Sunnuntai 16.12.2018

Oppivelvollisuus 18-vuotiaaksi? – ”Viimeinen lukko on kokoomus ja opetusministeri”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.3.2018 11:43
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) listasi meneillään olevia toimia, mutta ei ottanut kantaa oppivelvollisuuden pidentämiseen, jonka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan torjui. Arkistokuva.
|

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi eduskunnassa vaatimukseen oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen. Orpo ei näe nostoa ratkaisuna ongelmiin. Nosto on ollut etenkin SDP:n vaatimuslistalla, mutta myös vihreät on alkanut ajaa sitä.

Vihreät nosti esiin oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen esitellessään koulutuspoliittisia linjauksiaan tiistaina. SDP on ajanut oppivelvollisuuden laajentamista jo pitkään.

Aiheesta keskusteltiin eduskunnassa opposition koulutusvälikysymyksen yhteydessä keskiviikkona. SDP ja vihreät vaati hallitusta tarttumaan asiaan. Antti Rinteen (sd.) mukaan talouden arviointineuvosto katsoo, että oppivelvollisuusikä kannattaisi nostaa 18:aan, jotta ”saadaan estettyä nuorten ihmisten syrjäytyminen työelämän ulkopuolelle tai koulutuksen ulkopuolelle”.

Orpo huomautti, että on myös paljon pedagogiikan ja kasvatuksen ammattilaisia, jotka löytävät tehokkaampia ja parempia keinoja syrjäytymisen estämiseen ja koulupudokkuuteen. Hänen mielestään yksi keskeisiä asioita on varhaiskasvatukseen panostaminen.

–Me olemme uudistaneet peruskoulun tähän päivään, niin että siellä viihtyy paremmin, oppiminen on tehokkaampaa. Toisen asteen koulutusta reformoidaan, jotta sieltä ei pudota. Te haette ikään kuin lääkettä siihen jo syntyneeseen ongelmaan. Me yritämme samaan aikaan ratkoa sitä, että ongelmaa olisi vähemmän, ei tulisi uusia pudokkaita, Orpo sanoi.

–Minä toivon, että sen sijaan, että te nyt puhutte ja puhutte tästä oppivelvollisuusiän nostamisesta ratkaisuna kaikkeen, katsokaa niitä uudistuksia, mitä tämä hallitus on tehnyt, ja sitä, mitä kaikkea se tuo tullessaan siihen oppimisen polulle.

Myös Sari Multala kertoi lukeneensa talouden arviointineuvoston raporttia, jossa mainitaan oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen.

–Siellä melko varovaisesti todetaan, että se saattaisi olla ratkaisu ongelmaan, siitä saattaisi olla suurempia hyötyjä pitkällä aikavälillä kuin kustannuksia. Oppivelvollisuusiän nosto on kuitenkin mekaaninen ratkaisu todella monisyiseen ongelmaan, Multala sanoi.

Simon Elo (sin.) sai aikaan naurua salissa ja puhui punavihreästä konkurssista.

–Kyllä kansalaisilta kysyisin ensinnäkin, haluatko ylipäätään, että Touko Aalto kasvattaa lapsesi. Punavihreät haluavat ylipäätään tehdä nämä ja lisäksi perua koulutusleikkaukset, aktiivimallin, purkaa kaikki indeksijäädytykset, ryöstää Sitran kassan, palauttaa lomarahat, hoitaa hoitajamitoituksen, lisätä ilmastorahoitusta ja kehitysapua, perua autoveron kevennykset, muuttaa EU-politiikan ja sulkea Nato-oven, Elo sanoi.

Esiin nousivat professorit Juho Saari ja Roope Uusitalo, joka johti talouspolitiikan arviointineuvostoa. Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vetosi Uusitaloon puolustaessaan oppivelvollisuusiän nostoa.

– Uusitalo mainitsee, että esimerkiksi USA:ssa oppivelvollisuusiän nosto on lisännyt 16—17-vuotiaiden koulunkäyntiä. Se on kasvattanut ihmisten ansiotuloja ja työllisyyttä sekä vähentänyt työttömyyttä, vankilaan joutumisen riskiä, avioeroja, teiniraskauksia, jopa riskiä kuolla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Viime hallituskaudella oppivelvollisuusiän nostaminen kaatui kysymykseen ilmaisen opetuksen kustannuksista, Eloranta sanoi.

Uusitaloon vetosi myös Pilvi Torsti (sd.), jonka mukaan arviointineuvosto nostaa ”ykkösasiaksi sen, että kaikki suorittaisivat ainakin toisen asteen koulutuksen”.

–Tutkijat korostavat hälyttävää lukua viime vuodelta: 16 prosenttia 25-vuotiaista nuorista on pelkän peruskoulun varassa, ja peräti 40 prosenttia heistä ei osallistu koulutukseen eikä työhön. Pelkkä peruskoulu siis jättää nuoret liian usein ulkopuolelle kaikesta, Torsti sanoi demareiden ryhmäpuheenvuorossa.

–Jokaisen alle 18-vuotiaan, oikeus on paikka koulutuksessa, se voi hyvin tarkoittaa esimerkiksi tutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta työpaikoilla. Jo viime syksynä keskusta ilmoitti tarkistaneensa kantaansa asiassa, ja viimeksi eilen vihreät ilmoittivat tukevansa oppivelvollisuuden laajentamista. Nyt siis näyttää, että viimeinen lukko tälle tutkijoiden tukemalle 2000-luvun koulutusuudistukselle on kokoomus ja istuva opetusministeri.

Ainakin keskustan Aila Paloniemi (kesk.) näytti kuitenkin olevan eri linjoilla. Hän viittasi professori Jouni Välijärveen, joka on todennut, ettei peruskoulun tarvitse olla kaikille yhdeksänvuotinen. Paloniemi miettisi oppivelvollisuusiän nostamisen sijaan kohdennettuja toimia, kuten opintojen ohjausta moniammatillisella tuella ja riittävää erityisopetusta.

–Saadaanko sillä parempia tuloksia kuin sillä, että myös hyvin toimeentulevien perheiden lapsille kustannettaisiin maksuttomat opiskeluvälineet ja kirjat. Minusta tämä ei ole hyvä idea, tämä kaikille maksuttomat kirjat, vaan nimenomaan kohdennettaisiin heille, jotka tarvitsevat apua ja ilmaisia kouluvälineitä, Paloniemi sanoi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ei kommentoinut keskustelussa oppivelvollisuusiän nostoa, mutta kertoi käynnissä olevista toimista, kuten lukutaitofoorumista. Ministerin lukutaidon perustan kehittyminen varhaislapsuudesta lähtien on kaiken oppimisen pohja. Hän korosti myös yhteistyötä ja sitä, että oppimisympäristöjen uudistaminen ja uudet opetussuunnitelmat kulkevat käsi kädessä. Opetushallituksen johdolla uudistuksilla voidaan ministerin mukaan tukea toimintakulttuurin muutosta kouluissa.

Elinikäisen oppimisen tarve vain kasvaa jatkossa ja ministerin mukaan siksi rakenteita uudistetaan ammatillisen koulutuksen reformin myötä.

–Nyt tänä keväänä etsitään ratkaisuja korkeakoulujen kanssa, niin että tarjontaa olisi elinikäiselle oppimiselle, myös sellaisille koulutuksille, mihin voi osallistua ajasta, paikasta riippumatta myös työuran varrella ja sen aikana.

Grahn-Laasonen korosti varhaiskasvatuksen kehittämistä. Hän sanoi pitävänsä hyvänä asiantuntijoiden esittämää mallia 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ja sen viemisestä vielä pidemmälle esiopetukseksi. Tätä esitti myös vihreät tuoreissa linjauksissaan.

–Varhaiskasvatus nousi paljon tässä keskustelussa, mistä iloitsen, ja siihen liittyen on paljon toimia meneillään. Säästöistä on menty sisältöjen kehittämiseen myös tässä asiassa, ja nyt maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu 5-vuotiaille tämän vuoden alusta, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja nyt sitten uusimpana lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisääminen ja uusi varhaiskasvatuslaki, joka alleviivaa lapsen edun ensisijaisuutta ja tuo panostuksia sinne henkilöstörakenteeseen ja laatuun, ovat vahvasti etenemässä, ja niiltä paljon odotamme, ministeri sanoi.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Irma Asikainen

"–Me olemme uudistaneet peruskoulun tähän päivään, niin että siellä viihtyy paremmin, oppiminen on tehokkaampaa."

Tarkoittaako koulussa viihtyminen sitä, että siellä saa mellastaa kuin "siat pellossa", eikä opettajilla ole mitään sanan valtaa. Heikompia saa kiusata mielin määrin, eikä kellään ole keinoja pysäyttää sitä. Tätäkö tarkoitatte koulussa viihtymisellä.
Kyllähän siellä viihtyvät ne, joille koulun käynti on helppoa, mutta viihtyvätkö siellä myös ne, joille oppiminen on työtä ja tuskaa, tai kuin tervan juontia? Nyt te vielä lisäisitte sitä heikommin menestyvien tuskaa pidentämällä oppivselvollisuutta. Miten vaikea on ymmärttä se, että lapset, niin kuin me aikuisetkaan, emme ole saaneet kaikki samoja ominaisuuksia. Osalle meistä matikka on kuin heinänteko, yhtä helppoa, kun se ei luonnu toisilta ollenkaan yhtä juohevasti. Toisella on hyvä lauluääni, mutta tonen raakkuu kuin harakka - ihan noin kaksi ääripäätä mainitakseni. Miksi ihmeessä kaikkien pitäisi osata kaikkea yhtä hyvin, miksi ei jollekin voisi ajatella riittävän se matikan peruskurssi ja toiset saisivat käyttää ne resurssit, jotka vapautuvat opettajilta sen pakosta pänttääjän kiduttamisesta. On myös erilaisia oppimistapoja, joita kouluissa ei oteta huomioon. Jospa miettisitte vähän pidemälle ja huomioisitte myös ne lapset ja nuoret, joille ei ole annettu kaikkea isolla kauhalla ja suunnittelisitte koulmaailmaa mieluummin moniulotteisemmaksi kuin kaikki samaan muottiin pakottavaksi.
Ja vielä yksi ero ihmisten välillä onoppimiskyky eri metodein. Minä en opi kuulomuistilla mitään, vaan minun pitää nähdä, mieluummin vielä kirjoittaa se asia ylös,mutta jollekin riittää pelkkä kuulo tai pelkkä näkö. Nyt kaikki tapahtuu digitaalisesti ja sitä pidetään tulevaisuuden opetusmuotona, mutta entäpä, jos se raksi ruutuun ei sitten riitäkään jättämään sitä muistijälkeä jonkun aivoihin? Miksi kukaan ei näe/halua nähdä näitä yksilöllisyyden vaatimuksia?
Nyt pitäis saada jo vauvatkin tämän järjestelmällisen muokkauksen piiriin, että niiltä saataisi kitkettyä sekin vähäinen yksilöllisyys, mitä niille on jo ehtinyt perheen piirissä muodostua. ei näytä hyvältä.

Veli Laurinsalo

Ydinkysymys lieneekin oppimiskyky ja oppimisvalmiudet. Peruskoulu, ammattikorkeat tai yliopisto ei auta, jos oppimiskyky on heikentynyt. Kun vastataan kysymykseen: ”Kuinka parannan tarvitsevien lasten ja nuorten oppimisvalmiuksia”, ollaan oikeilla jäljellä. Silloin löydetään ongelman ydin ja ratkaisut ongelmaan. Muu on näpertelyä ja iänikuista poliittista hännänvetoa ilman todellisia tuloksia. Sitähän olemme vuosikymmenet kuunnelleet.

Irma Asikainen

"Ydinkysymys lieneekin oppimiskyky ja oppimisvalmiudet".

Lainasin Laurinsalolta tuon lauseen ja jatkan siihen vielä sen, että hyväkään koulutus ei takaa sitä, että sillä saataisi aikaan hyvä työntekijä tai virkamies. Jos oppimaansa ei kykene soveltamaan käytäntöön, ei tutkinnolla juurikaan ole merkitystä. Vanha sanonta kuuluukin, että monessakaan työssä ei ole väliä, onko kyseessä "ekonomi, merkonomi vai reipas poika, kunhan se tekee hommansa kunnolla". Jotkut näet opiskelevat oppiakseen ja jotkut harrastavat lähinnä ulkolukua.