelijamääriä.
Toivon silti, että ministeri tai viimeistään tuleva uusi hallitus tekee näille koulutusasioille jotain. Aika ratkaisevassa asemassa on Suomen kansa, joka äänestää uudesta hallituksesta ja sen linjauksista. Nykyiset hallituspuolueet ovat tahtotilansa ilmaisseet, jatketaanko sillä? Vai onko muitakin mahdollisuuksia?

Marja-Liisa Kalkela

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus alkaa tänään käsitellä
-aikuiskoulutuskeskus JAKKin rahoitusepäselvyyksiä.
Ne juontavat juurensa aina vuoteen 2005, ja tulivat ilmi vuonna 2009, kun opetusministeriö alkoi tutkia aikuiskouluttajille maksettuja tukia.

Valmisteluistunto asiassa pidettiin jo kesällä ja nyt kahden eri syytekokonaisuuden käsittelyyn on varattu yli kolmekymmentä päivää.

Poliisille jätettiin tutkintapyyntö asiassa vuonna 2011, mutta varsinainen poliisitutkinta alkoi vasta vuonna 2013.

JK. Monikohan konsulttifirma on nytkin saanut työttömien "pupuleikki"
"työhakemus" opinnoista muhkeat korvaukset?

Irma Asikainen

Siinä nyst näet sen KELAn valvonnan. Siellä ei ole ketään, joka ymmärtäisi asioita, vaan hyväksystään kaikki, mitä eteen lykätään ja sitten käy näin. Ihan sama näiden kaikkien KELAn ja TE-toimiston järjestämien koulutusten kanssa. Kunhan saadaan ihmisiää kyykytettyä. Sitäkö sinä oikeasti haluat. Jos, niin oletpa aikamoinen sadisti.

Jari Kaisla

Jos eläisimme satumaailmassa unelmahömpän keskellä tämä uudelleenkouluttautuminen olisi hyvältä kuulostava ajatus.

Realismia on kuitenkin nähdä tämäkin hanke vain yhtenä suurena rahastuksena ja tilastotietojen manipulointina kuten tämän hallituksen muutkin hankkeet ovat olleet. Miksi tämä olisi yhtään erilaisempaa toimintaa aiempaan verrattuna kun sitä ehdottaa sama kyvytön hallitus?

Hyötyjiä tulevat olemaan vain porvaripiirien lähellä vaikuttavat yksityiset tahot, jotka järjestävät huuhaa koulutusta ihmisille miljoonien eurojen arvosta.

Pertti Ikonen

Vielä 1990-luvulla Kiinassa on yleistä, että riisin istuttamis- ja korjausaikana kansalaisia vietiin uudelleen koulutusleirille useiksi kuukausiksi. Koulutusleirilleviedyksi joutui jos esimerkiksi osoitti liiallista mielenkiintoa pitkäneniin eli länsimaalaisiin. Tuossa oli erikoista se, että paikallisella poliisilla oli oikeus vangita ja viedä kiinniottetu kadulta suoraan leirille ilman oikeudenkäyntiä. Saapa nähdä milloinka Suomessa esim. työttömiä voidaan ryhtyä kadulta palkkaamaan vaikkapa perunan nostoon. Meillä kun on jo useita organisaatioita jotka elävät palkkatuetuista ihmisistä.

Heikki Karjalainen

Ehkä eräs ratkaisu olisi se, että uusilla työelämään tulijoilla olisi jo perusvalmius muutamaan ammatilliseen linjaan ja, edelleen nopeasti muuntokoulutuksen avulla. Ongelmahan on ollut se, että työvoimatarve heiluu eri ammattiryhmissä rajusti jopa yhden vuosikymmen aikana.

Juhani Viitala

Millä rahoitetaan? Itse kouluttauduin työn ohella saamatta penniäkään suoraa julkista tukea. Hankin sähköyliasentajan ja urakointipätevyydet, merkonomin tutkinnon, kaksi korkeakoulututkintoa, tilintarkastuspätevyyden, kiinteistönvälittäjätutkinnon ja valtavan määrän maksullisia kursseja. En kysellyt kuka maksaa, vaan maksoin itse. Pakko oli tehdä töitä että pystyi maksamaan. Ei omatoimisuuskaan ole huono vaihtoehto. Ei se varmaan tässä mittakaavassa onnistu, ilman että ihmiset ottavat itse vastuuta kouluttautumisestaan. Kouluttautumista työn ohessa, elämä on jatkuvaa oppimista. Avoimen yliopiston tapaisia koulutusväyliä pitää kehittää ja tehdä entistä joustavimmiksi. Niitä itsekin aikoinaan käytin.

Joni Rikkola

Siellä oli uuytitysten järjstämää kolutusa laajastikin 90-l uvulla. Porukka meni koulutukseen pikkupalkalla ja sitten kun koulutus oli ohi annettiin kenkää ja uudet koulutukseen. Tätä järjestelmää käytetään edelleen.
Pitää muistaa, että nyt jo 500 000 ihmistä tekee vuosittain palkattomasti töitä. Se kaikki palkan puute on pois sisämarkkinoilta eli se ei luo työpaikkoja ja kysyntää, eikä verojakaan. Se ei muuta kuin lihottaa omistajaa.
Ammattikoulu on ryssitty sille tasolle että siitä ei ole mihinkään. Leikkaukset ja wannabepoliitikkojen idioottimaiset uudistukset ovat romuttaneet sen täysin, päälle ahneiden porvareiden suhmuroinnit firmojen kanssa ja siellä ei opi enää mitään.
Suomlainen osaaminen on hitriaa ja pätkätyöt eivät sitä vhvista. Ja idiootti työnantaja etsii nuorta erokoistunutta ammattitaitoista moniosaajatyöntekijää 5 vuoden kokemuksella...HAHAHA

Irma Asikainen

Tässä on nyt taas tuulut muutamakin kommentti, joissa pelätään kovasti sitä, että "työnantaja se vaan hyvötyy, jos kolutusta järjestetään". Totta hemmetissä hyötyy, mutta niin siitä hyötyvät myös ne lukuisat työttömät, jotka kolulutuksen kautta saavat työpaikan. Sehän on vain järjestelmän vika, jos se sallii näitä systeemejä hyväksikäytettävän.
Miksi aina kaikki pitää lytätä jo etukäteen? Miksi tämän iänikuisen kateuden työnantajaa kohtaan pitää antaa sumentaa aivot ja estää kaikki mahdolliset yritykset saada edes jotakin aikaan? Suurin syy tähän koko pahuksen keittoon on kansallinen eripuraisuus ja kauna toisiaan kohtaan ja sitä tämä AY-liike parhaimmillaan lietsoo. Sen sijaan, että se pyrkisi muiden tahojen kanssa yhteistyöhön ja hakisi keinoja sovittaa eri osapuolten näkemyksiä toisiinsa, se tekee myytän työtä työnantajapuolen selän takana ja torpedoi, jos mahdollista, kaikki yritykset saada ihmiset tekemään leipänsä eteen työtä. Sille ei käy mikään, mutta ei sillä myöskään ole esittää mitään rakentavaa tilallekaan.
Olen edelleen sitä mieltä, että tässä tarvitaan nyt kaikkia osapuolia ja AY-liikkeen olisi korkea aika tulla ulos poterostaan, kääriä hihat ja alkaa hommiin. Sillä on pitkälti tämän keitoksen raaka-aineet kaapissaan.

Irma Asikainen

Hyvä huomio Teemu. Se on nyt jo nähty, etteivät hallituksen omat rahkeet riitä kehittämään tätä yhteiskuntaa ja sen rakenteita, vaan ne menneen vuosisadan käytänteet ohjaavat sen toimintaa edelleen. Kun tätä vanhakantaisuutta vastassa on tämä poliittisten boilereiden sukupolvi, jolla ei ole pienintäkään käsitystä normaalista elämästä (ei kokemusta työelämästä miltään kantilta), niin mistä se asintuntemus löytyisi. Työvoimapolitiikasta vastaavalta ministeriltäkö, jolla on alemman asteen koulutus ja AY-pohja? Ei siis tosiaan näytä ruusuiselta.
Mutta tuo Teemun väläyttämä ajatus ulkopuolisten asianatuntijoiden, nimenomaa työelämässä meritoituneiden, kokeneiden asiantuntijoiden käyttö olisi nyt erittäin suotavaa. Vaikkapa siis Juustoportin johtoportaan konsulstointi.

Irma Asikainen

Kuuntelin juuri Grahn-Laasosen puheenvuoron tähän asiaan liittyvän Eduskunnan välikysymyskeskustelun yhteydessä ja suorastaan pöyristyin, kun hän rinta rotttingilla kertoi, mitä kehitysnäkymiä hallituksella on koulutukseenliittyen tuleville vuosille. Ei yhtään mitään tähän nykyiseen tilanteeseen liittyen, vaan suorastaan utopistiselta kuulostavia haaveita ihmiseltä, jolla ei ole minkkään valtakunnan käsitystä siitä, mitä tavallinen, ei kultalusikka suussa syntynyt lapsi tai nuori tarvitsee.
Kaikki nuoret eivät mahdu akateemiseen kategoriaan, eivä älyllisesti, eivätkä muutenkaan, eikä kaikista tarvitsekaan tulla akateemisessti koutettuja, mutta nyt se näyttää olevan Grahn-Laasosen ylevä tavoite. Nyt kaikille taataan mahdollisimman korkeatasoista opetusta, mikä samalla leikkaa älykkäiden suorituksista, koska tasapäistäminen estää sen, että he saisivat tasoistaan opetusta ja tekee suuren määrän huonosti voivia nuoria, jotka eivät pärjää tämän nykymyotoisen, korkealle tähtäävän opetussuunnitelman vaatimuksille. Pyhä Pietari sentään, mitä järjen köyhyyttä. Nyt, jos koskaan, pitäisi koulujärjestelmäämme hajauttaa ja taata huuippuälykkäille mahdollisuus tasoaan vastaavaan opetukseen ja antaa näille vähään tyytyville se, mitä he tarvitsevat ja haluavat. Kaikista ei vaan tule tohtoreita ja maistereita, vaikka ne voissa paistai. Kehitettäköön sitten keskiasteen koulutusta ja vaikka jo kohdussa tapahtuvaa varhaiskasvatusta, mutta käytettäköön siinäkin järkeä, eikä hemmetin aatteelista hapatusta.
Siivooja ei tarvitse akateemista titteliä, eikä akateeminen ihminen yleensäkään päädy siivoojaksi. Terveisiä vaan Sanni.

Helena Wee

Vitsi, mitä shaibaa sannihiireltä taas... "Alkoi tapahtua", joojoo :D Nimittäin kokkareiden äänienkalastelu tulevia vaaleja varten. Ja mitähän tähän asti on "tapahtunut"? Ei kai leikkauksia koko oppimisskaalaan: päiväkodeista korkeakouluihin, eihän? Yrittäjät, jotka kuolaavat ilmaisen orjatyövoiman perään, maksaa opiskelut??? Mitä kokkarit oikein polttaa?

Irma Asikainen

Kokoomus lappaa kaiken suoraan suuryritysten ahneeseen kouraan ja pieni ihminen maksaa. Kunpa kansa ei vaan menisi helppoon. Nyt nimittiän menee jo todella härskiksi tuo "Orpopojan valssi". Sain melkein "hyppykypparaivarin", kun katsoin Orpon jokellusta tänään eduskunnan salissa.