Perjantai 20.7.2018

Uusi ilmiö rehottaa: Työmatkat syöksevät suomalaisiakin alle köyhyysrajan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.3.2018 13:54
  • Kuva: Alma Media arkisto / Pentti J. Rönkkö
    Kuva
    Suurin liikenneköyhyysriski syrjäseudulla on oman auton puute. Kuvituskuva.
|

Moni suomalainen kokee liikenneköyhyyttä, kun työmatkan kustannukset pudottavat käytettävissä olevat tulot alle virallisen köyhyysrajan.

EU:n köyhyysrajamääritelmän mukaan ihmistä tai kotitaloutta pidetään köyhänä, jos hänen tai kotitalouden nettotulot ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen eli mediaanitulonsaajan nettotuloista.

Liikenneköyhyyttä tutkineen apulaisprofessori Heikki Liimataisen mukaan tällaisia ihmisiä löytyy Suomesta varmasti. Hän ei kuitenkaan osaa vielä kertoa, kuinka monta.

–Tietoa ei vielä ole enkä viitsi sitä arvioida, mutta selvitämme asiaa ja tietoa pitäisi löytyä vielä tämän vuoden puolella, hän sanoo.

Liimatainen on julkaissut kollegoidensa tutkija Hanne Tiikkajan ja lehtori Markus Pölläsen kanssa pari viikkoa sitten esiselvityksen liikenneköyhyydestä ja jatkaa ilmiön tarkempaa tutkimista Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä.

Liikenneköyhyys on siinä mielessä uusi ilmiö, että esiselvityksen mukaan sitä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Itse ilmiö on kuitenkin laaja.

Ihminen kärsii liikenneköyhyydestä, jos tarjolla ei ole päivittäin yhtäkään liikennevälinettä tai jos julkisella liikenteellä ei pääse niihin kohteisiin, joissa henkilö voi tyydyttää päivittäiset tarpeensa ylläpitääkseen kohtuullisen elämänlaadun.

Liikenneköyhyydestä on kyse myös, jos pakollisten viikoittaisten liikennekustannusten jälkeen kotitalouden tulot putoavat alle virallisen köyhyysrajan, tai jos henkilön on käytettävä ylenmääräisesti aikaa liikkumiseen tai jos olemassa oleva liikenneympäristö on vaarallinen, turvaton tai epäterveellinen liikkujalle.

Jos yksikin näistä tekijöistä osuu kohdalle, voi sanoa olevansa liikenneköyhä.

Liikenneköyhyydelle alttiita ryhmiä ovat pienituloiset kotitaloudet, moottoriajoneuvottomat kotitaloudet, vähemmistökotitaloudet sekä maahanmuuttajat.

Myös henkilöt, jotka ovat liian nuoria tai vanhoja ajamaan autoa tai henkilöt, joilla on fyysisiä tai kognitiivisia rajoitteita saattavat kärsiä liikenneköyhyydestä.

Suurissa kaupungeissa liikenneköyhyyttä aiheuttaa usein joukkoliikennepalvelujen heikko saatavuus ja palvelutaso. Syrjäseuduilla suurin liikenneköyhyysriski on oman auton puute.

Esiselvityksen mukaan liikenneköyhyyttä voidaan torjua esimerkiksi erilaisin julkisen liikenteen tukitoimin, kuten ostopalvelulla tai koulumatkatuella.

Lähde: Talouselämä

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Ikonen

Ei ole kivaa yksinelävälle työttömälle lähteä autolla töihin työttömyyden jälkeen esim. 50 km matkan päähän, kun rahaa taskussa työmarkkinatuesta on tuollaiset 400 € maksettujen välttämättömyyksien jälkeen. Niin miten tuolla rahalla kituutetaan ja ajetaan työmatkoja siihen asti, että saa 1. tilin. Usein tuossa käykin niin, että työtön luovuttaa ja ottaa karenssin, kun ei muuta voi. Eli lyötyä lyödään vielä lisää kun karenssi pudottaa työttömän kokonaan pois työttömyysturvalta 3 kuukaudeksi, että takuulla ei pääse töihin.

Jari-Jukka Annala

Työkyvyttömyyseläkkeellä on myös paljon meitä liikenneköyhiä. Yhteiskunnan tuki meille on taksikuljetukset, mutta taksilla ei saa kulkea naapurikuntaa kauemmas. Ja jos kulkee junalla, ei perillä saa kuitenkaan käyttää taksia. Monelle oma auto on ainoa järkevä liikkumismuoto, mutta siihen ei yhteiskunnalta apuja liikene.

Harri Tapani

Ei pidä myöskään unohtaa työpaikkakeskittymissä, eli suurimmissa kaupungeissa olevaa ongelma, eli jo nyt ylettömän kalliita ja koko ajan nousevia pysäköintimaksuja ja ongelmia pysäköinnin kanssa, aihe josta keskustellaan mm. eri kaupunkien omilla median sivustoilla, esim:

"Tämä maksaa 90 euroa kuukaudessa eli kustannus on tuntuva, yli tuhat euroa vuodessa."

https://www.aamulehti.fi/uutiset/lappu-tuulilasissa-sai-asukkaat-poyrist...

Hei Ni

Näin osa-aikatyöläisellä alkaa olla tiukkaa ostaa edes tohon 20 vuotta vanhaan kulkuvälineeseen bensaa, työ-aika kaksi-kolme h/pv, työmatkaa kuitenkin vaan 20km, julkiset ei liiku, melki plus miinus nolla, kun verot ja vakuutukset laskee, työnilo jää käteen ja aktiivimalli täyttyy.

Veikko Hintsanen

Mielestäni maassamme tulisi alkaa liikenteen osalta sellainen vallankumous, jossa tuotetaan kehittynyt infra Järvi Suomen alueelle niin että sinne luotaisiin logistiset mahdollisuudet rakentaa tulevaisuuden teollisia työpaikkoja , niin että vienti ja tuonti logistiikan kalleus eivät ajaisi kaikkea uutta teollisuutta rannikolle.

Viimeisin esimerkki sisämaan meriliikenne yhteyksin puutteesta ja merkityksestä on Lappeenrantaan suunnitellun biopoltto aine tehtaan sijoituspaikan siirto Kotkaan kun Lappeenrannan käytännön meriliikenne yhteydet ovat niin heikot…..

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/ff91535a-3a22-4185-be0d-b1b98cfd...

Meillä on samassa heikossa tai olemattomin meriliikenne yhteyksien tilanteessa koko Vaasa – Joensuu välin etelä puolinen Järvi Suomen alue.

Ja sieltä kuitenkin käydään tällä hetkellä noin 30% maamme vienti ja tuonti kaupasta. ja kaikki kulkee maitse rannikkosatamien kautta sisämaahan ja sisämaahan .

kallista tehotonta niin teollisuudelle kuin valtiolle.

Tämän poliittisesti vuosikymmenien saatossa (liikenne ministerit kokoomuksesta -kommunisteihin) rakennetun -maaliikenne vetoisen Suomi on Saari - siltarumpu politiikan avulla tehdyn - infra rakentamis vääristymän ”ansiosta” olemme pudonneet logistiikan kustannuksissa ja tehoissa kilpailijamaittemme joukosta …. viite : eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti no 6 / 2013 sivu 19.

Suomi on World Bank LPI (Logistiikan tehokkuus) tilastossa sijalla no 15 . Saksan (1) ja Ruotsin((3) logistiikan tehoista noin 90% saavuttaneena. perustaulukko https://lpi.worldbank.org/

Suomi ei sijoitu logistiikan kymmen parhaan teollisuusmaan joukkoon , siihen jossa ovat kilpailijamaistamme mm. Saksa, Ruotsi, Hollanti Belgia Itävalta ja Englanti .(sivu 8)

Vaan logistinen kilpailukykymme (3,88 ) on samaa luokkaa Saksan(4,28) takana mitä Intia(3,39) on meistä .(sivu 38 ) jäljessä.

Intian ja Suomen logistiikan yhtenäisyys ja ero Saksaan on siinä, että molemmissa (Intiassa ja Suomessa) sisävesiliikenne on kehittämättä, molemmilla valtiolla vain noin 0,1 % maan sisäisestä tavaraliikenteestä kuljetetaan vesiteitse.

https://en.wikipedia.org/wiki/Inland_waterways_of_India

Molemmilla valtiolla(Intia ja Suomi) on suhteellisesti suuret sisävesiliikenne väylät ja mahdollisuudet niiden käyttöönottoon Intialla (14000km ) ja Suomella noin 8000km joista Suomessa vain 500 km on otettu hyötykäyttöön .

Suomen ero Intiaan on siinä että Intia on aloittanut mahtavat sisävesiliikenne panostukset noin 106 infra projektilla, minkä avulla pyritään sisävesiliikenteen tehokkuudessa vähintään EU tasoon (10-12% ) ja onpa jopa väläytelty tavoiteltavan jopa USA: n tasoa, jossa noin 20% kaikesta USA:ssa kuljetetusta raskaan liikenteen osuudesta sisämaassa suoritetaan sisävesiliikenteen avulla.

Meillä on eduskunnassa juuri tällä viikolla julistettu uusi liikenneverkkojen rahoitusmalli, jossa maamme liikenneinfran kehittämistä jatketaan edelleen tehottoman maantieliikenteen ja erittäin kalliin raideliikenteen yksipuolisilla kehittämistoimilla.

Joita maa- ja henkilöliikenteen asiantuntijat, kaikki poliittiset puolueet , ex pääministerit ja media nyt yksipuolisesti myötäilevät ilman minkäänlaista vaihtoehto tai muuta kehittämismalli tarvetta tai ehdotusta.

vaan tuodaan yksipuolisesti esiin mitä erilaisimpia tutkimuksia jopa kävelyn ja polkupyöräilyn hyödyistä lähtien (johon samaan luokkaan lasken myös tämän liikenneköyhyys aiheen) , kuitenkin niin tehtyinä , että liikenteen kokonaisvaltaisia tutkimuksia, joissa otettaisiin huomioon Suomen teollisuuden kaupan ja eri maantieteellisesti eri alueiden logistiikan (vienti ja tuonti ) kokonaisvaltaiset edut (esim. Suora vienti ja tuonti järvi Suomesta ilman tavaroiden rannikkosatama pysähdyksiä) ja valtion tekemät sitoumukset niin ilmasto kuin energian käytön suhteen….loistavat poissa olollaan. Jopa niin että vertailut tämän hallituksen tehdyille hallituspanostuksille naapurimaan infrasta tehtiin puutteellisin tiedoin….tietoisesti ilman vesiliikenne infra vertailuja

http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/liikenneverkko-...

Edellä olevaan viitaten mielestäni me Suomessa olemme todella tämän artikkelin mukaisessa Liikenneköyhyys loukussa ja siinä pysymme mikäli jatkamme tähän malliin edelleenkin niin, ettemme ota onkeen sitä mitä EU liikennestrategiassa olemme sopineet, ja mihin infra kehittämisiin EU on valmistautunut ( ja mihin tuhansien järvien maan maantiede antaisi mahdollisuuden……)

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en ,

vaan jatkamme pelkästään kymmenien miljardien raideliikenne utopien (jäämereltä eurooppaan via Helsinki Tallina) toteuttamista ja ummistamme silmämme totaalisesti (parlamentaarisesti) omilta vahvuuksiltamme kehittää tätä maata, logistiikka ja infraa sen luonnollisia vahvuuksia hyväksikäyttäen..

Nyt meille on tulossa tänä vuonna 150 sisävesiosaajaa hoitamaan Kotka Haminaan valtamerilaivoista sisävesilaivoihin (yhteensä 20 sisävesi laivaa saatujen tietojen mukaan) Venäjän jokiliikenteeseen transit lasteja. Kysymys kuuluu miksi vieläkään ei tehdä mitään oman sisävesiliikenteen kehittämiseksi niin että voisimme tulevaisuudessa tarjota omaan tieto taitoon ja kalustoon perustuvaa palvelua -kuten raideliikenteessä on tehty jo kymmeniä vuosia…..

Tätä minä kutsun vasta todelliseksi itsetuotetuksi poliittisesti tehdyksi liikenneköyhyydeksi. Jossa osana on syrjäseutujen ja takamaa alueiden luonnoton kasvattaminen ja sinne jääneiden ihmisten loukku ongelmat joita sitten kuvataan tieteellisesti hyvinkin media seksikkäästi.

Jari Kaisla

Kokoomuksen Vartiainenhan totesi päivärinnan haastattelussa, että nämä ovat työtätekevien omia valintoja. Eli ihan omaa syytä se on kun asuu niin kaukana työpaikasta että joutuu käyttämään omaa kallista autoaan. Samaan aikaan hän todennäköisesti itse ajelee työmatkansa veronmaksajien laskuun taksilla.

Kari Kallio

"EU:n köyhyysrajamääritelmän mukaan ihmistä tai kotitaloutta pidetään köyhänä, jos hänen tai kotitalouden nettotulot ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen eli mediaanitulonsaajan nettotuloista."
ETK (30.3.17) ilmoitti, ettö mediaanieläke on Suomessa 1632 e. Suomalaisten kokonaisansioiden keskiarvo eli keskipalkka oli viime vuonna 3 368 euroa kuukaudessa. Siitä 60 % on 2020 euroa!
SIIS! Puolet tai enemmän Suomen eläkeläisistä ovat siis köyhiä! mot