Lauantai 17.11.2018

Näkökulma: Miljoona ”väärin koulutettua” suomalaista

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.2.2018 18:02
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tapaa pian työmarkkinajohtajia koulutusasioissa.
|

Sanassa uudelleenkoulutus on vähän paha kaiku. Siitä voi tulla mieleen kommunististen hirmuhallintojen uudelleenkoulutusleirit, joille kansalaisia on pakotettu opettelemaan pois itsenäisestä ajattelusta.

Kepittävältä kuulostava termi on kuitenkin nyt myös kansanvaltamme yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä, kun täällä on herännyt huoli kansalaisten osaamisen tasosta. Sitä pitäisi kohentaa uudelleenkouluttamisella tai kauniimmin sanottuna elinikäisen oppimisen keinoin.

Jopa miljoona suomalaista olisi syytä kouluttaa uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana, on esimerkiksi Suomen yrittäjien leiristä heitetty ja miljoonaluvusta puhutaan myös hallituksen koulutusosaajien piirissä.

Nyt on jotain tekeillä, koska asiasta käyvät lähiaikoina keskustelua opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja työmarkkinajohtajat, kuten Uusi Suomi uutisessaan tiistaina kertoi.

Ajankohta keskustelulle on otollinen, sillä Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmistautuu kevään kehysriiheen päättämään tulevasta rahanjaosta. Päiväkohtaiseksi koulutusasiat tekee opposition koulutuksen tasa-arvosta tekemä välikysymyskeskustelu eduskunnassa.

Työmarkkinajohtajista ainakin Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder suhtautuu uudelleenkoulutuksen esille nostamiseen myönteisesti. Fjäder kirjoitti Twitterissä vastauksessaan minulle, että ”näin pitää tehdä ja toimia. Meidän pitää rakentaa tällä uusi toimintamalli”. Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ilmoitti olevansa samaa mieltä.

 

 

Niin kannatettava kuin ajatus elinikäisestä oppimisesta ja uudelleenkoulutuksesta onkin, törmätään asiassa väistämättä rahaan. Jonkun pitää maksaa se, että valtava joukko suomalaisia saa uutta koulutusta ja tekee esimerkiksi työnsä ohessa tutkintoa. Toivon mukaan työmarkkinapomot ja poliittiset päättäjät löytävät jotain yhteistä näkemystä jatkuvan oppimisen rahoittamiseen, jotta ”väärin koulutetut” saavat ajantasaistettua osaamisensa.

Ehkä ajatus peräti miljoonasta uudelleenkoulutettavasta on hieman raflaavaa, mutta nostaa se ainakin kissan pöydälle. Suomessa nimittäin eivät työvoima ja työpaikat kohtaa lähellekään optimaalisella tavalla, mikä jarruttaa talouskasvua.

Otan tähän loppuun vielä muutaman kommentin Uuden Suomen miljoonasta uudelleenkoulutettavasta kertovan uutisen vilkkaasta keskustelusta:

”Oman alani töitä en ole tehnyt vuosiin. Ei koulutus ole mikään tae työpaikasta.”

”Ehkä eräs ratkaisu olisi se, että uusilla työelämään tulijoilla olisi jo perusvalmius muutamaan ammatilliseen linjaan ja, edelleen nopeasti muuntokoulutuksen avulla.”

”Ei omatoimisuuskaan ole huono vaihtoehto. Ei se varmaan tässä mittakaavassa onnistu, ilman että ihmiset ottavat itse vastuuta kouluttautumisestaan.”

Ensimmäinen kommentti on kaikessa realistisuudessaan napakka, toisessa on ratkaisuhakuinen meininki ja kolmas nostaa esille yksilön vastuun.

Kansan syvissä riveissä on viisautta, jota päättäjien kannattaa kuunnella.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Koulutuksen perimmäinen tarkoitus on kouluttaa ihmiset oppimaan lisää ja käyttämään aivojaan, jotta voisivat oikeassa elämässä omaksua minkä tahansa työn.

Tietenkin lakisääteisen koulutuksen vaativiin ammatteihin on "pakko" olla ainakin sen kouluts muodollisena. Ihan kuin pakollinen kökköruotsi virkasmiehille (Karvat nousee kauhusta kun edes ajattelen virkamiespakkoruotsin tasoa)

Teemu Terava

Jos koulutukseen investoitaisiin kaikki se lisärahoitus, jota ponnekkaasti vaaditaan, tuottaisiko se vain entistä suuremman joukon "väärin koulutettuja" ihmisiä? Jos näin olisi, olisi koulutuksen lisärahoitus turhaa, haitallista ja hukkaan heitettyä.
Koulutuksen tavoite on tuottaa lisäarvoa niin opiskelijalle, taloudelle kuin yhteiskunnallekin. Miten tämä lisäarvo tuotetaan ja maksimoidaan nykyisellä koulutusjärjestelmällä ja sen ohjauksella?

Jari Kaisla

Kokoomuksen Vartiainen ei varmaan pidä siitä ajatuksesta että Suomalaisia koulutettaisiin uusiin ammatteihin. Hänen ratkaisunsa olisi tuoda lukutaidottomia maahanmuuttajia miljoonittain lisää Suomeen jotka ratkaisisivat nykyiset ongelmamme itsestään.

Ville Varjo

Aikanaan oli vitsi: "haetaan ekonomia, diplomi-insinööriä tai muuten reipasta nuorukaista". Noinhan se on itselläni ja monella 80-luvulla työelämään siirtyneellä kollegalla työura mennyt. Ehkäpä 80-luvulla aika harva osasi ajatella uraansa sen syvällisemmin, jotenkin se vain sitten meni eteenpäin.

Simo Tamminen

Lähes viidenkymmenenviiden aktiivisen työelämävuoden aikana tuli koettua toistakymmentä ammattia. Kahteen kouluttauduin itse työn ohessa. Ne muut opin työtä tehdessä. Se jatkuvan oppimisen työelämä ei ole mitenkään uusi ilmiö.

Atso Eerikäinen

Japanissa harvoin pääsee koulutustaan vastaavaan työhön. Yliopistotutkinnon jälkeen hakeudutaan työhön, johon työpaikkakoulutetaan. Esimerkiksi tyttäremme valmistui englannin kielen maisteriksi, muttei ole päivääkään ollut englannin opettajana. Sen sijaan hän aluksi meni pankkivirkailijaksi, koska hallitsee Excelin. Sitten hän toimi kehitysvammaisten kuntouttajana, sitten hammashoitajana ja nyt toimii apteekkarina. Ammattiin ei koululaitos anna tarpeeksi eväitä. Varsinainen ammattiin perehtyminen tapahtuu työpaikan koulutuksella.

Raija Rytilä

Hyvään suuntaan ollaan menossa. Ei opiskella titteleitä vaan oman osaamisen kehittämiseen ja työelämän tarpeisiin. Poisopitaan hyödyttömät tavat/opit ja tilalle elinikäinen oppiminen. Hyödynnetään yhteistyön voima ja yksilöiden oma tahtotila.
Liittojen mukaantulo olisi tarpeen osaamistarpeiden konkretisointiin ja jäsenistön koulutussuunnitteluun.
Educa 2018 tapahtumassa ei juurikaan puhuttu, miten vastataan työelämän osaamisvaatimuksiin (osaavaa/sopivaa työvoimaa ei ole tarpeeksi) tai pitkäaikaistyöttömien ammatilliseen lisäämiseen keinoihin. Eikö juuri opettajat ole taho, jonka myös pitäisi nähdä tulevaisuuteen ja yhteiskunta laajemmin.

Matti Karnaattu

Meillä on semmoinen systeemi, että syntymä-lapsuus-koulutus-työ-eläke-kuolema on ikäänkuin liukuhihna missä ihmiselämä käydään läpi.

Niin tässä systeemissä kun sitten käydään se koulu, päästään vaikka autoasentajaksi, datanomiksi, filosofian maisteriksi tai mitä nyt onkaan niin sitten siirrytään liukuhihnalta seuraavaan vaiheeseen eli työmarkkinoille.

No sitten näitä vasta valmistuneita ei päästetä mihinkään töihin kun eivät oikeastaan osaa mitään mitä työelämässä tarvitaan. Ja nekin mitkä olleet 10v saman työn parissa alkavat tarvita uudelleenkoulutusta mutta liukuhihna kovin kankea menemään taaksepäin.

Toisin sanoen systeemi on rikki ja se on rikki siinä kohtaa jo kun työnantajat eivät ole tarpeeksi mukana elämänikäisen opintosuunnitelmavaiheessa ja siinä että sen opiskelun täytyisi pysyä rinnalla koko eliniän.

Kyllähän se on tiedossa, että opiskelut ja siellä kerrottavat asiat ovat täysin eri juttu kuin se mitä tehdään töissä. Ihan normaalia että ne tekee ketkä osaa ja ne ketkä ei osaa, opettaa. Ja kun jotain asiaa opetetaan ja tehdään oppimateriaaleja niin ne tehdään viisvuotissuunnitelmana että samaa opetetaan vuodesta toiseen. Ja työelämässä tieto vanhenee helposti puolessa vuodessa ja joku tutkinto on 4-5v kestävä täynnä ylimääräistä skeidaa niin eihän tuosta mitään tule.

Erkki Joona

Miljoona väärin koulutettua henkilöä ovat kouluttaneet muodollisesti kelpoiset opettajat, joilta on puuttunut täysin työelämän käytännön osaaminen. Esim. vanha muurari on tuhat kertaa parempi muurauksen opettaja kuin insinöörit, joiden muurauskokemus perustuu sekä kotimaassa että ulkomailla tutustumiseen muurarien muuraukseen!

Kaj Bäckman

SE että koulutukseen tänään huomataan että pitäisi pistää miljoonan verran meidän väestöstä voi olla totta tai eui, mutta miksi opetusministeriö, yliopistot ja korkeakoulut eivät ole huomanneet aIkaisemmin uudistuksen tarvetta. J vaikka meillä on aina kehuttu että meillä on maailman paras koulutus !!!! Eli kaikki on ollut paska puhetta, ja kuinka kauan ???

Marko Ekqvist

Kuulostaa ihan kuukausipalkkalaisten horinoilta. Kyllä tässä kohtaa oikeampi termi on päivitys tai päivittää omaa osaamistaan. Onko se niin vieras ajatus omalla vapaa-ajalla ottaa joskus se kirja käteensä tai nykyisin kai oppimateriaalit löytyy netistä? Ovatko kk-palkkalaiset oppineet jotain 50000 euron mba -master kursseilla? Tuskin. Syykin lienee se, että niitä ei taida tarvita omasta pussistaan maksaa. t. työtön työnhakija ja vaihtopenkkiläinen

Markus Vuorivirta

Tässä on nyt viimeisen kuukauden aikana tullut ilmi, että Suomessa on miljoona asuntoa väärässä paikassa. Jopa presidentti Niinistö otti asian puheeksi. Nyt sitten on miljoona ihmistä koulutettukin väärällä tavalla. On se kumma, kun 20 prosenttia kansasta on näin väärässä? Ei osaa ostella asuntoja oikeasta paikasta, eikä kouluttautua oikeille aloille.

Vai olisiko kenties niin, että tämä valtio on tehnyt asiassa kuin asiassa aikoinaan vääriä valintoja. Eikä tunnu tahti yhtään hiipuvan...

Esko Riikonen

Koulutus ei ole pitkään aikaan pystynyt vastaamaan muutosten aiheuttamaan tarpeeseen. Maassa on ollut kyvyttömiä hallituksia, kyvyttömiä ja näköalattomia opetusministereitä ja opetushallitus, joka näpertelee asioiden kanssa. Hallitukset eivät ole kyenneet hedelmälliseen keskusteluun työmarkkinatahojen kanssa. Niiden kanssa, jotka parhaiten näkevät muutoksen oman toimintansa kautta. Edes typerää pakkoruotsia ei ole kyetty poistamaan.